Lue keskustelun säännöt.
Kaukolämpötietäjät!! Hoi! Kysymys teille.
21.12.2021 |
Jos talossa on kaukolämpö, niin lämpeääkö käyttövettä vain sen verran mitä tarvitaan, (tiedän ettei kaukolämmössä ole varaajaa) vai pitääkö silti maksaa lämpimästä vedestä kuten öljyn/sähkön kanssa, eli siitä että vettä pidetään lämpimänä vaikkei sitä käytettäisikään?
Kommentit (137)
Ihan niin kuin äitihullu olisi taas kerran jankkaamassa asiasta mistä ei käytännössä ymmärrä yhtään mitään.
Ei sillä ole mitään merkitystä paljonko menee viikon poissaolon aikana käyttöveden lämmittämiseen, kun pitäisi laskea koko vuoden energiakustannukset ja sitten päättää laittaako kaukolämmmön vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kylmä vesi virtaa lämmönvaihtimen läpi ja sitä lasketaan huoneiston mittarilla.
Meneekö sitten erikseen kylmävesiputki joka ei mene lämmönvaihtimen läpi?
joo samaa vettä se on.
Mkitä samaa vettä? Kysyin että meneekö erikseen toinen putki jossa menee kylmävesi, joka EI MENE lämmönvaihtimen läpi? Vai pitääkö sitten alkaa maksamaan sekä kylmästä vedestä vesilaitokselle, että kylmästä vedestä lämpölaitopkselle?
Kaukolämpövedestä maksat sen lämmön, kylmästä vedestä sen mitä kulutat.
Mistä se kaukolämpö tietää että haljuan tämän veden nyt kylmänä, jos kerran putki on sama ?
Se kaukolämpö ei tiedä haluatko kylmää vettä. Eikä se välitä, vaan tarjoaa veden aina kuumana. Kylmän veden sä ostat vesilaitokselta, kaukolämmöltä saat vain lämpöä. Jos kaukolämmöltä ei tule kuumaa on jossain katkos, mutta siitä sinun ei pitäisi joutua maksajaksi.
Eli joutuu maksamaan kuumasta vedestä vaikka sitä ei käytä, ihan samalla tavalla kuin varaajan kanssakin? Eihän tuossa sitten ole mitään järkeä vaihtaa.
ap
Ei kaukolämpöön ole koskaan järkevää vaihtaa ellei siitä makseta.
Voisitko perustella miksi ei?
ap
Minulla on ollut kaukolämpö 29v ja en tiedä yhtään kertaa, että olisi ollut lämmönjakelussa häiriö tai keskeytys, on toiminut tosi luotettavasti. Tänä päivä on mahdollista irrottautua kaukolämmöstä ihan vaan että ilmoittaa, laki muutui (2018?) ja antaa tähän mahdollisuuden. Itse kaukolämpö energia (MWh) ei nyt sinällään ole pahan hintaista mutta perusmaksu €/kk nostaa sitä, vuoden maksuista 1/3 on perusmaksua, se vähän sapettaa. Minulla kWh:ksi muutettuna kaukolämpö maksaa noin 10snt/kWh kaikkine lämpö- ja perusmaksuineen, vrt sähkö noin 15snt/kWh, tosin sähköllä tekee paljon muutakin kuin lämmittää mutta kaukolömpövedellä et tee muuta kuin lämmität.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siitä lämmönvaihtimesta tule hukkalämpöä harakoille jotakuinkin saman verran mitä lämminvesivaraajasta. Eli joku pari sataa wattia jatkuvaa tehoa.
Eli joka tpauksessa maksamme lämpimästä vedestä jota emme käytä?
Nythän on niin öljylämmityksen kanssa, että öljy tohisee 3h välein 247/365 vaikka asunnon lämmitys olisi pois päältä. Tämä siksi koska se lämmittää varaajan vettä 3 h välein, jotta se pysyy tietyssä lämpötilassa. Onkko kaukolämmössä siis joku samantyyppinen jippo, että maksetaan veden lämittämisestä, vaikkei käytetä edes sitä lämmintä vettä.
Ajatellaan että tarvitsen 2 litraa 100 asteista vettä vuorokaudessa, joten maksan aika kalliisti tuosta kahdesta litrasta jos isoa varaaja apidetään jatkuvasti sen takia lämpimänä.
Meillä menee 60 kuutiota vettä vuodessa, ja tuosta ei todellakaan ole lämmintä vettä kuin 10 prosenttia. Lämmitämme 90% ihmisen pesuveden toukokuusta syyskuuhun puilla ulkosaunassa. Ärsyttää maksaa siitä tettä vettä lämmitetään turhaan.
Aika marginaalinen kustannus syntyy öljypannun lämpimänä pysymisestä. Siinä on hyvät lämpöeristeet ympärillä. Jos öljyä kuluu vajaa litra päivässä niin ei se ole kuin muutama kymppi kuukaudessa. Aina lämmitykseen ja lämpimään veteen kuluu rahaa. Kannattaa kuitenkin miettiä mitkä on niitä asioita joissa oikeasti voi säästää.
Siinä ei ole mitään marginaalista, jos vettä lämmitetään turhaan, ja energiaa kulutetaan turhaan lämmittämiseen. Muutama kymppi kussa, esim, se 30€ on aika paljon vuodessa. 360€. Varmaan on marginaalista jos pihasta lähdetään vuoroin ferrarilla, vuoroin helikopterilla, eikä luonnonsuojelu kiinnostele.
Voihan sitä muuttaa savupirttiin asumaan ja luopua lämmityksestä. Jos kuitenkin haluaa elää nykystandardien mukaista elämää täytyy olla keskuslämmitys talossa. Toteutti sen miten hyvänsä siihen kuluu rahaa. Lämmintä vettä käyttövalmiina vuoden ympäri jokaisena hetkenä ei voi toteuttaa kuluttamatta energiaa. Ja energia maksaa. Se on väistämätön tosiasia. Jos ei ole öljylämmitystä niin sitten täytyy olla joku muu systeemi. Eikä ne muutkaan ilmaiseksi lämmintä vettä tee.
Olen eri, mutta myös kannatan ekologisuutta ja vastustan tarpeetonta kulutusta/turhia kustannuksia. Kyse on siitä, että lämmitysmenetelmissä on paljon petraamisen varaa, mitä tulee hukkalämmön vähentämiseen ja tarpeettomaan kuuman veden lämmitykseen kesät talvet. Esim. lämmön talteenotto on nykyään melko rutiinia, vaan ei ollut aiemmin. Myönnä sinäkin, että tehokkaampia ja säästeliäämpiä systeemejä löytyy, jos alan teollisuus keskittyisi enemmän tuotekehitykseen. Heille toki sopii, että kulutus on kovaa ja liikevaihto runsasta.
Ei se ole tarpeetonta kulutusta. Lähes jokaisessa kodissa tulee lämmin vesi hanasta. Tämän itsestäänselvyytenä nykyisin pidettävän teknisen ratkaisun toteuttaminen kuluttaa energiaa. Lämpöä kannattaa tuottaa ja siirtää viisaasti. Silti tilanne on se, että kotien lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen kuluu valtavan suuri määrä energiaa. Eikä se ole mitään turhaa energiankulutusta vaan lähes välttämätöntä. Ainakin länsimaisen elämäntyylin kannalta välttämätöntä. Ihmiset haluaa elää lämpimässä talossa ja peseytyä lämpimällä vedellä.
Kyllä se on tarpeetonta lämmittää sataa litraa vettä kuumaksi koko ajan, jos käyttöön tarvitaan vain pari litraa päivässä.
Yhtäläiseen se koko kaukolämpöverkosto on jatkuvasti täynnää kiehuvan kuumaa vettä. Jos haluaa hanasta tulevan nopeasti lämmintä vettä niin sen lämpöenergian täytyy olla jossain valmiiksi varattuna odottamaan. Oli se sitten erillinen lämminvesivaraaja sähkölämmityksessä, öljykattila tai kaukolämpöverkosto. Sellaista vaihtoehtoa ei ole olemassa joka toimisi täysin häviöttömästi. Lämmitysenergiasta nyt vaan lähtökohtaisesti aiheutuu aina pieni määrä hukkaa. Mikään systeemi ei ole 100 % tehokas. Käytännössä kuitenkin sellainen 98 % tehokas on ihan riittävän hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siitä lämmönvaihtimesta tule hukkalämpöä harakoille jotakuinkin saman verran mitä lämminvesivaraajasta. Eli joku pari sataa wattia jatkuvaa tehoa.
Eli joka tpauksessa maksamme lämpimästä vedestä jota emme käytä?
Nythän on niin öljylämmityksen kanssa, että öljy tohisee 3h välein 247/365 vaikka asunnon lämmitys olisi pois päältä. Tämä siksi koska se lämmittää varaajan vettä 3 h välein, jotta se pysyy tietyssä lämpötilassa. Onkko kaukolämmössä siis joku samantyyppinen jippo, että maksetaan veden lämittämisestä, vaikkei käytetä edes sitä lämmintä vettä.
Ajatellaan että tarvitsen 2 litraa 100 asteista vettä vuorokaudessa, joten maksan aika kalliisti tuosta kahdesta litrasta jos isoa varaaja apidetään jatkuvasti sen takia lämpimänä.
Meillä menee 60 kuutiota vettä vuodessa, ja tuosta ei todellakaan ole lämmintä vettä kuin 10 prosenttia. Lämmitämme 90% ihmisen pesuveden toukokuusta syyskuuhun puilla ulkosaunassa. Ärsyttää maksaa siitä tettä vettä lämmitetään turhaan.
Aika marginaalinen kustannus syntyy öljypannun lämpimänä pysymisestä. Siinä on hyvät lämpöeristeet ympärillä. Jos öljyä kuluu vajaa litra päivässä niin ei se ole kuin muutama kymppi kuukaudessa. Aina lämmitykseen ja lämpimään veteen kuluu rahaa. Kannattaa kuitenkin miettiä mitkä on niitä asioita joissa oikeasti voi säästää.
Jos pelkkään veden lämpimänä pitämiseen kuluu muutama kymppi kuussa kannattaa jo miettiä järjestelmän muutosta. Muutama kymppi on noin 300 kWh, eli 10 kWh päivässä tai 416 W tunnissa.
Tuolla jo lämmittää kovillakin pakkasilla 10 neliön tilaa, suurimman osan vuodesta sitä lämpöä ei kaipaa. Esimerkiksi hyvin eristetyllä varaajalla pääsee alle kymmenesosaan tuosta.
