Sinä joka puhut "päiväkodin tädistä" tms. - miksi?
En ole koskaan ymmärtänyt tädittelyä tai sedittelyä. Ihan puhtaasta mielenkiinnosta kysyn, miksi jotkut aikuiset käyttävät tuollaista kieltä? Mielestäni se vaikuttaa ammattitaitoa väheksyvältä, varsinkin jos aikuinen käyttää näitä nimityksiä puhuessaan toiselle aikuiselle. Lapsen suusta tuon vielä ymmärtää, mutta toisaalta sekin on yleensä opittu vanhemmalta. Itse en käytä lasteni kuullen näitä nimityksiä, vaan olen opettanut että täti on vanhemman sisko. Kaupassa työskentelee myyjiä eikä kaupan tätejä, kirjastoissa kirjastohoitajia eikä kirjastotätejä. Sama pätee moneen muuhun ammattiin.
Kommentit (69)
Onneksi lapseni päiväkotitaival alkaa olla takana päin. Tuskin tulee enää vietyä häntä mokomaan laitokseen. Katkeraa väkeä tuntuu olevan liian suuri osuus päiväkodin työntekijöistä. Ovat varmaan myös ainoita jotka eivät ymmärrä, ettei kaikkien vanhempien työajat ole joka päivä samat klo 8-16.
Vierailija kirjoitti:
Äitihenkilö kirjoitti:
Siis mikä se oikea nimike sitten olisi? Aina saa lukea näitä valituksia, ettei saa sanoa päikyn täti, mutta ei kerrota mikä oikea nimitys olisi. En tosiaan tunne kaikkia päiväkodin työntekijöitä, mutta usein tarvitsee lapselle puhua näistä ihmisistä. Lastentarhanopettaja kuulostaa oudolta, koska ei ole lastentarhaakaan, ja joku varhaiskasvatustyöntekijä nyt on ilmiselvästi liian pitkä ja kankea ilmaisu. Lisäksi en tiedä mikä kenenkin koulutustaso on. Miten siis sanon lapselle: anna se lappu jollekin .........lle. (Ja huom. paikalla on myös vanhempia ja muita aikuisia, eli aikuinen ei ole riittävä erittely).
Varhaiskasvattaja tai varhaiskasvatuksen asiantuntija ovat oikeita ja yleispäteviä nimikkeitä.
Siis eikö ihan rehellisesti sinusta tuntuisi oudolta, että lapselle pitäisi sanoa, että juoksepa antamaan se lappunen jollekin varhaiskasvatuksen asiantuntijalle? Tai kysyä, että näkikö kukaan varhaiskasvatuksen asiantuntija sitä, että sinua kiusattiin pihalla?
Minusta täti on ihan kiva sana. Joskus tosin naurattaa, kun hoitajat sanoo aikuiselle potilaalle, että "labran täti ottaa ensin näytteet" :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala käyttää vastaavaa nimitystä heistä, työpaikka x:n täti/setä. Arkkitehtitoimiston täti. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevä setä.
Heitä ei haittaa yhtään.
Voin uskoa tuon sitten kun joku ihan vakavissaan sanoo ammatikseen vaikka toimiston täti tai yliopiston setä.
No juuri näitä nimityksiähän vanhemmat varmaan käyttääkin kun puhuvat pienelle leikki-ikäiselle. Siitähän tässä kaikessa on just kyse että kun PUHUTAAN LAPSELLE työtätekevästä aikuisesta, silloin ei hienoja akateemisia koulutuksia luetella koska lapset ei voi niitä ymmärtää. Tietysti aikuiset keskenään puhuu ihan eri termein. Minkälaista porukkaa sinne varhaiskasvatukseen päätyy jos eivät tätä ymmärrä vaan loukkaantuvat jos 2-3 v lapsi puhuttelee tädiksi??? No ei suotta eräs kouluttaja tuumannut että ei siellä yliopistoissakaan kaikki kovin välkkyjä ole :D
En jaksanut lukea keskustelua, mutta itse koen Päikyn Täti-nimityksen läheisemmäksi.
