miten teillä oireillut munuaisaltaan tulehdus?

Ainiin unohdin mainita että mulla on siis ollut virtsaputkentulehdus kierre jo kolme vuotta. Olen pyytänyt lääkäriltä estolääkitystä mutta sitä on aina lykätty niin että joo sitten jos vielä tulee.. Joka kerta sama juttu. Ap

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 17:58"]Mene pliis! Mullakin on jatkuvaa vti-oireilua, mutta voihan se olla että olen vaan herkistynyt niille tuntemuksille ja siksi pysyy oikea tulehdus poissa ihan vaan karpalokapseleilla. Vähän kuitenkin pelkään, kun on peloteltu oireettomillakin munuaistulehduksilla. Lisäksi mullakin on paniikkihäiriö, ja jos eläisin yksin, niin en varmasti poistuisi kotoa mihinkään :( Lääkäriinmeno on joskus todella vaikeaa, nytkin olisi sellaista ei ihan niin kiireellistä mutta ärsyttävää vaivaa kuitenkin, jonka takia pitäisi soittaa lääkäriin... ei uskalla.

Tsemppiä meille ja tule kertomaan saitko apua vaivoihisi!
[/quote]

Voi ei.. Ymmärrän sua täysin! Pärjäile siellä <3 ap

Olen mies ja sairastanut joskus munuastason virtsatietulehduksen. Asian kanssa ei ole pelleilemistä. Lääkäriin ja heti. Munuastason tulehdukset hoidetaan suonensisäisellä antibiootilla (tai no riippuu varmaan tulehdusarvoista).

Lääkäriin mars

Mulla nousi kova kuume (yli 41 astetta!), valtava kipu "jossain sisällä" en kyennyt ilmaisemaan tarkkaa paikkaa (kipu oli siis niin kova, että huusin ääneen) enkä pystynyt kävelemään. Tulehtunut munuaisallas ikäänkuin tärähti joka askeleella. Eli yleisesti ottaen on erittäin kivulias sairaus, joten kyllä tulee jo senkin vuoksi asiaa lääkärille.

Mulla oli nuorena. Tosi korkea kuume muistaakseni pari viikkoa ja alaselässä kipua. Lääkäri antoi virtsatieinfektiolääkkeet, jotka eivät auttaneet, koska tulehdus oli levinnyt jo munuaisiin... Menin sitten toiselle lääkärille ja jäin samontein tiputukseen viikoksi. Pysäytti, kun hän sanoi, että vielä päivä/pari, niin olisit kuollut.

Hei, 

haluan vain sanoa sinulle kaikkea hyvää ja toivottavasti saat pian apua. 

Olen itsekin ollut "kodin vanki" paniikkihäiriöni kanssa. Osittain varmasti kysymys samasta fobiasta, mutta siihen liittyi muutakin. Lääkityksenä minulla on ollut jo vuosia ESCITALOPRAM ja se on toiminut hyvin. Tosin sen oikean lääkityksen löytäminen vei muutaman kuukauden. 

Minulla on 2 lasta, jotka ovat kantaneet päiväkodeista mm. oksennustautia (maailman kamalinta). Silloin on lähtenyt tämän eukon oma- "lääkitys" pyörimään. Syön maitohappo-bakteereita, nielen 7 kokonaista valkopippuria kahdesti vuorokaudessa, pesen ja desinfioin itseäni ja kotia ja otan ruokalusikallisen viiden tähden Jaloviinaa (ihan hirveen makusta) iltaisin. Mutta niillä on menty. Toinen lapsi on aikuinen ja toinen vielä päiväkodissa :) Ja minä käyn töissä :)

Ei ole aina helppoa olla tämän asian kanssa, mutta sen kanssa oppii kyllä elämään, vaikkei sinusta ehkä nyt siltä tunnukaan. 

Hyvää kevättä !

t. toinen

Mulla nyt myös munuaisaltaan tulehdus..ollut jo viikon verran...vieläkin olo on vetelä,kaikki paikat on kipeinä jne...kärsin myös kamalasta oksennuksen pelosta...etenkin oksunnustaudista ja olen ihan toimintakyvytön kun sitä tautia on liikenteessä,se on kamalaa...itsellä ei aikuisiällä ole ollut mutta tytöllä ja miehellä kylläkin...

