Kerro Finglish sana inhokkisi ja perustele
Legit -sanasta on tullut lasten suusta kuultuna viime viikkoina yliannostus.
Kommentit (628)
Vierailija kirjoitti:
Tämä, kun ruokiin keksitään uutta tvistiä.
Äläpäs nyt! Iltalehdessä oli joskus jotain "kiinalaisella kierteellä".
Minuun tuo vitsi upposi.
Fasinoitua. Tarvitseeko perustella?
Mitigoida.
Varsinkin, kun tekniikan alan työpaikassani Oulussa monet puhuvat melko juntin kuuloisesti: "Pittäiskö tätä riskiä jotenki mitigoija vai...". Pahimmillaan puhuja on vielä äl-positiivinen, jolloin voi tulla ihana yhdistelmä: "Voi surkia mikä riski, sitä pittää kyllä alakaa mitigoija nyt kiireesti!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä on tämä 'resonointi'?
Jokin 'resonoi'
Resonointi on esineen värähtelyä ominaistaajuudellaan, kun se on saanut herätteen jostakin, kuten äänirauta. Siis fysikaalinen ilmiö, opetettiin aikoinaan oppikoulun fysiikantunnilla.
Sitä nyt käytetään eri yhteyksissä kuvaamaan jonkun reaktiota johonkin,
Mielenkiintoista, että periaatteessa tätä resonointia käytetään nykyään samalla tavalla, kuin takavuosien "se antaa hyvät vibat"-tyylisiä sanontoja, mikä tuli englanninkielestä "gives good vibrations". Periaatteessa resonointia, mutta eri tavalla ilmaistuna, vaikka termi olikin tuolloin käytössä pääasiassa vastakkaisen sukupuolen puoleensavetävyyden ilmaisuna. Beach Boys taisi aikanaan tehdä kappaleenkin tästä.
Mä en jotenkin osaa sanoa viba, tulee aina fiba.
Hyvät fibat vaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt boom-boom-boomerit vois laittaa vähän jäitä hattuun.
Kielet elää ja kehittyy koko ajan.
Tämä riippuu, miten tuota ajatellaan. Kieli voi kehittyä siihen tulevilla uusilla sanoilla, mutta on myös mahdollista ottaa käyttöön paikallissanastoa, slangia, siten, että kieli muuttuu käsittämättömäksi. Lisäksi jo olemassa olevien termien korvaaminen uusilla vain siksi, että niin voidaan tehdä, ei ole kielen kehittymistä, vaan tarkoitushakuista muuttamista.
Tästä syystä monilla paikkakunnilla on omat murteensa, joilla on omat erityispiirteensä ja sanansa, mutta Helsingin alueen puhekieli ei ole murre, vaan slangi. Helsingin alueen slangi elää niin nopeasti, etteivät peräkkäisten sukupolvien puhujat ymmärrä välttämättä toisiaan, ja puhetavan sekä sanaston muuttuminen on osin tahallista ja tietoista, nuoremmat nimenomaan haluavat aina erottua vanhemmistaan ja yrittävät erityisesti piilottaa puheen merkityksen vanhemmilta sukupolvilta. Tätä ei voi pitää yleisen kielen kehittymisenä, vaikka oman alueensa erikoisuus, kuriositetti, se onkin.
Kielen kehittyminen tapahtuu tietääkseni siten, että uusia sanoja muodostuu, tai muodostetaan uusille asioille, joita ei aikaisemmin ollut. Joskus slangista tulee yleisiä käyttösanoja, kuten "kännykkä", joskus vieraalle sanalle keksitään kotimainen vastike, kuten "nyhtöpossu" (pulled pork). Mutta kun tarkoituksellisesti otetaan käyttöön sanoja, joille on olemassa perinteinen vastine, vain siksi, että halutaan erottua joukosta tai puhua asioita siten, etteivät toiset ympärillä tiedä, mistä puhutaan, ei tämä ole luonnollista kielen kehittymistä.
Nykyisin kaikki elävät ison osan elämästään netissä jossa alueellisuus ja moni muu ihmistä vahvasti määrittänyt asia (ikä, sukupuoli, sosiaalinen status) menettää merkitystään. Samanmieliset voivat osoittaa yhteenkuuluvuuttaan yhteisellä slangilla ja nykyisin se on yhä globaalimpi ilmiö. Olin yllättynyt, kun kuulin että minua aivan h***isti ärsyttävä "gringeäminen" on kuulemma Venäjän sosiaalisessa mediassa muotisana (siis venäjänkielisenä anglismina).