30 eurolla kuussa maksaa 360 euroa vuodessa vähän paremmasta lämmityksestä. Esimerkiksi muutaman satasen varaajan takaisinmaksu töineen on alle parin vuoden, mutta voisihan sen öljypannun korvata vaikka lämpöpumpulla ja tuossa saada siihen osa säästöstä, valtiolta saa lisää.
Ei tuo vajaa puoli kilowattia ole vanhalle öljykattilalle hukkateho eikä mikään. Eniten hukkaavat systeemit voi hehkuttaa 1-2kW taivaan tuuliin kesät talvet.
No onhan litra poltettua öljyä päivässä aika hurja määrä ihan vain kattilaan hukattuna. 2 kW tarkoittaa 5 litraa öljyä vuorokaudessa. Se on suurinpiirtein auton tankillinen viikossa.
Tuolla kulutuksella on ainakin turha sanoa, ettei ole varaa parempaan. Tuolla rahoittaa helposti uuden lämmitysjärjestelmän. Öljy-yhtiölle maksettuna se lämmittää vain öljyntuottajien kukkaroissa.
Juu mutta sellaisia nuo systeemit vaan on, joku 70-80-luvun pannu ja vanha poltin jossa ei välttämättä edes ilmansulkuläppää niin 2kW hukkaan on ihan mahdollinen, kattilahuoneeseen säteilevän lämmön lisäksi kuuman piipun veto kuljettaa sitä koko ajan taivaalle.
0,5kW on ihan normaalia uudehkollekin kattilalle kaikkine putkistoineen ym. Jossain isossa kerrostalon tai vastaavan järjestelmässä hukkatehot voi olla sitten taas paljon isompiakin. Jos pannuhuone on selvästi lämmin/kuuma niin tuo 0,5kW häviää helposti jo sinne.
Jos pannuhuoneen muutamiin neliöihin hukkuu puoli kilowattia on se jo huono sauna ellei sitä lämpöä hukata oikein urakalla ja lisätä sen mukaan tuuletusta. Kattilahuoneen ei kuulu olla lämmin ja se onnistuu helposti kunnolla tehdyllä putkityöllä ja ihan normaali laitteilla.
Niin, usein noista on suoraan venttiilit ulkoilmaan palamisilman vuoksi, ja vanhoissa taloissa savupiipun hormissa taivaalle. Ja näistä huolimatta siellä on kuuma eli lämpöä hukkuu reilusti. Nykyaikainen uusi pieni järjestelmä ei välttämättä niin pahasti, jos eristykseen on kiinnitetty huomiota, mutta vanhoissa tuon hukkalämmön määrää on haastavaa saada alle 0,5kW:n kyllä.
Ja osa lämmöstä karkaa sen kattilan kautta piippuun ja sieltä taivaalle, se osuus ei lämmitä pannuhuonetta.
Helpoin tapa saada hukkalämpö alle 0,5 kW on eristää kuumat putket ja laittaa kattilan rinnalle hyvin eristetty varaaja. Kyllä ne kattilatkin on olleet jo vuosikymmeniä jonkinverran eristettyjä, mutta varaajalla pääse varmimmin hyvään tulokseen. Uudemmilla vehkeillä laitteet on valmiiksi eristetty niin, ettei tuollaisia hukkia pääse syntymään kuin huonolla putkityöllä.
Eihän se varaaja poista kattilahäviöitä vaan ainoastaan lisää kokonaishäviötä kun sitten kattilan lisäksi hukkaa tulee varaajastakin. Kesäaikana tietysti ehkä pienentää jos kattilaan rakentaa poltinohjauksen ja varaajan latausautomatiikan siten ettei kattila ole koko aikaa termostaattilämmössä.
Mutta talviaikana kattilakin on oltava kuumana koko ajan tai tarvitaan iso varaaja ja paljon isompi kattila jotta se lataa sen jossain järjellisessä ajassa. Ei tule ikinä maksamaan takaisin tuollainen remontti, parempi vaihtoehto on vaihtaa itse kattila uuteen kuin alkaa lisäämään varaajaa vanhaan.
Varaaja on kuin akku. Ei ison akun lataamiseen tarvita vielä isompaa virtalähdettä, vaan sitä voi ladata pidemmän aikaa. Varaajasta saat lämpöä heti, kun sen yläosa on lämmennyt ja varaajaa ei ole tarkoituskaan päästää kylmemmäksi kuin kattila oli ennen. Ei se varaaja käytä sitä lämpöä itse, vaan sama lämpö jää käytettäväksi, mutta häviöt vähenee, kun varaaja on kattilaa paremmin eristetty. Varaajat on ihan mitättömän hintaisia kattiloihin tai muihin lämmönlähteisiin verrattuna.
Öljylämmityksessä käytettävä kattila on itsessään lämminvesivaraaja. Muuten öljyä pitäisi polttaa jatkuvasti. Yleensä niissä on joku 100 litraa vettä sisällä joka kuumennetaan. Eristetyn pannun sisällä se pysyy kuumana jopa monta tuntia. Kun lämpö laskee alle rajan lämmittää pannu sen uudelleen polttamalla öljyä pari minuuttia. Vähäiseen lämpimän veden käyttöön öljypoltin ei käynnisty. Esimerkiksi jos pesee kädet tai tiskaa pari lautasta.
Tämä on juuri se kysymykseni. Öljypoltin käy 3h välein kesällä, kun talon lämmitys on pois päältä, ja öljy lämmittää siis vain vettä. 3h välein 5 minuuttia lämpimän veden lämpimänä pitämiseen silloin kun vettä EI käytetä. Kun lämmintä vettä käytetään, niin öljypolyin huutaa useammin. Saattaa olla että olemme viikon kotona ja käytämme vain kylmävesihanaa. Tästä huolimatta öljyä kuluu jatkuvasti. Kysymykseni koskee sitä että onko kaukolämmityksessä sama juttu, vai maksammeko sitten oikeasti vain siitä kuumasta vedestä jota käytämme, vai maksammeko tuon viikon aikana jona emme lämmintä vettä käytä, kuitenkin siitä lämpimästä vedestä.
ap
Voit nappia painamalla sammutaa öljypolttimen. Silloin öljyä kuluu tasan nolla litraa. Jos vaikka on menossa kuukauden kesälomareissulle.
Parin päivän takia ei kannata päästää pannua kylmäksi. Koska jatkuva uudelleen lämmitys kuluttaa käytännössä ihan yhtä paljon energiaa. Säästö jää mitättömän pieneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen tulee toimeen ilman lämmintä vetttä. Lämmin vesi on hallituksen ja koko maailman laajuinen huijaus, jota lampaat uskoo. Ihmiset elää ilman lämmintä vettä ympäri maapalloa. Ei se ole kuin eliitin huijaus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siitä lämmönvaihtimesta tule hukkalämpöä harakoille jotakuinkin saman verran mitä lämminvesivaraajasta. Eli joku pari sataa wattia jatkuvaa tehoa.
Eli joka tpauksessa maksamme lämpimästä vedestä jota emme käytä?
Nythän on niin öljylämmityksen kanssa, että öljy tohisee 3h välein 247/365 vaikka asunnon lämmitys olisi pois päältä. Tämä siksi koska se lämmittää varaajan vettä 3 h välein, jotta se pysyy tietyssä lämpötilassa. Onkko kaukolämmössä siis joku samantyyppinen jippo, että maksetaan veden lämittämisestä, vaikkei käytetä edes sitä lämmintä vettä.
Ajatellaan että tarvitsen 2 litraa 100 asteista vettä vuorokaudessa, joten maksan aika kalliisti tuosta kahdesta litrasta jos isoa varaaja apidetään jatkuvasti sen takia lämpimänä.
Meillä menee 60 kuutiota vettä vuodessa, ja tuosta ei todellakaan ole lämmintä vettä kuin 10 prosenttia. Lämmitämme 90% ihmisen pesuveden toukokuusta syyskuuhun puilla ulkosaunassa. Ärsyttää maksaa siitä tettä vettä lämmitetään turhaan.
Aika marginaalinen kustannus syntyy öljypannun lämpimänä pysymisestä. Siinä on hyvät lämpöeristeet ympärillä. Jos öljyä kuluu vajaa litra päivässä niin ei se ole kuin muutama kymppi kuukaudessa. Aina lämmitykseen ja lämpimään veteen kuluu rahaa. Kannattaa kuitenkin miettiä mitkä on niitä asioita joissa oikeasti voi säästää.
Jos pelkkään veden lämpimänä pitämiseen kuluu muutama kymppi kuussa kannattaa jo miettiä järjestelmän muutosta. Muutama kymppi on noin 300 kWh, eli 10 kWh päivässä tai 416 W tunnissa.
Tuolla jo lämmittää kovillakin pakkasilla 10 neliön tilaa, suurimman osan vuodesta sitä lämpöä ei kaipaa. Esimerkiksi hyvin eristetyllä varaajalla pääsee alle kymmenesosaan tuosta.
30 eurolla kuussa maksaa 360 euroa vuodessa vähän paremmasta lämmityksestä. Esimerkiksi muutaman satasen varaajan takaisinmaksu töineen on alle parin vuoden, mutta voisihan sen öljypannun korvata vaikka lämpöpumpulla ja tuossa saada siihen osa säästöstä, valtiolta saa lisää.
Ei tuo vajaa puoli kilowattia ole vanhalle öljykattilalle hukkateho eikä mikään. Eniten hukkaavat systeemit voi hehkuttaa 1-2kW taivaan tuuliin kesät talvet.
No onhan litra poltettua öljyä päivässä aika hurja määrä ihan vain kattilaan hukattuna. 2 kW tarkoittaa 5 litraa öljyä vuorokaudessa. Se on suurinpiirtein auton tankillinen viikossa.
Tuolla kulutuksella on ainakin turha sanoa, ettei ole varaa parempaan. Tuolla rahoittaa helposti uuden lämmitysjärjestelmän. Öljy-yhtiölle maksettuna se lämmittää vain öljyntuottajien kukkaroissa.
Juu mutta sellaisia nuo systeemit vaan on, joku 70-80-luvun pannu ja vanha poltin jossa ei välttämättä edes ilmansulkuläppää niin 2kW hukkaan on ihan mahdollinen, kattilahuoneeseen säteilevän lämmön lisäksi kuuman piipun veto kuljettaa sitä koko ajan taivaalle.