Silloin kyseessä on tuttu ja turvallinen ihminen, jolle lapset ovat etusijalla.
Päiväkodin aikuinen taas on turhantärkeä henkilö, joka tekee itsestään ja omasta varhaiskasvatus-koulutuksestaan numeroa, lapsista viis.
Vierailija kirjoitti:
Ala käyttää vastaavaa nimitystä heistä, työpaikka x:n täti/setä. Arkkitehtitoimiston täti. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevä setä.
No kyllä ainakin minua voi sanoa tädiksi. Kaikki vieraat aikuiset ovat lapselle tätejä tai setiä. Ihmeellisiä mielensäpahoittajia nykyään löytyykin... T. Yks lääkäri-täti vaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri päiväkodin työntekijöille tuo tädittely olisi niin herkkä paikka? Minusta on ihan söpöä, kun mua kutsutaan labrantädiksi, vaikka olenkin nuorehko nainen. Aika tönkköä, jos olisi jokin pakko kutsua mua bioanalyytikoksi.
Se johtuu siitä, että päiväkodin työntekijöitä aliarvostetaan jo valmiiksi. Ajatellaan, että kouluttamatonkin voi hoitaa lapsia päiväkodissa, vaikka todellisuudessa sillä päiväkodin työntekijällä saattaa olla jopa maisterintutkinto.
Niin, ajatella, maisterintutkinto ja kaikkee... Että sitten on pissiä siihen malliin päässä, että oma ego ei kestä tädittelyä lapsilta ja heidän vanhemmilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala käyttää vastaavaa nimitystä heistä, työpaikka x:n täti/setä. Arkkitehtitoimiston täti. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevä setä.
Heitä ei haittaa yhtään.
Voin uskoa tuon sitten kun joku ihan vakavissaan sanoo ammatikseen vaikka toimiston täti tai yliopiston setä.
No juuri näitä nimityksiähän vanhemmat varmaan käyttääkin kun puhuvat pienelle leikki-ikäiselle. Siitähän tässä kaikessa on just kyse että kun PUHUTAAN LAPSELLE työtätekevästä aikuisesta, silloin ei hienoja akateemisia koulutuksia luetella koska lapset ei voi niitä ymmärtää. Tietysti aikuiset keskenään puhuu ihan eri termein. Minkälaista porukkaa sinne varhaiskasvatukseen päätyy jos eivät tätä ymmärrä vaan loukkaantuvat jos 2-3 v lapsi puhuttelee tädiksi??? No ei suotta eräs kouluttaja tuumannut että ei siellä yliopistoissakaan kaikki kovin välkkyjä ole :D
Minä kirjoitin tuon viestin johon vastasit, eikä minulla ole mitään tekemistä varhaiskasvatuksen kanssa. Osallistuin tähän keskusteluun tylsyyttäni ja sattumalta. Minusta on kiinnostavaa että ihminen jota ei_yhtään_haittaa tulla kutsutuksi ammatillisessa yhteydessä tädiksi ei kuitenkaan koskaan sano olevansa sellainen. Miksei leikkimielisesti voisi sanoa kun ei se yhtään haittaa? Tämä toisi myös tasapuolisuutta esimerkiksi tarhantätien ja muiden asiantuntijatätien välille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala käyttää vastaavaa nimitystä heistä, työpaikka x:n täti/setä. Arkkitehtitoimiston täti. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevä setä.
No kyllä ainakin minua voi sanoa tädiksi. Kaikki vieraat aikuiset ovat lapselle tätejä tai setiä. Ihmeellisiä mielensäpahoittajia nykyään löytyykin... T. Yks lääkäri-täti vaan
Just näin, minäkin olen lapsille kaupantäti tai kassatäti, riippuen työtehtävistä. Lapset on ihania ja saavat ihan vapaasti täditellä. Katsoisin pitkään ja kieroon jos joku lapsi alkaisi koulutuksiani ja titteleitäni luettelemaan. On useampia ammattitutkintoja ja titteleitä takana, mutta niillä ei ole mitään merkitystä lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala käyttää vastaavaa nimitystä heistä, työpaikka x:n täti/setä. Arkkitehtitoimiston täti. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevä setä.