Vierailija kirjoitti:
Mitigoida.
Varsinkin, kun tekniikan alan työpaikassani Oulussa monet puhuvat melko juntin kuuloisesti: "Pittäiskö tätä riskiä jotenki mitigoija vai...". Pahimmillaan puhuja on vielä äl-positiivinen, jolloin voi tulla ihana yhdistelmä: "Voi surkia mikä riski, sitä pittää kyllä alakaa mitigoija nyt kiireesti!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitigoida.
Varsinkin, kun tekniikan alan työpaikassani Oulussa monet puhuvat melko juntin kuuloisesti: "Pittäiskö tätä riskiä jotenki mitigoija vai...". Pahimmillaan puhuja on vielä äl-positiivinen, jolloin voi tulla ihana yhdistelmä: "Voi surkia mikä riski, sitä pittää kyllä alakaa mitigoija nyt kiireesti!"
Tämä. Niin tämä.
Stiikki.
Dinneri.
Koutsaus.
Priiffata.
Pahimmillaan lause on pelkkää finglishiä ja anglismia.
Priiffaas tätä keissii ennen dinnerii, jos saisit sen jumpattua asap niin tsekataan tuo stiikhaussi onks ihan fain miilit siel...
Vierailija kirjoitti:
Se ärsyttää kun nuorempi sukupolvi yrittää "triggeröidä" vanhempaa sukupolvea. Ja "roastaaminen" liittyy tähän läheisesti. Mihin katosi hiillostaminen ja ärsyyntyminen? Onneksi sentään ei "pimpata" autoja, kuulostanee typerältä jo nuoremmallekin polvelle.
Autoille on käytössä tuunaus, siihen ei tarvita uudissanaa.
Silti pimppaamista yritettiin saada osaksi kieltä, esim. "pimppaa itsesi kesäkuntoon", mutta se kaatui omaan mahdottomuuteensa. 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bingaaminen. Yök. Jopa yle käyttää sanaa , areenassa osui silmiin enkä ymmärrä mitä se edes tarkoittaa tai eikä suomenkielestä löytyisi jo tarkoituksenmukaista sanaa.
Mitä bingaaminen tarkoittaa? En ole koskaan kuullut enkä osaa yhdistää mihinkään englanninkieliseen sanaan.
Binge tarkoittaa ahmimista, yleensä sitä käytetään silloin kun viitataan ylettömään ja jopa sairaalloiseen syömiseen(binge eating). Nykyään ahmitaan suoratoistopalveluista sarjoja niin, että saatetaan katsoa koko tuotantokausi yhdeltä istumalta tai enemmänkin.
Minä olen niin vanha että muistan ajan kun "binge drinking" oli ainoa Suomeen asti kantautunut käyttö sanalle binge.
Vierailija kirjoitti:
Mitigoida.
Varsinkin, kun tekniikan alan työpaikassani Oulussa monet puhuvat melko juntin kuuloisesti: "Pittäiskö tätä riskiä jotenki mitigoija vai...". Pahimmillaan puhuja on vielä äl-positiivinen, jolloin voi tulla ihana yhdistelmä: "Voi surkia mikä riski, sitä pittää kyllä alakaa mitigoija nyt kiireesti!"
Heh, murteellahan tuon sanan käyttö kuulostaa osuvalta sarkasmilta. Mikä on äl-positiivinen?
Äl- tai L-positiivisella tarkoitetaan Oulun seudulla vanhoillislestadiolaista ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitigoida.
Varsinkin, kun tekniikan alan työpaikassani Oulussa monet puhuvat melko juntin kuuloisesti: "Pittäiskö tätä riskiä jotenki mitigoija vai...". Pahimmillaan puhuja on vielä äl-positiivinen, jolloin voi tulla ihana yhdistelmä: "Voi surkia mikä riski, sitä pittää kyllä alakaa mitigoija nyt kiireesti!"
Heh, murteellahan tuon sanan käyttö kuulostaa osuvalta sarkasmilta. Mikä on äl-positiivinen?
"Olla framilla". Kuulostaa vaan niin hiton ärsyttävältä ja väärältä, kun puhutaan muuten yleiskieltä ja sitten jossain välissä tupsahtaa tuo termi suusta. Tulee mieleen joku hellittelynimi Ramille ja alkaa soimaan päässä rami-rami-ramirent -laulu. Miksi ei voi vaan sanoa, että "olla esillä?"