0,5kW on ihan normaalia uudehkollekin kattilalle kaikkine putkistoineen ym. Jossain isossa kerrostalon tai vastaavan järjestelmässä hukkatehot voi olla sitten taas paljon isompiakin. Jos pannuhuone on selvästi lämmin/kuuma niin tuo 0,5kW häviää helposti jo sinne.
Jos pannuhuoneen muutamiin neliöihin hukkuu puoli kilowattia on se jo huono sauna ellei sitä lämpöä hukata oikein urakalla ja lisätä sen mukaan tuuletusta. Kattilahuoneen ei kuulu olla lämmin ja se onnistuu helposti kunnolla tehdyllä putkityöllä ja ihan normaali laitteilla.
Niin, usein noista on suoraan venttiilit ulkoilmaan palamisilman vuoksi, ja vanhoissa taloissa savupiipun hormissa taivaalle. Ja näistä huolimatta siellä on kuuma eli lämpöä hukkuu reilusti. Nykyaikainen uusi pieni järjestelmä ei välttämättä niin pahasti, jos eristykseen on kiinnitetty huomiota, mutta vanhoissa tuon hukkalämmön määrää on haastavaa saada alle 0,5kW:n kyllä.
Ja osa lämmöstä karkaa sen kattilan kautta piippuun ja sieltä taivaalle, se osuus ei lämmitä pannuhuonetta.
Helpoin tapa saada hukkalämpö alle 0,5 kW on eristää kuumat putket ja laittaa kattilan rinnalle hyvin eristetty varaaja. Kyllä ne kattilatkin on olleet jo vuosikymmeniä jonkinverran eristettyjä, mutta varaajalla pääse varmimmin hyvään tulokseen. Uudemmilla vehkeillä laitteet on valmiiksi eristetty niin, ettei tuollaisia hukkia pääse syntymään kuin huonolla putkityöllä.
Eihän se varaaja poista kattilahäviöitä vaan ainoastaan lisää kokonaishäviötä kun sitten kattilan lisäksi hukkaa tulee varaajastakin. Kesäaikana tietysti ehkä pienentää jos kattilaan rakentaa poltinohjauksen ja varaajan latausautomatiikan siten ettei kattila ole koko aikaa termostaattilämmössä.
Mutta talviaikana kattilakin on oltava kuumana koko ajan tai tarvitaan iso varaaja ja paljon isompi kattila jotta se lataa sen jossain järjellisessä ajassa. Ei tule ikinä maksamaan takaisin tuollainen remontti, parempi vaihtoehto on vaihtaa itse kattila uuteen kuin alkaa lisäämään varaajaa vanhaan.
Varaaja on kuin akku. Ei ison akun lataamiseen tarvita vielä isompaa virtalähdettä, vaan sitä voi ladata pidemmän aikaa. Varaajasta saat lämpöä heti, kun sen yläosa on lämmennyt ja varaajaa ei ole tarkoituskaan päästää kylmemmäksi kuin kattila oli ennen. Ei se varaaja käytä sitä lämpöä itse, vaan sama lämpö jää käytettäväksi, mutta häviöt vähenee, kun varaaja on kattilaa paremmin eristetty. Varaajat on ihan mitättömän hintaisia kattiloihin tai muihin lämmönlähteisiin verrattuna.
Öljylämmityksessä käytettävä kattila on itsessään lämminvesivaraaja. Muuten öljyä pitäisi polttaa jatkuvasti. Yleensä niissä on joku 100 litraa vettä sisällä joka kuumennetaan. Eristetyn pannun sisällä se pysyy kuumana jopa monta tuntia. Kun lämpö laskee alle rajan lämmittää pannu sen uudelleen polttamalla öljyä pari minuuttia. Vähäiseen lämpimän veden käyttöön öljypoltin ei käynnisty. Esimerkiksi jos pesee kädet tai tiskaa pari lautasta.
Tämä on juuri se kysymykseni. Öljypoltin käy 3h välein kesällä, kun talon lämmitys on pois päältä, ja öljy lämmittää siis vain vettä. 3h välein 5 minuuttia lämpimän veden lämpimänä pitämiseen silloin kun vettä EI käytetä. Kun lämmintä vettä käytetään, niin öljypolyin huutaa useammin. Saattaa olla että olemme viikon kotona ja käytämme vain kylmävesihanaa. Tästä huolimatta öljyä kuluu jatkuvasti. Kysymykseni koskee sitä että onko kaukolämmityksessä sama juttu, vai maksammeko sitten oikeasti vain siitä kuumasta vedestä jota käytämme, vai maksammeko tuon viikon aikana jona emme lämmintä vettä käytä, kuitenkin siitä lämpimästä vedestä.
ap
Kaukolämmön kuukausittainen perusmaksu on moninkertaisesti isompi. Öljylämmitys "tyhjäkäynnillä" kuluttaa toki öljyä, mutta ei suurta määrää. Ylivoimaisesti isoin osa kulutuksestä menee talven kylminä kuukausina lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden mukana viemäriin.
Puolet vuodesta on talossa lämmitys päällä muutenkin. Joten öljypannu on käytössä päivittäin joka tapauksessa.
Teet ongelman asiasta joka ei sitä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Rakennusmääräykset lähes poikkeuksetta menee rakennusvuoden mukaan. Jos joku asia on ollut laillinen rakentaessa sen saa uusia samanlaiseksi. Ainoastaan jos täytyy hakea rakennuslupaa pitää yleensä tehdä uusien säännösten mukaisesti se osuus.
Esimerkiksi sähkötöissä on paljon muuttuneita säädöksiä. Kaikki yli parikymmentä vuotta vanhat talot olisi nykysäädösten mukaa laittomia. Ei niitä kuitenkaan ole tarvetta lähteä uusimaan. Vasta sitten kun tehdään iso sähköremontti. Esimerkiksi yksittäisen vanhan pistorasian tilalle saa laittaa samanlaisen kuin siinä on ollutkin. Vaikka uutta asennusta ei saisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siitä lämmönvaihtimesta tule hukkalämpöä harakoille jotakuinkin saman verran mitä lämminvesivaraajasta. Eli joku pari sataa wattia jatkuvaa tehoa.
Eli joka tpauksessa maksamme lämpimästä vedestä jota emme käytä?
Nythän on niin öljylämmityksen kanssa, että öljy tohisee 3h välein 247/365 vaikka asunnon lämmitys olisi pois päältä. Tämä siksi koska se lämmittää varaajan vettä 3 h välein, jotta se pysyy tietyssä lämpötilassa. Onkko kaukolämmössä siis joku samantyyppinen jippo, että maksetaan veden lämittämisestä, vaikkei käytetä edes sitä lämmintä vettä.
Ajatellaan että tarvitsen 2 litraa 100 asteista vettä vuorokaudessa, joten maksan aika kalliisti tuosta kahdesta litrasta jos isoa varaaja apidetään jatkuvasti sen takia lämpimänä.
Meillä menee 60 kuutiota vettä vuodessa, ja tuosta ei todellakaan ole lämmintä vettä kuin 10 prosenttia. Lämmitämme 90% ihmisen pesuveden toukokuusta syyskuuhun puilla ulkosaunassa. Ärsyttää maksaa siitä tettä vettä lämmitetään turhaan.
Aika marginaalinen kustannus syntyy öljypannun lämpimänä pysymisestä. Siinä on hyvät lämpöeristeet ympärillä. Jos öljyä kuluu vajaa litra päivässä niin ei se ole kuin muutama kymppi kuukaudessa. Aina lämmitykseen ja lämpimään veteen kuluu rahaa. Kannattaa kuitenkin miettiä mitkä on niitä asioita joissa oikeasti voi säästää.
Jos pelkkään veden lämpimänä pitämiseen kuluu muutama kymppi kuussa kannattaa jo miettiä järjestelmän muutosta. Muutama kymppi on noin 300 kWh, eli 10 kWh päivässä tai 416 W tunnissa.
Tuolla jo lämmittää kovillakin pakkasilla 10 neliön tilaa, suurimman osan vuodesta sitä lämpöä ei kaipaa. Esimerkiksi hyvin eristetyllä varaajalla pääsee alle kymmenesosaan tuosta.
30 eurolla kuussa maksaa 360 euroa vuodessa vähän paremmasta lämmityksestä. Esimerkiksi muutaman satasen varaajan takaisinmaksu töineen on alle parin vuoden, mutta voisihan sen öljypannun korvata vaikka lämpöpumpulla ja tuossa saada siihen osa säästöstä, valtiolta saa lisää.
Ei tuo vajaa puoli kilowattia ole vanhalle öljykattilalle hukkateho eikä mikään. Eniten hukkaavat systeemit voi hehkuttaa 1-2kW taivaan tuuliin kesät talvet.
No onhan litra poltettua öljyä päivässä aika hurja määrä ihan vain kattilaan hukattuna. 2 kW tarkoittaa 5 litraa öljyä vuorokaudessa. Se on suurinpiirtein auton tankillinen viikossa.
Tuolla kulutuksella on ainakin turha sanoa, ettei ole varaa parempaan. Tuolla rahoittaa helposti uuden lämmitysjärjestelmän. Öljy-yhtiölle maksettuna se lämmittää vain öljyntuottajien kukkaroissa.
Juu mutta sellaisia nuo systeemit vaan on, joku 70-80-luvun pannu ja vanha poltin jossa ei välttämättä edes ilmansulkuläppää niin 2kW hukkaan on ihan mahdollinen, kattilahuoneeseen säteilevän lämmön lisäksi kuuman piipun veto kuljettaa sitä koko ajan taivaalle.
0,5kW on ihan normaalia uudehkollekin kattilalle kaikkine putkistoineen ym. Jossain isossa kerrostalon tai vastaavan järjestelmässä hukkatehot voi olla sitten taas paljon isompiakin. Jos pannuhuone on selvästi lämmin/kuuma niin tuo 0,5kW häviää helposti jo sinne.
Jos pannuhuoneen muutamiin neliöihin hukkuu puoli kilowattia on se jo huono sauna ellei sitä lämpöä hukata oikein urakalla ja lisätä sen mukaan tuuletusta. Kattilahuoneen ei kuulu olla lämmin ja se onnistuu helposti kunnolla tehdyllä putkityöllä ja ihan normaali laitteilla.
