Pettämisen hyvittäminen, silmä silmästä hammas hampaasta?

Jos olisin syyllistynyt tuollaiseen, niin suostuisin varmaan mihin vaan, jotta saisin vääryyteni hyvitettyä. En halua, että mieheni vehtailee muiden kanssa, koska haluan että hän on minun kanssa. Jos siis ainoa tapa säilyttää suhteemme olisi miehen luvalla tekemä syrjähyppy, niin tottakai suostuisin.

Minua kadutti noin 10 vuotta kun (ehkä) elämäni suhde kaatui siihen syyllisyyden tunteeseen sisälläni, kun olin pettänyt tuon aikaista miestäni. En saanut asiaa tunnustettua miehelleni ja se syyllisyyden tunne pakotti minut eroamaan tekosyyn varjolla. Usein mietin, että olisi vain pitänyt tunnustaa... Jälkeenpäin usein mietin, että hän olisi varmaan antanut asian anteeksi ja suhteemme olisi voinut jatkua... No nyt on uusi mies ja perhe ja kaikki ihan hyvin... Tosin kyllä tämä asia minua joskus vieläkin painaa...

Ei mikään unelma tilanne, mutta suostuisin. Tavallaan tuo voisi olla ihan hyvä tapa sopia asia, koska sitten ei ehkä tarvitsisi kokea pelkästään itse olla "Se pettäjä". Tuo oma pettäminen muuten varmaan jäisi pitkäksi aikaa vaivaamaan omaa mieltä vaikka mies sen sanoisikin antavansa anteeksi... N29

Ajattelen toisinaan, että voisin mieheni kanssa sopia, että voisimme molemmat kokeilla vierasta (siis nimen omaan jossain kaukana kotoa) ihan vaan huvin vuoksi, joten tottakai olisi valmis hänelle antamaan tällaisen luvan jos olisin itse töpännyt. En mistään hinnasta haluaisi rikkoa perhettämme ja mielestäni tuollainen yhdenyön juttu olisi aika pieni hinta siitä, että perheemme pysyy koossa. N36

Olen nainen ja laitoin että suostun ehdotukseen. Mutta aika outo tilanne se olisi, enkä ole varma, pelastaisiko se suhteemme. Minua ei pettämisessä haittaa ensisijaisesti itse akti, vaan luottamuksen rikkominen. Jos mies pettää luvallani, niin ei se ole yhtä raskas rikos kuin se mitä minä tässä esimerkissä olisin tehnyt. En kokisi hyvittäneeni asiaa tällaisella, mutta jos kumppanini olisi tyytyväinen ratkaisuun, niin hyvä on ja voisimme yrittää jatkaa eteenpäin. Kyllähän sitä pettäjän tulisi syyllisyyttä kantaakin. Mutta eittämättä miettisin myös, että miksi mies haluaa tuollaista hyvitystä ja mitä se kertoo meistä niin pariskuntana kuin yksilöinä.

Jos tilanne olisi toisinpäin, eli jos mies olisi pettänyt, niin en itse antaisi hänelle anteeksi suorittamalla oman, luvallisen syrjähypyn. Ei petettyä luottamusta sillä tavoin korjata. Siksi minua varmaan vaivaisikin tuo alkuperäinen tilanne: eikö miehelle olekaan ongelmana se että petin häntä? Ja miksi hän ylipäätään haluaa tietoisesti järjestetyn sekstailun jonkun muukalaisen kanssa (se on kuitenkin eri asia, kun hetken huumassa sortuminen).

Olen sinkku. Kuvittelen olevani niin tyydyttävässä suhteessa, jossa kummankaan ei tee mieli käydä vieraissa. Ajatusmalli "kun sinä teit syrjähypyn, niin minäkin saan tehdä syrjähypyn" antaa ymmärtää, että uskollisuus parisuhteessa on rajoittava eli huono asia ja että jollei rajoituksia olisi, käytäisiin mielihyvin vieraissa sängyissä. Olen pari kertaa seurustellut, eikä koskaan ole tehnyt mieli vierasta, ei edes suhteen päättymisen lähestyessä.

Kiitos kommenteista. Gallupin mukaan 3/4-osaa naisista suostuisi ja 1/4 ei suostuisi. Miesten osalta 50/50. Vastausmäärä on vielä aika pieni, mutta mistähän tämä voi johtua? Ajatuksia?

Ööö....miksi pitäisi lähteä koston tielle? Olen nainen, en ole pettänyt. Jos mieheni olisi tai on pettänyt, ei kiinnosta. En edes halua tietää, elän omaa elämääni, en toisen ihmisen elämää. En omista toista, eikä minua omista kukaan.

t. free spirit

Vierailija kirjoitti:

Ööö....miksi pitäisi lähteä koston tielle? Olen nainen, en ole pettänyt. Jos mieheni olisi tai on pettänyt, ei kiinnosta. En edes halua tietää, elän omaa elämääni, en toisen ihmisen elämää. En omista toista, eikä minua omista kukaan.

t. free spirit

Jotenkin aika angsti suhtautuminen. Tottahan ne kumppanin tekemiset kiinnostaa, mutta ei tuollainen yhden yön hairahdus nyt mitään täysin anteeksiantamatonta olisi. Tottakait se luottamuksen rikkominen olisi pahinta. Mutta pakko myöntää, että just ja just olen itse saanut himoni hallittua, muutaman kerran on vieraan mukaan lähteminen ollut todella lähellä. N32

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kommenteista. Gallupin mukaan 3/4-osaa naisista suostuisi ja 1/4 ei suostuisi. Miesten osalta 50/50. Vastausmäärä on vielä aika pieni, mutta mistähän tämä voi johtua? Ajatuksia?