No kyllä ainakin minua voi sanoa tädiksi. Kaikki vieraat aikuiset ovat lapselle tätejä tai setiä. Ihmeellisiä mielensäpahoittajia nykyään löytyykin... T. Yks lääkäri-täti vaan
Saako sua sanoa vain sairaalan/terveyskeskuksen tädiksi vai onko sulle tärkeää olla lääkäritäti erotuksena muista tädeistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala käyttää vastaavaa nimitystä heistä, työpaikka x:n täti/setä. Arkkitehtitoimiston täti. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevä setä.
Heitä ei haittaa yhtään.
Voin uskoa tuon sitten kun joku ihan vakavissaan sanoo ammatikseen vaikka toimiston täti tai yliopiston setä.
No juuri näitä nimityksiähän vanhemmat varmaan käyttääkin kun puhuvat pienelle leikki-ikäiselle. Siitähän tässä kaikessa on just kyse että kun PUHUTAAN LAPSELLE työtätekevästä aikuisesta, silloin ei hienoja akateemisia koulutuksia luetella koska lapset ei voi niitä ymmärtää. Tietysti aikuiset keskenään puhuu ihan eri termein. Minkälaista porukkaa sinne varhaiskasvatukseen päätyy jos eivät tätä ymmärrä vaan loukkaantuvat jos 2-3 v lapsi puhuttelee tädiksi??? No ei suotta eräs kouluttaja tuumannut että ei siellä yliopistoissakaan kaikki kovin välkkyjä ole :D
Minä kirjoitin tuon viestin johon vastasit, eikä minulla ole mitään tekemistä varhaiskasvatuksen kanssa. Osallistuin tähän keskusteluun tylsyyttäni ja sattumalta. Minusta on kiinnostavaa että ihminen jota ei_yhtään_haittaa tulla kutsutuksi ammatillisessa yhteydessä tädiksi ei kuitenkaan koskaan sano olevansa sellainen. Miksei leikkimielisesti voisi sanoa kun ei se yhtään haittaa? Tämä toisi myös tasapuolisuutta esimerkiksi tarhantätien ja muiden asiantuntijatätien välille.
No niin kuin kommentoin, riippuu siitä KENELLE PUHUTAAN, aikuiselle vai lapselle.
Olen samaa mieltä siinä, että aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa tädittely on vähän ihmeellistä. Viimeksi neuvolassa th toisteli, että päiväkodin tädillä oli herännyt huoli lapseni puheenkehityksestä. Tällaisissa tilanteissa voisi mielestäni käyttää virallista titteliä, joka lienee päiväkodin työntekijällä lastenhoitaja/(erityis)lastentarhanope tai muu vastaava. Ne lukevat kuitenkin siinä neuvolakaavakkeessa. Puheterapeuttia ei sentään täditelty
Musta on ihanaa olla kaupan täti. Se ei ole vähättelevä, vaan lämmin ja läheinen nimitys verrattuna kliinisen ja etäiseen "myyjään".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala käyttää vastaavaa nimitystä heistä, työpaikka x:n täti/setä. Arkkitehtitoimiston täti. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevä setä.
Heitä ei haittaa yhtään.
Voin uskoa tuon sitten kun joku ihan vakavissaan sanoo ammatikseen vaikka toimiston täti tai yliopiston setä.