Tsemppiä kaikille kohtalotovereille.

Kova kipu selän alueella, ett oli vaikea liikkua. Annoin pissanäytteen lääkärikäynnin yhteydessä, niin virtsa oli lähes mustaa.

Tässä kovinkin tuskaisia oireita munuaisaltaan tulehduksesta. Se voi olla kovinkin pienehkö oireiltaan. Itselläni oli nuorella iällä. Luulin tulleen pienen muksun kanniskelusta toisen puolen selän kipeeksi, joka oli ollut tosi kipeä aina aamulla ja sitten vertyi päiväseltään. Pari viikkoa meni varmaan siten. Olin siis parikymppinen ja varsin hyväkuntoinenkin.  Ei kuumetta, muuta kuin se kipu selässä. Yhtenä aamuna menin käväisemään päivystykseen ja lääkäri vain napautti oikealle selkään, kun oireet kuvailin ja huuto melkein pääsi. Ei kokeita ei mitään ja sanoi heti, että munuaisissa asti on tulehdus. Kovan kuurin antoi ja päästi kotiin, kun muuten ylesivointi oli todella erinomainen ollutkin. Ne lääkkeet sitten kyllä tehosivat, mutta sanoi kyllä, että lasarettiin sitten oitis, jos oireet ei ala näillä asettuun tai vointi yhtään heikkenee. On kova juttu. Ei mikään leikin asia. Kävin muistaakseni kolmeen kertaan kuurin syötyäni kontrolleissa tietyin välein, jossa katsottiin, että kuuri on auttanut. Onneksi oli.  Siis parempi käydä lääkärissä jos oireet ovat sitä mallia, että vaivaa,  ja varmistaa, että oli sitten vaikka virtsatulehdus, niin saadaan hoidettua, ettei nouse munuaisiin saakka. Itselläni ei ollut pissaamisoireitakaan edes ollut.  Onneksi oli vanhempi kokenut lääkäri, joka oitis tunnisti taudin ilman testejä. 

Itsellä oli oikeestaan lieviä pissatulehduksen merkkejä mut ei mitään mistä oisin tajunnut huolestua. Yhtenä iltana ala selkä kipeyty vähän istuessa ja vitsailin mielessäni että varmaan kyseinen tauti. Seuraavana päivänä kipu siirtyi kylkeen niin ettei särkylääkkeet ja päiväunet auttaneet ollenkaan. Siinä vaiheessa taisi olla lämpöä joku 37. Menin ensiapuun kylkikivun takia ja antoivat 3päivän antibioottikuurin. Eipä auttanut, vaan seuraavana päivänä kuume kohosi yli 39 ja eikun uudestaan ensiapuun. Tulehdusarvot jotain 240luokkaa ja yöksi sairaalaan. Sain suonensisästä antibioottia ja onneks jo seuraavana aamuna kotiin, jossa suonensisäinen jatkui vielä 4päivää 3krt päivässä. Olo helpotti oikeestaan jo sairaalassa yön aikana, vaikka peruskunnon onnistukin viemään aika hyvin.

Äkkiä lääkäriin !

Kuulostaisi munuaisaltaan tulehdukselta. Joka ei todellakaan ole leikin asia, hoitamattomana voi tolla todella vaarallinen ja voit joutua olemaan monta päivää antibiootti tipassa sairaalassa.

Voimia kovasti

itsellä pyelonefriitti nosti erittäin korkean kuumeen (yli 41 astetta) ja kipu vasemmassa kyljessä kylkiluiden alla oli niin kova, että huusin ääneen. Käveleminen aiheutti h*****tin kovaa kipua. Kyllä taudin tunnistaa jos ja kun kohdalle osuu. Sairaalassa crp oli hiukan alle 500!

Mua sattu vaan vähän alavatsaan. Kuumetta oli lähemmäs 40 astetta eikä laskenu kotona lääkkeilläkään alle 39, tärisin ihan hirveässä horkassa. Sain sairaalassa suonensisäisesti antibioottia, ketorinia ja panadolia. Ekana yönä sain myös fentanyyliä, koska olin niin tuskainen. Viikon verran vietin sairaalassa, elämäni hirvein kokemus, luulin kuolevani. 