Tosiaan ehkä turha vielä tässä vaiheessa spekuloida, mutta voisko johtua siitä, että kuitenkin kultuurisesti naisten syrjähyppyjä pidetään pahempana, joten nainen itse mieltää oman syrjähyppynsä pahemmaksi, eikä miehen syrjähyppy olisi niin paha joten siihen voisi aivan hyvin suostua.

up

Suostuisin. Ei kukaan siihen kuole, jos kaksi ihmistä harrastaa seksiä keskenään. Vaikka noin lähtökohtaisesti tulisi olla uskollinen, jos suhde ei ole avoin suhde tai jos tekee mieli muita paneskella niin sitten eroaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kommenteista. Gallupin mukaan 3/4-osaa naisista suostuisi ja 1/4 ei suostuisi. Miesten osalta 50/50. Vastausmäärä on vielä aika pieni, mutta mistähän tämä voi johtua? Ajatuksia?

Tosiaan ehkä turha vielä tässä vaiheessa spekuloida, mutta voisko johtua siitä, että kuitenkin kultuurisesti naisten syrjähyppyjä pidetään pahempana, joten nainen itse mieltää oman syrjähyppynsä pahemmaksi, eikä miehen syrjähyppy olisi niin paha joten siihen voisi aivan hyvin suostua.

Hyvin mahdollista. Tai ehkä sekin, jos naiset eivät ole niin omistushaluisia kuin miehet?

Vaikea sanoa. Tilanteeseen sen tarkemmin kantaa ottamatta uskon, että joissain tapauksissa pettänyt osapuoli saattaa jopa toivoa, että toinenkin kävisi vastavuoroisesti pettämässä, jotta saisi jonkinlaista oikeutusta teolleen eikä tarvisi yksin olla se paska, joka mokasi suhteen. Kai se lievittäisi mahdollista syyllisyyden tunnetta?

up

En suostuisi ja eroaisimme. Pettämisessä ei ole minulle kysymys seksistä, vaan siitä, että kumppani pettää luottamuksen ja yhteisesti sovitun. En näe tulevaisuutta henkilön kanssa, joka ei kunnioita parisuhdettamme ja keskinäistä luottamustamme laisinkaan.

Ajatus siitä, että harrastamalla seksiä jonkun toisen kanssa tilit olisivat jotenkin tasan on mielestäni absurdi; ensinnäkään, en haluaisi harrastaa seksiä parisuhteeni ulkopuolisen henkilön kanssa, se ei sovi omaan moraaliini ja toisekseen, miten suhteen ulkopuolinen seksi luvan kanssa voisi palauttaa kumppaniin menetetyn luottamuksen?

En osaa vastata kysymykseen sillä en pettäisi vaimoa kenenkään kanssa. Sivusuhteiden kieltäminen toiselta ei kylläkään ole oikeudenmukaista jos ne sallii itselleen. 

Ajatus pettämisen hyvittämisestä pettämisellä kuullostaa aika oudolta. Silloinhan ajatellaan, että pettäminen/sivusuhde on jonkinlainen palkinto ja tavoiteltavissa oleva asia joka siis kelpaa hyvitykseksi. Jos suhteessa ollaan tuollaisessa tilanteessa niin silloin minun mielestäni pitäisi joko ryhtyä avoimeen suhteeseen yhteisestä sopimuksesta tai sitten erota. Muuten tuo pettäminen on jatkossakin mielessä tavoittelemisen arvoisena asiana ja jossakin vaiheessa se tapahtuu uudelleen.

Ei se ole angstia vaan mielenrauhaa ja tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joihin ei itse voi vaikuttaa... Vai pitäisikö mulla seurata miestäni työmatkoille tai hermoilla kotona...?? No ei! Psykopaattista koittaa hallita muita ihmisiä kuin itseään!!

Mulle mies ehdotti tuota "kostopettämistä" petettyään itse minua. Minä loukkaannuin erittäin syvästi, paljon syvemmin kuin pettämisestä itsestään. Hyvänen aika, pitikö se minua niin lapsellisena, että joku kostaminen olisi merkityksellistä, että menisin sänkyyn jonkun kanssa jota en rakasta enkä halua vain siksi, että saisin kostaa? 

Mun vaihtoehto olisi siis että ei, en hyväksyisi, syystä että en haluaisi jatkaa enää suhdetta niin alhaisella henkisellä tasolla olevan ihmisen kanssa, joka toimii koston näkökulmastas, vaikkei kosto tee tehtyä tekemättömäksi eikä saa aikaan mitään konkreettista hyvää.

Olen mies ja vastasin suostuvani. On kyllä sinänsä aika esoteerinen tilanne, vaikka pettäisin vaimoani, ei hän kyllä tuollaista ehdotusta tekisi, mutta kuvitellaan, että näin kävisi. Suostuminen tuohon ehdotukseen todennäköisesti tappaisi suhteen varmemmin kuin kieltäytyminen, mutta jos se olisi tosiaan ehtona suhteen jatkamiselle, niin suostuisin. Silloin olisimme romuttaneet liittomme pikemminkin yhdessä.

Olen mies, suostun ehdotukseen, ja eroamme.

Tuo vaihtoehto puuttui.