Vierailija kirjoitti:
Kielikö kehittyisi sattumalta. Toki sitäkin, mutta entistä enemmän sitä kehitetään tietoisesti.
Politiikassa on viimeaikoina keskitytty lähinnä listaamasn kiellettyjä sanojo, joista joku saattaisi pahoittaa mielensä. Samalla kun luodaan me-henkeä omien aatetoverien keskuudessa, rakennetaan muuria vääräuskoisia toisinajattelijoita vastaan.
Elintarvikkeissa jylläävät kaupalliset intressit (= markkinavoimat) on uudempi ilmiö. Nyhtökaura ei ole nyhtökaura sattumalta, eikä salaattijuusto, kasvispihvistä puhumattakaan.
Jne.
Salaattijuusto ei olisi salaattijuustoa, jos sitä saisi myydä fetana. Ei enää saa, joten piti keksiä joku korvaava termi.
Hesburgerille kävi tässä ohraisesti. Heillä oli aikaisemmin fetahampurilainen, jota ei sitten enää voinut sillä nimellä myydä. Ei löytynyt kuvaavaa nimeä (salaattijuustohampurilainen ei sitä olisi), joten tuote katosi markkinoilta kai kokonaan.
Salaattijuusto ei olisi salaattijuustoa, jos sitä saisi myydä fetana. Ei enää saa, joten piti keksiä joku korvaava termi.
Hesburgerille kävi tässä ohraisesti. Heillä oli aikaisemmin fetahampurilainen, jota ei sitten enää voinut sillä nimellä myydä. Ei löytynyt kuvaavaa nimeä (salaattijuustohampurilainen ei sitä olisi), joten tuote katosi markkinoilta kai kokonaan.
Yks mun kaveri lausuu fetan vähän hienostelevasti muodossa feetta ja puhuu juuston sijaan justosta. "Laitetaanpa sallaattiin vähä feetta-justua, FEETTA-JUSTUA!"
Vierailija kirjoitti:
"Olla framilla". Kuulostaa vaan niin hiton ärsyttävältä ja väärältä, kun puhutaan muuten yleiskieltä ja sitten jossain välissä tupsahtaa tuo termi suusta. Tulee mieleen joku hellittelynimi Ramille ja alkaa soimaan päässä rami-rami-ramirent -laulu. Miksi ei voi vaan sanoa, että "olla esillä?"
Svetisismi, ei anglismi
Vierailija kirjoitti:
"Olla framilla". Kuulostaa vaan niin hiton ärsyttävältä ja väärältä, kun puhutaan muuten yleiskieltä ja sitten jossain välissä tupsahtaa tuo termi suusta. Tulee mieleen joku hellittelynimi Ramille ja alkaa soimaan päässä rami-rami-ramirent -laulu. Miksi ei voi vaan sanoa, että "olla esillä?"
Olla framilla eli olla telineillä mainitaan suomenkielisessä tekstissä jo 1700-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ärsyttää kun nuorempi sukupolvi yrittää "triggeröidä" vanhempaa sukupolvea. Ja "roastaaminen" liittyy tähän läheisesti. Mihin katosi hiillostaminen ja ärsyyntyminen? Onneksi sentään ei "pimpata" autoja, kuulostanee typerältä jo nuoremmallekin polvelle.
Autoille on käytössä tuunaus, siihen ei tarvita uudissanaa.
Silti pimppaamista yritettiin saada osaksi kieltä, esim. "pimppaa itsesi kesäkuntoon", mutta se kaatui omaan mahdottomuuteensa. 😅
Tuunaushan on finglishiä myös, sanasta "tuning" eli viritys, ilmeisesti tuunattu kuulostaa olevinaan paremmalta kuin amisviritys. Hienon näköinen maali, lasikuituspoilerit ja soittimet, tummennuskalvot, mutta sitten tekniikka viritelty vain häthätää katsastuskuntoon, ruostereiät jollain kanaverkolla ja pakkelilla kun olisi pitänyt hitsata uutta peltiä, jarrut purkuosista kun ei kalliiden soitinten jälkeen ole rahaa jäänyt uusiin jarrulevyihin ja paloihin, moottorin tukikumin tilalla puupalikka, jne. hirveitä virityksiä...
Retkeilysana tarp, joka on suomeksi peite tai pressu. Pressu on tietenkin lainasana, mutta ei särähdä korvaan niin paljon kuin tuo tarp. Yleistynyt käyttöön ja ärsyttävä, vaikka en koe olevani mikään kielipoliisi.