Onko hopeasormus tai rihkamasormus kihla- ja vihkisormuksina nolo juttu?
Meillä on rahasta tiukkaa ja sormusten hinnat näyttävät olevan aivan pilvissä meidän budjetillemme. Tuskin sitä pappia haittaa vaikka sormus olisikin joku halpa hopearinkula, mutta mitä te muut ajattelette?
Kommentit (57)
on kultaa ja pieni kivikin. Miehellä paksu hopeinen , makso 30 euroa. Ei hävetä. En olis mitenkään voinut laittaa sormukseen useempaa satasta, se olis hävettänyt, turhamaisuutta.
Sormus on viimeinen, josta tinkisin. Menisin mielummin vaikka miehen kanssa kahdestaan maistraatissa naimisiin, jos rahasta olisi tiukkaa. Sormus on kuitenkin pysyvä.
Muuten olen sitä mieltä, että jos hääkuluissa haluaa säästää, niin sormus on viimeinen asia. Se kun on niitä harvoja asioita mitä hääpäivästä jää ihasteltavaksi vielä häiden jälkeenkin.Eli säästäisin kaikessa muussa paitsi sormuksessa.
joka on pysyvää.
ostaa nyt halvat sormukset ja vaikka jonain tulevana hääpäivänä sitten kalliimmat jos ette halua hopeisia pitää ainiaasti.
Otatte just ne joitka hyvältä vaikuttaa!
Hopea on siitä ehkä huonompi materiaali, että on pehmeähköä; naarmuuntuu helposti ja ohuempana taipuilee.
Kannattaa vaikka googletella eri materiaaleja; Hopean lisäksi edullisia ovat myös titaani, teräs, volframi... Ja tatuointimuste;)
Itse olen niin vaihtelunhaluinen, että omistan sen "virallisen" valkokultaisen sormuksen lisäksi kaksi muutakin , joita pidän vihkin paikalla toisinaan. Joskus olen jopa ilamn sormusta:)
Kihla- ja hääasioissa ei kannata kuunnella muiden neuvoja siitä, miten kaikki "tulisi" tehdä. Tee vaan ihan niin kuin sinusta / teistä tuntuu. Mulla on monia aviopareja ystävinä, jotka eivät käytä sormuksia lainkaan, eikä edes kyse ole rahasta. :-)
Kunhan sormukset ovat rakkaat. Rikastuaessa aina voi hankkia sitten hienot ja kalliit! ;)
Sormus on viimeinen, josta tinkisin. Menisin mielummin vaikka miehen kanssa kahdestaan maistraatissa naimisiin, jos rahasta olisi tiukkaa. Sormus on kuitenkin pysyvä.
Muuten olen sitä mieltä, että jos hääkuluissa haluaa säästää, niin sormus on viimeinen asia. Se kun on niitä harvoja asioita mitä hääpäivästä jää ihasteltavaksi vielä häiden jälkeenkin. Eli säästäisin kaikessa muussa paitsi sormuksessa.
joka on pysyvää.
No siihenkään ei nyt aina kannata niin luottaa... timantit eivät ainakaan petä ;)
Sormus on viimeinen, josta tinkisin. Menisin mielummin vaikka miehen kanssa kahdestaan maistraatissa naimisiin, jos rahasta olisi tiukkaa. Sormus on kuitenkin pysyvä.
Muuten olen sitä mieltä, että jos hääkuluissa haluaa säästää, niin sormus on viimeinen asia. Se kun on niitä harvoja asioita mitä hääpäivästä jää ihasteltavaksi vielä häiden jälkeenkin. Eli säästäisin kaikessa muussa paitsi sormuksessa.
joka on pysyvää.
No siihenkään ei nyt aina kannata niin luottaa... timantit eivät ainakaan petä ;)
jos rakkaus loppuisi.
Musta on vaan ihailtavaa että joku uskaltaa (vaikka tässä tapauskessa kyse olisikin rahasta) olla erilainen!
Tää yhteiskunta nyt vaan on tämmönen että joku on keksinyt joskus miten "kuuluu" tehdä, ja jos niin ei tee on jotenkin huonompi kuin muut...
Mun sormukset on kyllä valkokultaa mutta en halunnut (eikä olis ollut varaakaan) timantteja tai muita koristeita, häissä varsinkin vanhemmat sukulaiset hämmästelivät kun olikin VAAN ihan sileä sormus..
Pyh sanon minä:)
että liian monilla tuntuu olevan tarvetta jotenkin pönkittää sitä omaa olemistaan materialla, pitää olla hulppeat häät, kalliit sormukset, autot, iso talo... Ja miehellä niin isot tulot että vaimo voi olla kotiäiti ja puunailla kaikki päivät sitä isoa taloa ja pihaa;)
Pyh ja pah, ulkokuoren alta voikin sitten löytyä vaikka millainen onneton suhde ja huono itsetunto..
Rihkamasta voi saada allergisia oireita, vihreän sormen tms. En suosittele. Hopea taas on materiaalina melko pehmeä, mutta voihan sormukset ostaa joskus myöhemmin uusiksi jos on halua/rahaa/tarvetta. Kalevalalla on ainakin kauniita yhteensopivia malleja, ystävälläni on kihlasormuksena Räisälän sormus ja vihkisormuksena Polku, molemmat hopeisina.
Hopean lisäksi voi harkita edullista terässormusta, pitäisi käsittääkseni olla myös kestävä.
Valkokultaa saa myös rodinoimattomana, jolloin sitä ei tarvitse käyttää missään huolloissa.