Niin, usein noista on suoraan venttiilit ulkoilmaan palamisilman vuoksi, ja vanhoissa taloissa savupiipun hormissa taivaalle. Ja näistä huolimatta siellä on kuuma eli lämpöä hukkuu reilusti. Nykyaikainen uusi pieni järjestelmä ei välttämättä niin pahasti, jos eristykseen on kiinnitetty huomiota, mutta vanhoissa tuon hukkalämmön määrää on haastavaa saada alle 0,5kW:n kyllä.
Ja osa lämmöstä karkaa sen kattilan kautta piippuun ja sieltä taivaalle, se osuus ei lämmitä pannuhuonetta.
Helpoin tapa saada hukkalämpö alle 0,5 kW on eristää kuumat putket ja laittaa kattilan rinnalle hyvin eristetty varaaja. Kyllä ne kattilatkin on olleet jo vuosikymmeniä jonkinverran eristettyjä, mutta varaajalla pääse varmimmin hyvään tulokseen. Uudemmilla vehkeillä laitteet on valmiiksi eristetty niin, ettei tuollaisia hukkia pääse syntymään kuin huonolla putkityöllä.
Eihän se varaaja poista kattilahäviöitä vaan ainoastaan lisää kokonaishäviötä kun sitten kattilan lisäksi hukkaa tulee varaajastakin. Kesäaikana tietysti ehkä pienentää jos kattilaan rakentaa poltinohjauksen ja varaajan latausautomatiikan siten ettei kattila ole koko aikaa termostaattilämmössä.
Mutta talviaikana kattilakin on oltava kuumana koko ajan tai tarvitaan iso varaaja ja paljon isompi kattila jotta se lataa sen jossain järjellisessä ajassa. Ei tule ikinä maksamaan takaisin tuollainen remontti, parempi vaihtoehto on vaihtaa itse kattila uuteen kuin alkaa lisäämään varaajaa vanhaan.
Varaaja on kuin akku. Ei ison akun lataamiseen tarvita vielä isompaa virtalähdettä, vaan sitä voi ladata pidemmän aikaa. Varaajasta saat lämpöä heti, kun sen yläosa on lämmennyt ja varaajaa ei ole tarkoituskaan päästää kylmemmäksi kuin kattila oli ennen. Ei se varaaja käytä sitä lämpöä itse, vaan sama lämpö jää käytettäväksi, mutta häviöt vähenee, kun varaaja on kattilaa paremmin eristetty. Varaajat on ihan mitättömän hintaisia kattiloihin tai muihin lämmönlähteisiin verrattuna.
Öljylämmityksessä käytettävä kattila on itsessään lämminvesivaraaja. Muuten öljyä pitäisi polttaa jatkuvasti. Yleensä niissä on joku 100 litraa vettä sisällä joka kuumennetaan. Eristetyn pannun sisällä se pysyy kuumana jopa monta tuntia. Kun lämpö laskee alle rajan lämmittää pannu sen uudelleen polttamalla öljyä pari minuuttia. Vähäiseen lämpimän veden käyttöön öljypoltin ei käynnisty. Esimerkiksi jos pesee kädet tai tiskaa pari lautasta.
Tämä on juuri se kysymykseni. Öljypoltin käy 3h välein kesällä, kun talon lämmitys on pois päältä, ja öljy lämmittää siis vain vettä. 3h välein 5 minuuttia lämpimän veden lämpimänä pitämiseen silloin kun vettä EI käytetä. Kun lämmintä vettä käytetään, niin öljypolyin huutaa useammin. Saattaa olla että olemme viikon kotona ja käytämme vain kylmävesihanaa. Tästä huolimatta öljyä kuluu jatkuvasti. Kysymykseni koskee sitä että onko kaukolämmityksessä sama juttu, vai maksammeko sitten oikeasti vain siitä kuumasta vedestä jota käytämme, vai maksammeko tuon viikon aikana jona emme lämmintä vettä käytä, kuitenkin siitä lämpimästä vedestä.
ap
Ei tarvi maksaa turhasta. Kaukolämmössä vettä lämmitetään vain silloin, kun kuumaa vettä tarvitaan.
Toisaalta kaukolämmössä on perusmaksu, joka rullaa, vaikket käyttäisi minkäänlaista lämpöä. Vähän kuin varmuusmaksu, että laitteet ovat kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea mitä tänne on vastattu, mutta asuntoon tulee kolme vesiputkea, joista yksi on lämpimän veden kierto, toinen lämmin vesi ja kolmas kylmä vesi. Lämpimän veden kierto tekee mutkan ennen vesimittaria ja yhdistyy lämminvesiputkeen. Vesimittarit on aina erikseen lämpimälle vedelle ja kylmälle vedelle, jos on huoneistokohtaiset mittarit. Kiertojohdon ideana on estää lämpimän veden lämpötilan lasku. Joskus isoissa asunnoissa voi olla kaksi vesimittariparia. Nämä on siinä tapauksessa, että vesipisteitä on fyysisesti etäällä toisistaan. Mikäli olisi yksi mittari, lämpimän veden kierto jäisi niin taakse, että lämpimän veden tulo kestäisi pitkään.
Vesimittarin sijoittaminen porrashuoneisiin on joillakin taloyhtiön jäsenillä kuningasajatus. Syyttäkää heitä siitä, jos lämmintä vettä saa juoksuttaa pitkään.
Jos kyseessä on taloyhtiö, taloyhtiöillä on jossain yleistiloissa vesimittari. Aika usein mittarin on lämmönjakohuoneessa, mutta ei aina eikä sen ole pakko olla siellä. Kaukolämmönmittaukselle on oma taloyhtiökohtainen mittari, joka useimmiten sijaitsee lämmönjakohuoneessa.
Runkoputkista tulee yksi vesiputki lämmönjakokeskukseen, joka lämmittää sen veden ja lämmönjakokeskuksesta lämmin vesi ja lämpimän veden kierto lähtee eteenpäin runkoputkille.
Toivottavasti tämä oli kirjoitettu tarpeeksi selkokielellä. Terveisin LVI-firman sihteeri, joka tekee välillä myös puhtaaksipiirtoa ja siksi on oppinut jotain alasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siitä lämmönvaihtimesta tule hukkalämpöä harakoille jotakuinkin saman verran mitä lämminvesivaraajasta. Eli joku pari sataa wattia jatkuvaa tehoa.
Eli joka tpauksessa maksamme lämpimästä vedestä jota emme käytä?
Nythän on niin öljylämmityksen kanssa, että öljy tohisee 3h välein 247/365 vaikka asunnon lämmitys olisi pois päältä. Tämä siksi koska se lämmittää varaajan vettä 3 h välein, jotta se pysyy tietyssä lämpötilassa. Onkko kaukolämmössä siis joku samantyyppinen jippo, että maksetaan veden lämittämisestä, vaikkei käytetä edes sitä lämmintä vettä.
Ajatellaan että tarvitsen 2 litraa 100 asteista vettä vuorokaudessa, joten maksan aika kalliisti tuosta kahdesta litrasta jos isoa varaaja apidetään jatkuvasti sen takia lämpimänä.
Meillä menee 60 kuutiota vettä vuodessa, ja tuosta ei todellakaan ole lämmintä vettä kuin 10 prosenttia. Lämmitämme 90% ihmisen pesuveden toukokuusta syyskuuhun puilla ulkosaunassa. Ärsyttää maksaa siitä tettä vettä lämmitetään turhaan.
Aika marginaalinen kustannus syntyy öljypannun lämpimänä pysymisestä. Siinä on hyvät lämpöeristeet ympärillä. Jos öljyä kuluu vajaa litra päivässä niin ei se ole kuin muutama kymppi kuukaudessa. Aina lämmitykseen ja lämpimään veteen kuluu rahaa. Kannattaa kuitenkin miettiä mitkä on niitä asioita joissa oikeasti voi säästää.
Jos pelkkään veden lämpimänä pitämiseen kuluu muutama kymppi kuussa kannattaa jo miettiä järjestelmän muutosta. Muutama kymppi on noin 300 kWh, eli 10 kWh päivässä tai 416 W tunnissa.
Tuolla jo lämmittää kovillakin pakkasilla 10 neliön tilaa, suurimman osan vuodesta sitä lämpöä ei kaipaa. Esimerkiksi hyvin eristetyllä varaajalla pääsee alle kymmenesosaan tuosta.
30 eurolla kuussa maksaa 360 euroa vuodessa vähän paremmasta lämmityksestä. Esimerkiksi muutaman satasen varaajan takaisinmaksu töineen on alle parin vuoden, mutta voisihan sen öljypannun korvata vaikka lämpöpumpulla ja tuossa saada siihen osa säästöstä, valtiolta saa lisää.
Ei tuo vajaa puoli kilowattia ole vanhalle öljykattilalle hukkateho eikä mikään. Eniten hukkaavat systeemit voi hehkuttaa 1-2kW taivaan tuuliin kesät talvet.
No onhan litra poltettua öljyä päivässä aika hurja määrä ihan vain kattilaan hukattuna. 2 kW tarkoittaa 5 litraa öljyä vuorokaudessa. Se on suurinpiirtein auton tankillinen viikossa.
Tuolla kulutuksella on ainakin turha sanoa, ettei ole varaa parempaan. Tuolla rahoittaa helposti uuden lämmitysjärjestelmän. Öljy-yhtiölle maksettuna se lämmittää vain öljyntuottajien kukkaroissa.
Juu mutta sellaisia nuo systeemit vaan on, joku 70-80-luvun pannu ja vanha poltin jossa ei välttämättä edes ilmansulkuläppää niin 2kW hukkaan on ihan mahdollinen, kattilahuoneeseen säteilevän lämmön lisäksi kuuman piipun veto kuljettaa sitä koko ajan taivaalle.
0,5kW on ihan normaalia uudehkollekin kattilalle kaikkine putkistoineen ym. Jossain isossa kerrostalon tai vastaavan järjestelmässä hukkatehot voi olla sitten taas paljon isompiakin. Jos pannuhuone on selvästi lämmin/kuuma niin tuo 0,5kW häviää helposti jo sinne.
Jos pannuhuoneen muutamiin neliöihin hukkuu puoli kilowattia on se jo huono sauna ellei sitä lämpöä hukata oikein urakalla ja lisätä sen mukaan tuuletusta. Kattilahuoneen ei kuulu olla lämmin ja se onnistuu helposti kunnolla tehdyllä putkityöllä ja ihan normaali laitteilla.