Selkäkipua ja pientä kuumetta (~37.5c). Lähinnä ajattelin työskennelleeni huonossa asennossa, joten ajattelin hakea pari pv saikkua ja levätä kivut pois. Työterveys pisti varmuudeksi labraan. CRP >500 => sairaalaan antibioottitiputukseen muutamaksi päiväksi. 

Olin aluksi väsynyt ja vähän sellainen olo että flunssa tulossa. Mitään virtsatietulehduksen oireita ei ollut. Alkuillasta mittasin lämmön, oli jotain 37, itsellä normaalilämpö alle 36 joten ajattelin että flunssa tulossa. Otin pääkipuun särkylääkkeen ja ajattelin, että se laskee lämpöäkin. Menin nukkumaan ja parin tunnin päästä heräsin kun tärisin kylmästä, lämpö oli noussut n.39. Silloin särki selkääkin, mutta en osannut ajatella siitä sen kummempaa, yleensä kuumeessa tulee selkä muutenkin kipeäksi ja oudon tuntuiseksi mulla... Tosi huono olo oli jabotin lisää särkylääkettä ja koitin levätä mutta olo vain huononi ja kipu voimistui, mittasin taas kuumeen ja oli 40 astetta. Sitten ajattelin lähteä päivystykseen, mutta tajusin että en pääse edes portaita alas kolmannesta kerroksesta taksiin. Piti soittaa appiukko hakemaan ja viemään sairaalaan keskellä yötä, silloinen avomies oli Helsingissä, minä siis Tampereella. Päivystykseen kun pääsin niin kuumetta 41,2 ja penkille laitettiin odottamaan. En tiedä kauanko odotin, mutta tajunnan rajamailla kuulin kun nimeäni kutsuttiin ja sain jotenkin ilmaistua että paikalla ollaan. Hoitajat riisuivat vatteet ja laitettiin jotain viilennyspussrja että kuume laskee. Muistan vaan sen kuinka tärisin niin kylmissäni että en ikinä ole kokenut sellaista hiekkaa! Vessaan en päässyt joten näyte otettiin siinä sängyllä jotenkin, en muista oliko katetri vai pissasinko siinä johonkin kippoon :O antibioottia sain suoneen ensin ja kipulääkettä, mutta aamulla pääsin jo kotiin ja tableteilla kuuri loppuun... Mutta voimat meni moneksi viikoksi, en muista oliko jotain jälkikontrolleja...

*hiekkaa= horkkaa

t. Edellinen

Onks teillä kellään auttanut munuaistason tulehdukseen oloa edes hieman helpottamaan mikään lääkkeet on vaihtoehto,esim lämpöhaude?

Minuun iski munuaisaltaan tulehdus joskus joulunpyhien alla. Olin bussissa matkalla jossain Keski-Suomessa ja lääkäri puhelimessa määräsi lääkkeet.

(Oireet olivat alkaneet aamulla (jatkuva vessahädän tunne ja kipu selän puolella). Sinnittelin muutaman tunnin koulussa ja sitten soitin lääkäriin. Takaisinsoitto tuli tuolla bussimatkalla.)

Mulla oli ensin tosi lieviä pissatulehduksen oireita pari päivää jotka meni sitten pois kokonaan. Noin viikkoa myöhemmin alaselkä alkoi kipeytyä ja kipeytyi päivä päivältä yhä enemmän kunnes lopulta jopa se sattui kun paita kosketti selkää. Sitten nousi kuume 39 ja pissaan tuli vähän verta, mitään muita pissatulehduksen oireita ei ollut edelleenkään. Olo oli todella heikko ja päivystyksestä päädyin viikoksi sairaalaan tiputukseen.

Sairaalan lääkäri sanoi, kun kysyin että mistä tietää jos selkäkipu johtuu munuaisista, että munuaisista johtuva selkäkipu pahenee jos kipukohtaa selässä koputtaa kevyesti nyrkillä. Sellainen selkäkipu joka ei johdu munuaisista ei reagoi koputteluun mitenkään.