Väri on kaunis ja ihan yhtä huoltovapaa kuin keltakultakin.Muuten olen sitä mieltä, että jos hääkuluissa haluaa säästää, niin sormus on viimeinen asia. Se kun on niitä harvoja asioita mitä hääpäivästä jää ihasteltavaksi vielä häiden jälkeenkin.
Eli säästäisin kaikessa muussa paitsi sormuksessa.
Ajateltiin, että sormukset voi sitten tarvittaessa vaihtaa jos siltä tuntuu. Hääjuhlia ei nyt ihan heti voi uusia. Eli "törsätiin" hääjuhliin (jotka eivät tosiaan isot olleet mutta sitäkin ikimuistoisemmat). Sormuksia ei olla kyllä vielä seitsemän avioliittovuoden jälkeen uusittu.
Sormus on viimeinen, josta tinkisin. Menisin mielummin vaikka miehen kanssa kahdestaan maistraatissa naimisiin, jos rahasta olisi tiukkaa. Sormus on kuitenkin pysyvä.
Muuten olen sitä mieltä, että jos hääkuluissa haluaa säästää, niin sormus on viimeinen asia. Se kun on niitä harvoja asioita mitä hääpäivästä jää ihasteltavaksi vielä häiden jälkeenkin. Eli säästäisin kaikessa muussa paitsi sormuksessa.
joka on pysyvää.
No siihenkään ei nyt aina kannata niin luottaa... timantit eivät ainakaan petä ;)
jos rakkaus loppuisi.
Minulla on yli puolen karaatin timantilla varustettu vihkisormus, enkä todellakaan aio sitä haudata kaapin pohjille vaikka ero tuleekin...
Mä oon samaa mieltä sun kans. Aattelin pyytää miestäni kihloihin ja halvin sormus käy kyllä.Eikös ajatusja rakkaus ja tarkoitus oo se tärkein???!!??
Mun vihkisormus maksoi n.300e. Siinä on keltakultaa, valkokultaa ja viisi pientä timanttia. Juuri sellainen minkä halusin ja budjetti meillä sormukseen oli max. 350e.
edullisestikin voi saada! Mun vihkisormus maksoi n.300e. Siinä on keltakultaa, valkokultaa ja viisi pientä timanttia. Juuri sellainen minkä halusin ja budjetti meillä sormukseen oli max. 350e.
tuoko sitten on edullista?? Olen katsellut mainoksia ja halvimmat ok näköiset sormukset ovat maksaneet 169 euroa. Se on aivan liikaa meille.
Pappi ei ainakaan (todennäköisesti, jos ei satu kuulumaan tuohon seuraavaan luokkaan). Sormuksen materiaalia ja arvoa miettivät lähinnä pinnalliset naiset ja se on sellainen porukka, jonka kritiikiltä ja kyyläykseltä et välty muutenkaan, teit mitä tahansa ;).
Eli osta sellainen kuin itseäsi ja miestäsi miellyttää ja budjettiin mahtuu. Muiden mielipiteillä ei ole mitään merkitystä. Teräs on muuten moderni ja tyylikäs vaihtoehto!
Jos haluat käyttää sitä joka päivä elämäsi loppuun asti, se ei tule kestämään.
Käykää ekaks vanhemmat / isovanhemmat läpi ja kysykää onko heillä antaa vanhoja sormuksia.
Me kerättiin kaikki kulta ympäriltä ja saatiin tällä määrällä maksettua kokonaan mun timanttia vaille kummanakin sormukset ja tekopalkka. Vanhasta sormuksesta taitava kultaseppä voi tehdä vaikka mitä muunnoksia ja jos aikaa on, ei hintakaan välttämättä ole päätä huimaava.
Jos haluat sormuksen, minkälaisen vaan nyt sormeesi, pääasia on että summa on pieni ja ei haittaa vaikka sormus vuosien varrella vaihtuukin, siinä tapauksessa ota halvn mikä vastaan tulee.
Myös kannattaa katsoa kirppareilta vitriinien tarjonta, samoin huutiksessa on edullisesti käytettyjä sormuksia myynnissä.
Ei noloa, mutta siinä on esine, jonka pitäisi kestää ideaalitilanteessa loppuelämäsi. Hopea on pehmeä, kuluva ja naarmuuntuva materiaali, joten en suosittele. Eikä ole kiva, jos sormessa on jotain mihin ei ole tyytyväinen, päivästä toiseen, vuodesta toiseen. Ehdotan titaania, joka on kultaa halvempaa ja huomattavasti kestävämpää.
kuin se hopeasormus mihin on tykästynyt?
AP, sillä materiaalilla ei ole väliä, kunhan nyt et tosiaan mitään nikkelisormusta osta, tulee vain sormet vihreiksi.
Jokainen ostaa sellaisen sormuksen kuin haluaa. Jos haluaa hopeisen niin ostaa hopeisen. Jos haluaa kultaisen niin ostaa kultaisen. Sormus on vain merkki siitä että on naimisissa. Se, mikä oikeasti merkitsee, on se rakkaus ja sitoumus toista kohtaan, eikä se kuinka monta karaattia tai mitä metallia siinä sormuksessa on.
Mulla on hopeinen sormus, jossa kivenä topaasi.
Eikä ole taipunut tai kolhiutunut tuo sormus vaikka sormessa onkin ollut päivittäin jo 15 vuoden ajan!
itse sitä paitsi pidän hopeasta paljon enemmän kuin kullasta.