Niin, usein noista on suoraan venttiilit ulkoilmaan palamisilman vuoksi, ja vanhoissa taloissa savupiipun hormissa taivaalle. Ja näistä huolimatta siellä on kuuma eli lämpöä hukkuu reilusti. Nykyaikainen uusi pieni järjestelmä ei välttämättä niin pahasti, jos eristykseen on kiinnitetty huomiota, mutta vanhoissa tuon hukkalämmön määrää on haastavaa saada alle 0,5kW:n kyllä.
Ja osa lämmöstä karkaa sen kattilan kautta piippuun ja sieltä taivaalle, se osuus ei lämmitä pannuhuonetta.
Helpoin tapa saada hukkalämpö alle 0,5 kW on eristää kuumat putket ja laittaa kattilan rinnalle hyvin eristetty varaaja. Kyllä ne kattilatkin on olleet jo vuosikymmeniä jonkinverran eristettyjä, mutta varaajalla pääse varmimmin hyvään tulokseen. Uudemmilla vehkeillä laitteet on valmiiksi eristetty niin, ettei tuollaisia hukkia pääse syntymään kuin huonolla putkityöllä.
Eihän se varaaja poista kattilahäviöitä vaan ainoastaan lisää kokonaishäviötä kun sitten kattilan lisäksi hukkaa tulee varaajastakin. Kesäaikana tietysti ehkä pienentää jos kattilaan rakentaa poltinohjauksen ja varaajan latausautomatiikan siten ettei kattila ole koko aikaa termostaattilämmössä.
Mutta talviaikana kattilakin on oltava kuumana koko ajan tai tarvitaan iso varaaja ja paljon isompi kattila jotta se lataa sen jossain järjellisessä ajassa. Ei tule ikinä maksamaan takaisin tuollainen remontti, parempi vaihtoehto on vaihtaa itse kattila uuteen kuin alkaa lisäämään varaajaa vanhaan.
Varaaja on kuin akku. Ei ison akun lataamiseen tarvita vielä isompaa virtalähdettä, vaan sitä voi ladata pidemmän aikaa. Varaajasta saat lämpöä heti, kun sen yläosa on lämmennyt ja varaajaa ei ole tarkoituskaan päästää kylmemmäksi kuin kattila oli ennen. Ei se varaaja käytä sitä lämpöä itse, vaan sama lämpö jää käytettäväksi, mutta häviöt vähenee, kun varaaja on kattilaa paremmin eristetty. Varaajat on ihan mitättömän hintaisia kattiloihin tai muihin lämmönlähteisiin verrattuna.
Öljylämmityksessä käytettävä kattila on itsessään lämminvesivaraaja. Muuten öljyä pitäisi polttaa jatkuvasti. Yleensä niissä on joku 100 litraa vettä sisällä joka kuumennetaan. Eristetyn pannun sisällä se pysyy kuumana jopa monta tuntia. Kun lämpö laskee alle rajan lämmittää pannu sen uudelleen polttamalla öljyä pari minuuttia. Vähäiseen lämpimän veden käyttöön öljypoltin ei käynnisty. Esimerkiksi jos pesee kädet tai tiskaa pari lautasta.
Tämä on juuri se kysymykseni. Öljypoltin käy 3h välein kesällä, kun talon lämmitys on pois päältä, ja öljy lämmittää siis vain vettä. 3h välein 5 minuuttia lämpimän veden lämpimänä pitämiseen silloin kun vettä EI käytetä. Kun lämmintä vettä käytetään, niin öljypolyin huutaa useammin. Saattaa olla että olemme viikon kotona ja käytämme vain kylmävesihanaa. Tästä huolimatta öljyä kuluu jatkuvasti. Kysymykseni koskee sitä että onko kaukolämmityksessä sama juttu, vai maksammeko sitten oikeasti vain siitä kuumasta vedestä jota käytämme, vai maksammeko tuon viikon aikana jona emme lämmintä vettä käytä, kuitenkin siitä lämpimästä vedestä.
ap
Kaukolämmössä maksat kiinteinä kuluina aika ison summan. Jos öljykattila käy 3h välein silloinkin, kun ette käytä lämmitystä voi olla, että olette maksaneet öljystä enemmän, mutta tarjouksista sen pitäisi selvitä.
Miettisin vielä kuitenkin toiseen kertaan ennen kaukolämmön valintaa. Öljystä kannattaa luopua. Lämpöpumput tai puukattilat kuulostaa minusta paremmilta kuin kaukolämpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Rakennusmääräykset lähes poikkeuksetta menee rakennusvuoden mukaan. Jos joku asia on ollut laillinen rakentaessa sen saa uusia samanlaiseksi. Ainoastaan jos täytyy hakea rakennuslupaa pitää yleensä tehdä uusien säännösten mukaisesti se osuus.
Esimerkiksi sähkötöissä on paljon muuttuneita säädöksiä. Kaikki yli parikymmentä vuotta vanhat talot olisi nykysäädösten mukaa laittomia. Ei niitä kuitenkaan ole tarvetta lähteä uusimaan. Vasta sitten kun tehdään iso sähköremontti. Esimerkiksi yksittäisen vanhan pistorasian tilalle saa laittaa samanlaisen kuin siinä on ollutkin. Vaikka uutta asennusta ei saisi tehdä.
Nyt ap:n kysymys on lämmitysmuodon muuttaminen öljystä kaukolämpöön. Sen kaltaisessa muutoksessa on huomioitava tällä hetkellä voimassa olevat määräykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siitä lämmönvaihtimesta tule hukkalämpöä harakoille jotakuinkin saman verran mitä lämminvesivaraajasta. Eli joku pari sataa wattia jatkuvaa tehoa.
Eli joka tpauksessa maksamme lämpimästä vedestä jota emme käytä?
Nythän on niin öljylämmityksen kanssa, että öljy tohisee 3h välein 247/365 vaikka asunnon lämmitys olisi pois päältä. Tämä siksi koska se lämmittää varaajan vettä 3 h välein, jotta se pysyy tietyssä lämpötilassa. Onkko kaukolämmössä siis joku samantyyppinen jippo, että maksetaan veden lämittämisestä, vaikkei käytetä edes sitä lämmintä vettä.
Ajatellaan että tarvitsen 2 litraa 100 asteista vettä vuorokaudessa, joten maksan aika kalliisti tuosta kahdesta litrasta jos isoa varaaja apidetään jatkuvasti sen takia lämpimänä.
Meillä menee 60 kuutiota vettä vuodessa, ja tuosta ei todellakaan ole lämmintä vettä kuin 10 prosenttia. Lämmitämme 90% ihmisen pesuveden toukokuusta syyskuuhun puilla ulkosaunassa. Ärsyttää maksaa siitä tettä vettä lämmitetään turhaan.
Aika marginaalinen kustannus syntyy öljypannun lämpimänä pysymisestä. Siinä on hyvät lämpöeristeet ympärillä. Jos öljyä kuluu vajaa litra päivässä niin ei se ole kuin muutama kymppi kuukaudessa. Aina lämmitykseen ja lämpimään veteen kuluu rahaa. Kannattaa kuitenkin miettiä mitkä on niitä asioita joissa oikeasti voi säästää.
Jos pelkkään veden lämpimänä pitämiseen kuluu muutama kymppi kuussa kannattaa jo miettiä järjestelmän muutosta. Muutama kymppi on noin 300 kWh, eli 10 kWh päivässä tai 416 W tunnissa.
Tuolla jo lämmittää kovillakin pakkasilla 10 neliön tilaa, suurimman osan vuodesta sitä lämpöä ei kaipaa. Esimerkiksi hyvin eristetyllä varaajalla pääsee alle kymmenesosaan tuosta.
30 eurolla kuussa maksaa 360 euroa vuodessa vähän paremmasta lämmityksestä. Esimerkiksi muutaman satasen varaajan takaisinmaksu töineen on alle parin vuoden, mutta voisihan sen öljypannun korvata vaikka lämpöpumpulla ja tuossa saada siihen osa säästöstä, valtiolta saa lisää.
Ei tuo vajaa puoli kilowattia ole vanhalle öljykattilalle hukkateho eikä mikään. Eniten hukkaavat systeemit voi hehkuttaa 1-2kW taivaan tuuliin kesät talvet.
No onhan litra poltettua öljyä päivässä aika hurja määrä ihan vain kattilaan hukattuna. 2 kW tarkoittaa 5 litraa öljyä vuorokaudessa. Se on suurinpiirtein auton tankillinen viikossa.
Tuolla kulutuksella on ainakin turha sanoa, ettei ole varaa parempaan. Tuolla rahoittaa helposti uuden lämmitysjärjestelmän. Öljy-yhtiölle maksettuna se lämmittää vain öljyntuottajien kukkaroissa.
Juu mutta sellaisia nuo systeemit vaan on, joku 70-80-luvun pannu ja vanha poltin jossa ei välttämättä edes ilmansulkuläppää niin 2kW hukkaan on ihan mahdollinen, kattilahuoneeseen säteilevän lämmön lisäksi kuuman piipun veto kuljettaa sitä koko ajan taivaalle.
0,5kW on ihan normaalia uudehkollekin kattilalle kaikkine putkistoineen ym. Jossain isossa kerrostalon tai vastaavan järjestelmässä hukkatehot voi olla sitten taas paljon isompiakin. Jos pannuhuone on selvästi lämmin/kuuma niin tuo 0,5kW häviää helposti jo sinne.
Jos pannuhuoneen muutamiin neliöihin hukkuu puoli kilowattia on se jo huono sauna ellei sitä lämpöä hukata oikein urakalla ja lisätä sen mukaan tuuletusta. Kattilahuoneen ei kuulu olla lämmin ja se onnistuu helposti kunnolla tehdyllä putkityöllä ja ihan normaali laitteilla.
Niin, usein noista on suoraan venttiilit ulkoilmaan palamisilman vuoksi, ja vanhoissa taloissa savupiipun hormissa taivaalle. Ja näistä huolimatta siellä on kuuma eli lämpöä hukkuu reilusti. Nykyaikainen uusi pieni järjestelmä ei välttämättä niin pahasti, jos eristykseen on kiinnitetty huomiota, mutta vanhoissa tuon hukkalämmön määrää on haastavaa saada alle 0,5kW:n kyllä.
Ja osa lämmöstä karkaa sen kattilan kautta piippuun ja sieltä taivaalle, se osuus ei lämmitä pannuhuonetta.