No juuri näitä nimityksiähän vanhemmat varmaan käyttääkin kun puhuvat pienelle leikki-ikäiselle. Siitähän tässä kaikessa on just kyse että kun PUHUTAAN LAPSELLE työtätekevästä aikuisesta, silloin ei hienoja akateemisia koulutuksia luetella koska lapset ei voi niitä ymmärtää. Tietysti aikuiset keskenään puhuu ihan eri termein. Minkälaista porukkaa sinne varhaiskasvatukseen päätyy jos eivät tätä ymmärrä vaan loukkaantuvat jos 2-3 v lapsi puhuttelee tädiksi??? No ei suotta eräs kouluttaja tuumannut että ei siellä yliopistoissakaan kaikki kovin välkkyjä ole :D
Minä kirjoitin tuon viestin johon vastasit, eikä minulla ole mitään tekemistä varhaiskasvatuksen kanssa. Osallistuin tähän keskusteluun tylsyyttäni ja sattumalta. Minusta on kiinnostavaa että ihminen jota ei_yhtään_haittaa tulla kutsutuksi ammatillisessa yhteydessä tädiksi ei kuitenkaan koskaan sano olevansa sellainen. Miksei leikkimielisesti voisi sanoa kun ei se yhtään haittaa? Tämä toisi myös tasapuolisuutta esimerkiksi tarhantätien ja muiden asiantuntijatätien välille.
No niin kuin kommentoin, riippuu siitä KENELLE PUHUTAAN, aikuiselle vai lapselle.
Monista ammateista kuitenkin käytetään pienillekin lapsille ihan sitä oikeaa nimikettä, harvoin kuule puhuttavan mistään koulun tädeistä tai lentokoneen sedistä.
Ihan samalla tavalla puhun lapsilleni naapurin tädistä ja ammatteihin liittyvistä puhun
kaupantädistä, kirjaston tädistä, äitin työpaikan tädeistä, leikkipuiston (HopLop) tädeistä jne.
Se on lapselle sopivaa kieltä ja tarkoitaa että se aikuinen nainen, joka on tuossa työpaikassa töissä.
Muistan vieläkin miten lämmin tunne tuli joskus 17-vuotiaana kun olin kaupassa yhden ostoksen kanssa ja joku rouva sanoi lapselleen: "Annetaan tädin mennä ensin." Ajattelin että olen nyt sitten varmasti aikuinen.
Toinen vastaava oli kun olin aloittanut yhdessä uudessa firmassa pari kuukautta sitten. Yksi meidän myyjistä tuli sitten konttorille asiakkaan kanssa. Mä en asiakastyötä tehnyt eikä tämä asiakas ollut minua nähnytkään, ja nähdessään mun istuvan huoneessani kysyi myyjältä: "Kuka tuo on?" Myyjä mietti hetken ja vastasi: "Se on toi meidän Niina!" Siitä tiesin että olen osa työyhteisöä. En hulluparka ymmärtänyt että myyjän olisi pitänyt sanoa asiakkaalle: "Hän on sähköinsinööri Hakkarainen".
Minulle olisi myös ok olla työkavereiden lapsille tai asiakkaiden lapsille tai asiakaslapsille (jos niitä sattuisi olemaan) "Firman X täti". no porblem.
Meillä puhutaan tarhatantoista. Lasten mielestä se on hauskaa.
Mieluummin kaupan täti kuin kassatyttö. Kaupan täti on ihan sympaattinen nimitys. Kassatyttö on alentava.
Koska en ihan oikeasti jaksanut opetella lasteni hoitajien nimiä. Kahden hoitajan nimet muistin, koska olivat sen kolme vuotta koko ajan samassa ryhmässä. Muut vaihtuivat puolen vuoden välein, niin en kokenut tarpeelliseksi opetella heidän nimiään. Nimimuistini on muutenkin aivan kamala, enkä hoitajia miettinyt koskaan sen kummemmin. Lapsillani oli kaikki hyvin päiväkodissa sen kolmen vuoden ajan, se riitti minulle.
Toisaalta en puhunut tädeistäkään, vaan hoitajista. Kaupassa on myyjiä, kirjastossa kirjastonhoitajia, poliisit on poliiseja eikä Seppoja tai Hannoja. Ei heidän nimillään ole mulle mitään virkaa. Lapset kyllä muistivat enemmän hoitajien nimiä kuin minä, mutta eivät hekään kaikkien.
Voiskohan huono itsetunto johtua surkeasta palkasta, kiireestä koituvasta jatkuvasta ylikuormituksesta ja riittämättömyyden tunteesta, vähättelystä ja ammatin aliarvostuksesta?
Tädittely nyt on varmasti pienimpiä murheita sillä alalla.
T. Sivusta seurannut