Mikä on asia, jonka tajusit vasta sitten, kun muutit yksinään asumaan ensimmäistä kertaa?
Olitko ottanut jonkun asian itsestäänselvyytenä? Vai olitko muuten vain täysin tietämätön jostain jokapäiväisestä asiasta?
Kommentit (40)
Ei ole pakko siivota jos ei halua.
Että aikuisen elämään kuuluu loputon epävarmuus, ahdistuksen aiheuttamat huonot yöunet, kyvyttömyys ihastua ja vähäinen into pyrkiä hyviin arvosanoihin. Olisinpa voinut vaan olla vanhempien hoidossa koko elämän.
On pakko käydä röissä. Ei ole turvaverkkoa.
Miten paljon rahaa menee välttämättömyyksiin, kuten esimerkiksi ruoka, pesuaineet ja hygieniatarvikkeet.
Ja minä kun ajattelin, että voisin bailata kaikki viikonloput juoden kallista olutta, kun pääsen äidin valvovan silmän alta pois. No, ei paljon bailailtu kalliiden oluiden kanssa. :D
Mun äiti oli aina laittanut minut tekemään aika paljon kotitöitä viikkorahaa vastaan, esim. sain silittää isot kasat vaatteita, lakanoita, keittiöpyyhkeitä yms. Kun muutin yksin asumaan, aloin ensin vähentämään silittämistä ja hiljakseen ymmärtää ettei noita ole mikään pakko tehdä ollenkaan :) Nykyään silitän vaan muutaman kauluspaidan. Ei enää ikinä mitään lakanoiden silitystä, vihasin sitä! Muutenkin mulle äidin tapa siivota oli aiemmin se oikea ja noudatin sitä, nyt teen asiat omalla tavallani tai jätän tekemättä.
Että nakkeja voi lämmittää pannulla, kun ei ollut mikroa. Muistan, sen hämmennyksen tunteen vieläkin, e meni kuin aivot alkoi taas toimia.
Tuli hetkeksi blondi olo :D
Miten paljon sitä rahaa saakaan kulumaan ruokaan, hygieniatuotteisiin, nettiin, puhelimeen sun muuhun. Ymmärsi viimein rahan arvon ja sen, että miksi se palkka kannattaa oikeasti ottaa huomioon omaa alaa valitessa.
Oikeastaan mikään ei yllättänyt. Joskus yksinäisyyden hetkellä kaipasin lapsuudenperhettäni, mutta siihenkin olin varautunut.
Että astiat eivät osaa peseytyä itse.
Se, että ei ole vanhempia valvomassa ei tarkoita pelkästään sitä, että voi mennä ja tulla miten haluaa ilman huolenhäivää vaan myös paljon vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Että nakkeja voi lämmittää pannulla, kun ei ollut mikroa. Muistan, sen hämmennyksen tunteen vieläkin, e meni kuin aivot alkoi taas toimia.
Tuli hetkeksi blondi olo :D
Nakkeja voi myös höyryttää ja paistaa uunissa. Tietty keittääkin voi. Grillaamisen varmaan tiesitkin.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Unohdin ostaa vessapaperia :o
Minä unohtelin alussa jatkuvasti ostaa jotain tällaista. Just vessapaperit ja muut, kun niitähän saa sillä, että ottaa vaan kaapista uuden, eikö totta?
No, kantapään kautta opittiin, ettei ne paperit sinne kaappiin tyhjästä ilmaannu.
Vierailija kirjoitti:
Että astiat eivät osaa peseytyä itse.
Tämä + astianpesukone on oikeasti maailman paras keksintö! Kun vain omistaisi sellaisen, nimimerkillä tiskivuori on tuolla odottamassa..
Mua ei kukaan ollut opettanut säästämään rahaa, tai yleensäkään käyttämään rahaa. Kun muutin omilleni, sain töitä ja palkka oli ok mutta tuhlasin aina kaiken. Onneksi en sentään velkaa tehnyt mutta en säästänyt mitään. Sitten hajosikin yllättäen pesukone ja puhelin samaan aikaan, lisäksi tuli isot laskut hammaslääkäristä ja olin pulassa. Ymmärsin että olisin aiemmin pystynyt säästämään hätätapausten varalle rahaa mutta olin ostellut kalliita vaatteita yms. No nykyään osaan säästää.
Se miten hiljaista voi olla kotona. Mulla oli hiljaiset ja paljon poissa olevat solukaverit. Kotona oli viisi lasta ja arkena vielä hoitolapset päälle. Harvoin tuli kuunneltua korviahuumaavaa hiljaisuutta.
Mun kämppis aikanaan nauroi äidilleen, miten hassua on, kun silitän tyynyliinat. Äitinsä sanoi, että niin hänkin on aina tehnyt. Ystäväni nukkunut 20vuotta silitetyissä lakanoissa tajuamatta. Minä sentään silitin vain tyynyliinat.
Yksinäisyys ja pakkonöyryys, se miten vähän merkitsen, miten en kiinnosta enää ketään pelkästään olemalla oma itseni, miten täytyy tehdä itsestään tärkeä jotta iltaisin on muutakin seuraa kuin telkkari ja sali, ja jos sitä seuraa saa, ei ole varaa olla nirso. Muutin siis vieraaseen kaupunkiin...
Käsitykseni tuotteiden hinnoista muuttui täysin.
Kun asuin kotona mietin, että 20 euroa meikkivoiteesta, voiko se muka olla hyvää, kun on niin halpa?
Yksin asumaan muutettuani aloin miettimään, että 20 euroa meikkivoiteesta, hyi kamala, olisko täällä halvempaa?