Helpoin tapa saada hukkalämpö alle 0,5 kW on eristää kuumat putket ja laittaa kattilan rinnalle hyvin eristetty varaaja. Kyllä ne kattilatkin on olleet jo vuosikymmeniä jonkinverran eristettyjä, mutta varaajalla pääse varmimmin hyvään tulokseen. Uudemmilla vehkeillä laitteet on valmiiksi eristetty niin, ettei tuollaisia hukkia pääse syntymään kuin huonolla putkityöllä.
Eihän se varaaja poista kattilahäviöitä vaan ainoastaan lisää kokonaishäviötä kun sitten kattilan lisäksi hukkaa tulee varaajastakin. Kesäaikana tietysti ehkä pienentää jos kattilaan rakentaa poltinohjauksen ja varaajan latausautomatiikan siten ettei kattila ole koko aikaa termostaattilämmössä.
Mutta talviaikana kattilakin on oltava kuumana koko ajan tai tarvitaan iso varaaja ja paljon isompi kattila jotta se lataa sen jossain järjellisessä ajassa. Ei tule ikinä maksamaan takaisin tuollainen remontti, parempi vaihtoehto on vaihtaa itse kattila uuteen kuin alkaa lisäämään varaajaa vanhaan.
Varaaja on kuin akku. Ei ison akun lataamiseen tarvita vielä isompaa virtalähdettä, vaan sitä voi ladata pidemmän aikaa. Varaajasta saat lämpöä heti, kun sen yläosa on lämmennyt ja varaajaa ei ole tarkoituskaan päästää kylmemmäksi kuin kattila oli ennen. Ei se varaaja käytä sitä lämpöä itse, vaan sama lämpö jää käytettäväksi, mutta häviöt vähenee, kun varaaja on kattilaa paremmin eristetty. Varaajat on ihan mitättömän hintaisia kattiloihin tai muihin lämmönlähteisiin verrattuna.
Öljylämmityksessä käytettävä kattila on itsessään lämminvesivaraaja. Muuten öljyä pitäisi polttaa jatkuvasti. Yleensä niissä on joku 100 litraa vettä sisällä joka kuumennetaan. Eristetyn pannun sisällä se pysyy kuumana jopa monta tuntia. Kun lämpö laskee alle rajan lämmittää pannu sen uudelleen polttamalla öljyä pari minuuttia. Vähäiseen lämpimän veden käyttöön öljypoltin ei käynnisty. Esimerkiksi jos pesee kädet tai tiskaa pari lautasta.
Tämä on juuri se kysymykseni. Öljypoltin käy 3h välein kesällä, kun talon lämmitys on pois päältä, ja öljy lämmittää siis vain vettä. 3h välein 5 minuuttia lämpimän veden lämpimänä pitämiseen silloin kun vettä EI käytetä. Kun lämmintä vettä käytetään, niin öljypolyin huutaa useammin. Saattaa olla että olemme viikon kotona ja käytämme vain kylmävesihanaa. Tästä huolimatta öljyä kuluu jatkuvasti. Kysymykseni koskee sitä että onko kaukolämmityksessä sama juttu, vai maksammeko sitten oikeasti vain siitä kuumasta vedestä jota käytämme, vai maksammeko tuon viikon aikana jona emme lämmintä vettä käytä, kuitenkin siitä lämpimästä vedestä.
ap
Kaukolämmössä maksat kiinteinä kuluina aika ison summan. Jos öljykattila käy 3h välein silloinkin, kun ette käytä lämmitystä voi olla, että olette maksaneet öljystä enemmän, mutta tarjouksista sen pitäisi selvitä.
Miettisin vielä kuitenkin toiseen kertaan ennen kaukolämmön valintaa. Öljystä kannattaa luopua. Lämpöpumput tai puukattilat kuulostaa minusta paremmilta kuin kaukolämpö.
Anteeksi jos en tajua, mutta miten se paljonko olen öljystä maksanut, vaikuttaa siihen kuinka usein pannu käy? Eihän se öljyn hinnan mukaan polta sitä öljyä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Rakennusmääräykset lähes poikkeuksetta menee rakennusvuoden mukaan. Jos joku asia on ollut laillinen rakentaessa sen saa uusia samanlaiseksi. Ainoastaan jos täytyy hakea rakennuslupaa pitää yleensä tehdä uusien säännösten mukaisesti se osuus.
Esimerkiksi sähkötöissä on paljon muuttuneita säädöksiä. Kaikki yli parikymmentä vuotta vanhat talot olisi nykysäädösten mukaa laittomia. Ei niitä kuitenkaan ole tarvetta lähteä uusimaan. Vasta sitten kun tehdään iso sähköremontti. Esimerkiksi yksittäisen vanhan pistorasian tilalle saa laittaa samanlaisen kuin siinä on ollutkin. Vaikka uutta asennusta ei saisi tehdä.
Nyt ap:n kysymys on lämmitysmuodon muuttaminen öljystä kaukolämpöön. Sen kaltaisessa muutoksessa on huomioitava tällä hetkellä voimassa olevat määräykset.
Ei kylppäriä tarvitse remontoida jos pannuhuoneen tekniikka uusitaan. Lämmitysmuodon vaihto on vielä aika pieni muutostyö. Tartteeko edes rakennuslupaa hakea? Ei kai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siitä lämmönvaihtimesta tule hukkalämpöä harakoille jotakuinkin saman verran mitä lämminvesivaraajasta. Eli joku pari sataa wattia jatkuvaa tehoa.
Eli joka tpauksessa maksamme lämpimästä vedestä jota emme käytä?
Nythän on niin öljylämmityksen kanssa, että öljy tohisee 3h välein 247/365 vaikka asunnon lämmitys olisi pois päältä. Tämä siksi koska se lämmittää varaajan vettä 3 h välein, jotta se pysyy tietyssä lämpötilassa. Onkko kaukolämmössä siis joku samantyyppinen jippo, että maksetaan veden lämittämisestä, vaikkei käytetä edes sitä lämmintä vettä.
Ajatellaan että tarvitsen 2 litraa 100 asteista vettä vuorokaudessa, joten maksan aika kalliisti tuosta kahdesta litrasta jos isoa varaaja apidetään jatkuvasti sen takia lämpimänä.
Meillä menee 60 kuutiota vettä vuodessa, ja tuosta ei todellakaan ole lämmintä vettä kuin 10 prosenttia. Lämmitämme 90% ihmisen pesuveden toukokuusta syyskuuhun puilla ulkosaunassa. Ärsyttää maksaa siitä tettä vettä lämmitetään turhaan.
Aika marginaalinen kustannus syntyy öljypannun lämpimänä pysymisestä. Siinä on hyvät lämpöeristeet ympärillä. Jos öljyä kuluu vajaa litra päivässä niin ei se ole kuin muutama kymppi kuukaudessa. Aina lämmitykseen ja lämpimään veteen kuluu rahaa. Kannattaa kuitenkin miettiä mitkä on niitä asioita joissa oikeasti voi säästää.
Jos pelkkään veden lämpimänä pitämiseen kuluu muutama kymppi kuussa kannattaa jo miettiä järjestelmän muutosta. Muutama kymppi on noin 300 kWh, eli 10 kWh päivässä tai 416 W tunnissa.
Tuolla jo lämmittää kovillakin pakkasilla 10 neliön tilaa, suurimman osan vuodesta sitä lämpöä ei kaipaa. Esimerkiksi hyvin eristetyllä varaajalla pääsee alle kymmenesosaan tuosta.
30 eurolla kuussa maksaa 360 euroa vuodessa vähän paremmasta lämmityksestä. Esimerkiksi muutaman satasen varaajan takaisinmaksu töineen on alle parin vuoden, mutta voisihan sen öljypannun korvata vaikka lämpöpumpulla ja tuossa saada siihen osa säästöstä, valtiolta saa lisää.
Ei tuo vajaa puoli kilowattia ole vanhalle öljykattilalle hukkateho eikä mikään. Eniten hukkaavat systeemit voi hehkuttaa 1-2kW taivaan tuuliin kesät talvet.
No onhan litra poltettua öljyä päivässä aika hurja määrä ihan vain kattilaan hukattuna. 2 kW tarkoittaa 5 litraa öljyä vuorokaudessa. Se on suurinpiirtein auton tankillinen viikossa.
Tuolla kulutuksella on ainakin turha sanoa, ettei ole varaa parempaan. Tuolla rahoittaa helposti uuden lämmitysjärjestelmän. Öljy-yhtiölle maksettuna se lämmittää vain öljyntuottajien kukkaroissa.
Juu mutta sellaisia nuo systeemit vaan on, joku 70-80-luvun pannu ja vanha poltin jossa ei välttämättä edes ilmansulkuläppää niin 2kW hukkaan on ihan mahdollinen, kattilahuoneeseen säteilevän lämmön lisäksi kuuman piipun veto kuljettaa sitä koko ajan taivaalle.
0,5kW on ihan normaalia uudehkollekin kattilalle kaikkine putkistoineen ym. Jossain isossa kerrostalon tai vastaavan järjestelmässä hukkatehot voi olla sitten taas paljon isompiakin. Jos pannuhuone on selvästi lämmin/kuuma niin tuo 0,5kW häviää helposti jo sinne.
Jos pannuhuoneen muutamiin neliöihin hukkuu puoli kilowattia on se jo huono sauna ellei sitä lämpöä hukata oikein urakalla ja lisätä sen mukaan tuuletusta. Kattilahuoneen ei kuulu olla lämmin ja se onnistuu helposti kunnolla tehdyllä putkityöllä ja ihan normaali laitteilla.
Niin, usein noista on suoraan venttiilit ulkoilmaan palamisilman vuoksi, ja vanhoissa taloissa savupiipun hormissa taivaalle. Ja näistä huolimatta siellä on kuuma eli lämpöä hukkuu reilusti. Nykyaikainen uusi pieni järjestelmä ei välttämättä niin pahasti, jos eristykseen on kiinnitetty huomiota, mutta vanhoissa tuon hukkalämmön määrää on haastavaa saada alle 0,5kW:n kyllä.
Ja osa lämmöstä karkaa sen kattilan kautta piippuun ja sieltä taivaalle, se osuus ei lämmitä pannuhuonetta.
Helpoin tapa saada hukkalämpö alle 0,5 kW on eristää kuumat putket ja laittaa kattilan rinnalle hyvin eristetty varaaja. Kyllä ne kattilatkin on olleet jo vuosikymmeniä jonkinverran eristettyjä, mutta varaajalla pääse varmimmin hyvään tulokseen. Uudemmilla vehkeillä laitteet on valmiiksi eristetty niin, ettei tuollaisia hukkia pääse syntymään kuin huonolla putkityöllä.
Eihän se varaaja poista kattilahäviöitä vaan ainoastaan lisää kokonaishäviötä kun sitten kattilan lisäksi hukkaa tulee varaajastakin. Kesäaikana tietysti ehkä pienentää jos kattilaan rakentaa poltinohjauksen ja varaajan latausautomatiikan siten ettei kattila ole koko aikaa termostaattilämmössä.
Mutta talviaikana kattilakin on oltava kuumana koko ajan tai tarvitaan iso varaaja ja paljon isompi kattila jotta se lataa sen jossain järjellisessä ajassa. Ei tule ikinä maksamaan takaisin tuollainen remontti, parempi vaihtoehto on vaihtaa itse kattila uuteen kuin alkaa lisäämään varaajaa vanhaan.
Varaaja on kuin akku. Ei ison akun lataamiseen tarvita vielä isompaa virtalähdettä, vaan sitä voi ladata pidemmän aikaa. Varaajasta saat lämpöä heti, kun sen yläosa on lämmennyt ja varaajaa ei ole tarkoituskaan päästää kylmemmäksi kuin kattila oli ennen. Ei se varaaja käytä sitä lämpöä itse, vaan sama lämpö jää käytettäväksi, mutta häviöt vähenee, kun varaaja on kattilaa paremmin eristetty. Varaajat on ihan mitättömän hintaisia kattiloihin tai muihin lämmönlähteisiin verrattuna.
Öljylämmityksessä käytettävä kattila on itsessään lämminvesivaraaja. Muuten öljyä pitäisi polttaa jatkuvasti. Yleensä niissä on joku 100 litraa vettä sisällä joka kuumennetaan. Eristetyn pannun sisällä se pysyy kuumana jopa monta tuntia. Kun lämpö laskee alle rajan lämmittää pannu sen uudelleen polttamalla öljyä pari minuuttia. Vähäiseen lämpimän veden käyttöön öljypoltin ei käynnisty. Esimerkiksi jos pesee kädet tai tiskaa pari lautasta.
Tämä on juuri se kysymykseni. Öljypoltin käy 3h välein kesällä, kun talon lämmitys on pois päältä, ja öljy lämmittää siis vain vettä. 3h välein 5 minuuttia lämpimän veden lämpimänä pitämiseen silloin kun vettä EI käytetä. Kun lämmintä vettä käytetään, niin öljypolyin huutaa useammin. Saattaa olla että olemme viikon kotona ja käytämme vain kylmävesihanaa. Tästä huolimatta öljyä kuluu jatkuvasti. Kysymykseni koskee sitä että onko kaukolämmityksessä sama juttu, vai maksammeko sitten oikeasti vain siitä kuumasta vedestä jota käytämme, vai maksammeko tuon viikon aikana jona emme lämmintä vettä käytä, kuitenkin siitä lämpimästä vedestä.
ap
Kaukolämmössä maksat kiinteinä kuluina aika ison summan. Jos öljykattila käy 3h välein silloinkin, kun ette käytä lämmitystä voi olla, että olette maksaneet öljystä enemmän, mutta tarjouksista sen pitäisi selvitä.
Miettisin vielä kuitenkin toiseen kertaan ennen kaukolämmön valintaa. Öljystä kannattaa luopua. Lämpöpumput tai puukattilat kuulostaa minusta paremmilta kuin kaukolämpö.
Anteeksi jos en tajua, mutta miten se paljonko olen öljystä maksanut, vaikuttaa siihen kuinka usein pannu käy? Eihän se öljyn hinnan mukaan polta sitä öljyä.
ap
Otsikosta ja keskustelusta ymmärsin, että vertaat öljyä kaukolämpöön. Öljyssä ei ole kiinteitä kuluja, mutta voit verrata tarpeettoman öljynkulutuksen kuluja kaukolämmön kiinteisiin kuluihin. Tarkoitin, että öljyn tarpeeton kulutus voi maksaa enemmän kuin kaukolämmön kiinteät kulut.
Hankaluus öljylämmityksessä on, ettei niitä ”kiinteitä kuluja” saa näkyviin laskulle. Se selviää vain jos olet saanut mitattua paljonko öljyä on kulunut silloin, kun ette ole tarvinneet lämmitystä. Kaukolämmöstä saat pyydettyä tarjouksen jossa on kiinteät kulut ja kWh:t erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Rakennusmääräykset lähes poikkeuksetta menee rakennusvuoden mukaan. Jos joku asia on ollut laillinen rakentaessa sen saa uusia samanlaiseksi. Ainoastaan jos täytyy hakea rakennuslupaa pitää yleensä tehdä uusien säännösten mukaisesti se osuus.
Esimerkiksi sähkötöissä on paljon muuttuneita säädöksiä. Kaikki yli parikymmentä vuotta vanhat talot olisi nykysäädösten mukaa laittomia. Ei niitä kuitenkaan ole tarvetta lähteä uusimaan. Vasta sitten kun tehdään iso sähköremontti. Esimerkiksi yksittäisen vanhan pistorasian tilalle saa laittaa samanlaisen kuin siinä on ollutkin. Vaikka uutta asennusta ei saisi tehdä.
Nyt ap:n kysymys on lämmitysmuodon muuttaminen öljystä kaukolämpöön. Sen kaltaisessa muutoksessa on huomioitava tällä hetkellä voimassa olevat määräykset.
Ei kylppäriä tarvitse remontoida jos pannuhuoneen tekniikka uusitaan. Lämmitysmuodon vaihto on vielä aika pieni muutostyö. Tartteeko edes rakennuslupaa hakea? Ei kai.
Lämmitysmuodon muutos vaikuttaa lämmityskierron kautta koko järjestelmään. Se kattila/lämpöpumppu/kaukolämpö tms on kuin lämmitysjärjestelmän sydän. Kun vaihdetaan lämmitysjärjestelmä mm. lämpöpumpuissa menoveden lämpötila laskee, jolloin aikaisemmin mitoitettu vesikiertopatteri ei lämmitäkään riittävästi asuntoa, kun patterit on mitoitettu korkeammalle lämmölle.
Voihan siitä kokeilla rakennusvalvonnan kanssa käydä keskustelua, hehän sen lopullisen ratkaisun tekevät. Monilla paikkakunnilla on hyväksytty muutoksia ilman, että mm. sisätilojen lämmityksiä on tarkistettu, mutta siinä on menty vikaan ja uskoisin rakennusvalvonnan olevan yhä tarkempi. Vaikka mm. lämpöpumppu tuottaa kilowatteina saman tai enemmän kuin vanha kattila, se ei auta menoveden lämpötilan laskiessa, kun huoneiston pattereista ei saa sille suunniteltuja tehoja ulos.
Kun LVI:n keskeisin osa mietitään uusiksi pitäisi aina tarkistaa koko LVI, koska muu LVI on suunniteltu sen ympärille. Etenkin rättipattereiden kohdalla pitäisi huomioida jos lämmityksestä lähtevän kuuman käyttöveden lämpötila alenee, koska rakennusmääräysten 55 asteen määräys siellä rättipatterin kohdalla ei luultavimmin toteudu. Se 55 asteen määräys on ollut jo ainakin 80-luvulta voimassa olleissa rakennusmääräyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Rakennusmääräykset lähes poikkeuksetta menee rakennusvuoden mukaan. Jos joku asia on ollut laillinen rakentaessa sen saa uusia samanlaiseksi. Ainoastaan jos täytyy hakea rakennuslupaa pitää yleensä tehdä uusien säännösten mukaisesti se osuus.
Esimerkiksi sähkötöissä on paljon muuttuneita säädöksiä. Kaikki yli parikymmentä vuotta vanhat talot olisi nykysäädösten mukaa laittomia. Ei niitä kuitenkaan ole tarvetta lähteä uusimaan. Vasta sitten kun tehdään iso sähköremontti. Esimerkiksi yksittäisen vanhan pistorasian tilalle saa laittaa samanlaisen kuin siinä on ollutkin. Vaikka uutta asennusta ei saisi tehdä.
Nyt ap:n kysymys on lämmitysmuodon muuttaminen öljystä kaukolämpöön. Sen kaltaisessa muutoksessa on huomioitava tällä hetkellä voimassa olevat määräykset.
Ei kylppäriä tarvitse remontoida jos pannuhuoneen tekniikka uusitaan. Lämmitysmuodon vaihto on vielä aika pieni muutostyö. Tartteeko edes rakennuslupaa hakea? Ei kai.
Jos et lämmitysjärjestelmää muuttaessasi tarkistuta LVI-suunnitelmaa, eikä rakennusvalvontakaan puutu siihen voi asia tulla vastaan asuntokaupan jälkeen. Jos LVI-suunnitelma ei vastaa muuttunutta lämmönlähdettä saattaa uusi omistaja laittaa laskun uudesta LVI-suunnitelmasta ja sen mukaisista muutostöistä.
LVI-suunnitelmassa huoneiden lämmitys mitoitetaan lämmönlähteen mukaan. Kun lämmönlähde muuttuu ei aikaisemmat tarkastuksessa hyväksytyt LVI-suunnitelman mukaiset mitoitukset ole enää voimassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siitä lämmönvaihtimesta tule hukkalämpöä harakoille jotakuinkin saman verran mitä lämminvesivaraajasta. Eli joku pari sataa wattia jatkuvaa tehoa.
Eli joka tpauksessa maksamme lämpimästä vedestä jota emme käytä?
Nythän on niin öljylämmityksen kanssa, että öljy tohisee 3h välein 247/365 vaikka asunnon lämmitys olisi pois päältä. Tämä siksi koska se lämmittää varaajan vettä 3 h välein, jotta se pysyy tietyssä lämpötilassa. Onkko kaukolämmössä siis joku samantyyppinen jippo, että maksetaan veden lämittämisestä, vaikkei käytetä edes sitä lämmintä vettä.
Ajatellaan että tarvitsen 2 litraa 100 asteista vettä vuorokaudessa, joten maksan aika kalliisti tuosta kahdesta litrasta jos isoa varaaja apidetään jatkuvasti sen takia lämpimänä.
Meillä menee 60 kuutiota vettä vuodessa, ja tuosta ei todellakaan ole lämmintä vettä kuin 10 prosenttia. Lämmitämme 90% ihmisen pesuveden toukokuusta syyskuuhun puilla ulkosaunassa. Ärsyttää maksaa siitä tettä vettä lämmitetään turhaan.
Aika marginaalinen kustannus syntyy öljypannun lämpimänä pysymisestä. Siinä on hyvät lämpöeristeet ympärillä. Jos öljyä kuluu vajaa litra päivässä niin ei se ole kuin muutama kymppi kuukaudessa. Aina lämmitykseen ja lämpimään veteen kuluu rahaa. Kannattaa kuitenkin miettiä mitkä on niitä asioita joissa oikeasti voi säästää.
Jos pelkkään veden lämpimänä pitämiseen kuluu muutama kymppi kuussa kannattaa jo miettiä järjestelmän muutosta. Muutama kymppi on noin 300 kWh, eli 10 kWh päivässä tai 416 W tunnissa.
Tuolla jo lämmittää kovillakin pakkasilla 10 neliön tilaa, suurimman osan vuodesta sitä lämpöä ei kaipaa. Esimerkiksi hyvin eristetyllä varaajalla pääsee alle kymmenesosaan tuosta.
30 eurolla kuussa maksaa 360 euroa vuodessa vähän paremmasta lämmityksestä. Esimerkiksi muutaman satasen varaajan takaisinmaksu töineen on alle parin vuoden, mutta voisihan sen öljypannun korvata vaikka lämpöpumpulla ja tuossa saada siihen osa säästöstä, valtiolta saa lisää.
Ei tuo vajaa puoli kilowattia ole vanhalle öljykattilalle hukkateho eikä mikään. Eniten hukkaavat systeemit voi hehkuttaa 1-2kW taivaan tuuliin kesät talvet.
No onhan litra poltettua öljyä päivässä aika hurja määrä ihan vain kattilaan hukattuna. 2 kW tarkoittaa 5 litraa öljyä vuorokaudessa. Se on suurinpiirtein auton tankillinen viikossa.
Tuolla kulutuksella on ainakin turha sanoa, ettei ole varaa parempaan. Tuolla rahoittaa helposti uuden lämmitysjärjestelmän. Öljy-yhtiölle maksettuna se lämmittää vain öljyntuottajien kukkaroissa.
Juu mutta sellaisia nuo systeemit vaan on, joku 70-80-luvun pannu ja vanha poltin jossa ei välttämättä edes ilmansulkuläppää niin 2kW hukkaan on ihan mahdollinen, kattilahuoneeseen säteilevän lämmön lisäksi kuuman piipun veto kuljettaa sitä koko ajan taivaalle.
0,5kW on ihan normaalia uudehkollekin kattilalle kaikkine putkistoineen ym. Jossain isossa kerrostalon tai vastaavan järjestelmässä hukkatehot voi olla sitten taas paljon isompiakin. Jos pannuhuone on selvästi lämmin/kuuma niin tuo 0,5kW häviää helposti jo sinne.
Jos pannuhuoneen muutamiin neliöihin hukkuu puoli kilowattia on se jo huono sauna ellei sitä lämpöä hukata oikein urakalla ja lisätä sen mukaan tuuletusta. Kattilahuoneen ei kuulu olla lämmin ja se onnistuu helposti kunnolla tehdyllä putkityöllä ja ihan normaali laitteilla.
Niin, usein noista on suoraan venttiilit ulkoilmaan palamisilman vuoksi, ja vanhoissa taloissa savupiipun hormissa taivaalle. Ja näistä huolimatta siellä on kuuma eli lämpöä hukkuu reilusti. Nykyaikainen uusi pieni järjestelmä ei välttämättä niin pahasti, jos eristykseen on kiinnitetty huomiota, mutta vanhoissa tuon hukkalämmön määrää on haastavaa saada alle 0,5kW:n kyllä.
Ja osa lämmöstä karkaa sen kattilan kautta piippuun ja sieltä taivaalle, se osuus ei lämmitä pannuhuonetta.
Helpoin tapa saada hukkalämpö alle 0,5 kW on eristää kuumat putket ja laittaa kattilan rinnalle hyvin eristetty varaaja. Kyllä ne kattilatkin on olleet jo vuosikymmeniä jonkinverran eristettyjä, mutta varaajalla pääse varmimmin hyvään tulokseen. Uudemmilla vehkeillä laitteet on valmiiksi eristetty niin, ettei tuollaisia hukkia pääse syntymään kuin huonolla putkityöllä.
Eihän se varaaja poista kattilahäviöitä vaan ainoastaan lisää kokonaishäviötä kun sitten kattilan lisäksi hukkaa tulee varaajastakin. Kesäaikana tietysti ehkä pienentää jos kattilaan rakentaa poltinohjauksen ja varaajan latausautomatiikan siten ettei kattila ole koko aikaa termostaattilämmössä.
Mutta talviaikana kattilakin on oltava kuumana koko ajan tai tarvitaan iso varaaja ja paljon isompi kattila jotta se lataa sen jossain järjellisessä ajassa. Ei tule ikinä maksamaan takaisin tuollainen remontti, parempi vaihtoehto on vaihtaa itse kattila uuteen kuin alkaa lisäämään varaajaa vanhaan.
Varaaja on kuin akku. Ei ison akun lataamiseen tarvita vielä isompaa virtalähdettä, vaan sitä voi ladata pidemmän aikaa. Varaajasta saat lämpöä heti, kun sen yläosa on lämmennyt ja varaajaa ei ole tarkoituskaan päästää kylmemmäksi kuin kattila oli ennen. Ei se varaaja käytä sitä lämpöä itse, vaan sama lämpö jää käytettäväksi, mutta häviöt vähenee, kun varaaja on kattilaa paremmin eristetty. Varaajat on ihan mitättömän hintaisia kattiloihin tai muihin lämmönlähteisiin verrattuna.
Öljylämmityksessä käytettävä kattila on itsessään lämminvesivaraaja. Muuten öljyä pitäisi polttaa jatkuvasti. Yleensä niissä on joku 100 litraa vettä sisällä joka kuumennetaan. Eristetyn pannun sisällä se pysyy kuumana jopa monta tuntia. Kun lämpö laskee alle rajan lämmittää pannu sen uudelleen polttamalla öljyä pari minuuttia. Vähäiseen lämpimän veden käyttöön öljypoltin ei käynnisty. Esimerkiksi jos pesee kädet tai tiskaa pari lautasta.
Tämä on juuri se kysymykseni. Öljypoltin käy 3h välein kesällä, kun talon lämmitys on pois päältä, ja öljy lämmittää siis vain vettä. 3h välein 5 minuuttia lämpimän veden lämpimänä pitämiseen silloin kun vettä EI käytetä. Kun lämmintä vettä käytetään, niin öljypolyin huutaa useammin. Saattaa olla että olemme viikon kotona ja käytämme vain kylmävesihanaa. Tästä huolimatta öljyä kuluu jatkuvasti. Kysymykseni koskee sitä että onko kaukolämmityksessä sama juttu, vai maksammeko sitten oikeasti vain siitä kuumasta vedestä jota käytämme, vai maksammeko tuon viikon aikana jona emme lämmintä vettä käytä, kuitenkin siitä lämpimästä vedestä.
ap
Ei tarvi maksaa turhasta. Kaukolämmössä vettä lämmitetään vain silloin, kun kuumaa vettä tarvitaan.
Toisaalta kaukolämmössä on perusmaksu, joka rullaa, vaikket käyttäisi minkäänlaista lämpöä. Vähän kuin varmuusmaksu, että laitteet ovat kunnossa.
Kaukolämmön perusmaksulla katetaan mm. talon ulkopuolisen lämmitysverkon ja lämmityslaitoksen ylläpitokuluja. Jonkun on oltava kaukolämpölaitoksella töissä vaikka juuri sinä et tarvitse lämmintä sillä hetkellä ja verkoston huoltokin maksaa aina, kun kaukolämpö kiertää verkossa. Näitä kuluja ei ole jos omistaa lämmitysjärjestelmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Rakennusmääräykset lähes poikkeuksetta menee rakennusvuoden mukaan. Jos joku asia on ollut laillinen rakentaessa sen saa uusia samanlaiseksi. Ainoastaan jos täytyy hakea rakennuslupaa pitää yleensä tehdä uusien säännösten mukaisesti se osuus.
Esimerkiksi sähkötöissä on paljon muuttuneita säädöksiä. Kaikki yli parikymmentä vuotta vanhat talot olisi nykysäädösten mukaa laittomia. Ei niitä kuitenkaan ole tarvetta lähteä uusimaan. Vasta sitten kun tehdään iso sähköremontti. Esimerkiksi yksittäisen vanhan pistorasian tilalle saa laittaa samanlaisen kuin siinä on ollutkin. Vaikka uutta asennusta ei saisi tehdä.
Nyt ap:n kysymys on lämmitysmuodon muuttaminen öljystä kaukolämpöön. Sen kaltaisessa muutoksessa on huomioitava tällä hetkellä voimassa olevat määräykset.
Ei kylppäriä tarvitse remontoida jos pannuhuoneen tekniikka uusitaan. Lämmitysmuodon vaihto on vielä aika pieni muutostyö. Tartteeko edes rakennuslupaa hakea? Ei kai.
Jos et lämmitysjärjestelmää muuttaessasi tarkistuta LVI-suunnitelmaa, eikä rakennusvalvontakaan puutu siihen voi asia tulla vastaan asuntokaupan jälkeen. Jos LVI-suunnitelma ei vastaa muuttunutta lämmönlähdettä saattaa uusi omistaja laittaa laskun uudesta LVI-suunnitelmasta ja sen mukaisista muutostöistä.
LVI-suunnitelmassa huoneiden lämmitys mitoitetaan lämmönlähteen mukaan. Kun lämmönlähde muuttuu ei aikaisemmat tarkastuksessa hyväksytyt LVI-suunnitelman mukaiset mitoitukset ole enää voimassa.
Muutostöiden kohteena ei tarvitse olla koko kiinteistö. Jos lämmitysjärjestelmä uusitaan vain tietyltä osalta koskee uudet määräykset vain tätä osaa. Eli jos kaikki työt rajoittuu pannuhuoneen seinien sisäpuolelle ei ole merkitystä mitä jossain muualla kiinteistössä on. Jos uusi lämmölähde on teholtaan vanhaa vastaava ei ole mitään syytä pistää uusiksi koko patteriverkostoa.
Voisitko perustella miksi ei?
ap