Valojuova

Huuh, kävin vetään 18 min. Edelleen mittarissa 27 astetta, mutta pakko oli käyä että pääsee syömään iltaruoan jossain välissä ennen yötä.

Ilouutisia, juoksin pariakytä metriä vaille sen saman kuin mitä silloin kun oli se 10+10!

Eli kyllä se juoksuvauhtikin on kasvanut, vaikka itestä tuntuu että ei.

Heipsan! On niin karseen kuuma, että pitää odottaa iltaan että viitsii lähteä kokeilemaan. 18 min tiukkaa settiä siis luvassa. :/

Mulla on viikonloppuna meno, joten sunnuntaina pidän lepopäivän ja yritän vitosta vasta maanantaina. Tiiän että se ei mene, mutta jos saisin menemään edes 3 km, niin olisin kyllä huipputyytyväinen.

Ajattelen, että juoksisin vaan noita aikoja tuosta ohjelmasta. Ja siinä missä lukee että 5 km niin laittasin, että 3 km.

Mutta siis ihan älytöntä kuitenkin. En olis ikinä (yli 5 viikkoa sitten) uskonut, että pystyn haaveilemaan edes 300 metrin juoksusta! Nyt suunnittelen jo 3 kilometriä.

Hyvä minä! Ja hyvä me!

Meen ehtiin pienen vesipullon -->

Uuaah. Kävin juokseen ton tän päivän vartin. Mietin siinä ennen puolimatkaa tai niillä main, että mikä on ku ei happi kule ei yhtään ja on niin vaikiaa. Sitte tajusin, että se johtu siitä, että olin oikeasti juossut sen alun. Hidastin sitten takaisin normaaliin vauhtiini, niin sain sinniteltyä vartin loppuun.

Kääntyessä oli kyllä niin kuiva suu että meinasin mennä merivettä hörppimään. Onnistuin kuitenkin pidätäytymään ja enimmäkseen kävelin kotiin. Oli niin eväät syöty että ei puhettakaan juoksuaskelista kotimatkalla.

Dorkaa, varsinkin kun ohjelmassa lukee, että juokse rauhallinen lenkki.

Näin mulla. Miten teillä?

Voi jumalan pyssy ja puukuulat! En olis ikinä uskonut! Kävin just juokseen 20 min, "eikä tuntunut missään"!!!

Kirjotin tänne itse asiassa tuosta toissapäivän vartistakin, mutta sähläsin ja pitkä viesti meni sen siliän tien. Mutta mulla meni se toissapäivän vartti päin persettä jos suoraan sanotaan. Tai ei päin persettä, jaksoin kuitenkin koko matkan, mutta oli tuhannen rankkaa. Jalat pelas ihan ok, mutta happi ei kulkenut, ei sitte millään.

Oli tuhannen kuuma ja menin pelkässä t-paidassa, siis ilman takkia. Oli kuuma päivä ja rantatie ihan täynnä lössiä. Pulsut istuskeli penkeillä, sportti-ihmisiä sujahteli ohi oikealta ja vasemmalta ja kaikenmaailman sunnuntaikävelijät siellä pyöri haittona.

Olin jonkun aikaa juossut kun huomasin, että meikän valtavat meloonit (F/G :/ ) hytky ja tutisi siinä mun nokkani alla. Alko hävettään ihan vitusti ja tuli semmonen olo, että kaikki pulsut kyylää. Tuo mun soft shell -takki on niin tiukka miehustasta, että se pitää ryntäät hyvin kurissa. Sitä ei ollu ja siinä sitä hyllyttiin menemään.

Eli porukkaa piti melekein väistellä, hävetti, oli tukalan kuuma ja happi ei kulkenut. Lisäksi jalassa semmoset sata vuotta vanhat kolmiraitaverkkarit, joitten resori on liian löysä ja lahkeet lyhyet. Eli odotukset olleet kovin korkealla tälle kakskytminuuttiselle lähtiessä. Mutta kuinka ollakaan!

Vejin tosi hyvin koko 20 min. Menin semmosta reittiä, että jossain n. 6-7 min kohalla on ihan törkeä vastamäki. Jaksoin sen ylös ja jatkoin matkaa. Ajattelin että kun tuo vastamäki on alkumatkasta, niin palatessa saan läkähtyneenä siinä levätä. Tämä piti paikkansa. Juoksin takasin n. 20 sek nopeampaa koska mäki.

Happi kulki tosi hyvin. Siihen varmaan vaikutti se, että en oo tänään vetänyt kuin kaks röökiä. Eli kävin ennen kuin olen kerennyt koko päivää vetää röökiä naama harmaana. Vaikutti myös että täällä sataa vettä (happirikas ilma???) ja on kylmä. Sain vetää takki päällä. Eikä ollu muita ihmisiä, vaikka tuo on suosittu reitti myös.

Uskomatonta. Odotin tätä pelon sekaisella kauhulla. Ja arvatkaa mikä on parasta? Seuraavan kerran treeni kovenee vasta ens viikon keskiviikkona!!! (12+12.)

Nii ja takasin tullessa oli kauhiat endorfiiniryöpyt ja radiosta tuli Bonanza. Nauratti :D (Radio Suomi oli päällä koska puolelta tuli paikallisuutiset.)

Sain ostettua itelle uudet kolitsit. Makso kakskymppiä CM:ssa ja nuo on ihan paskat. Käyn ostaan paremmat kuhan saan aikaseksi, mutta kyllä nuo nyt siihen asti välttää ja eipähän oo haaroissa reikiä. Aloin myös harkita sporttiliiveihin sijoittamista. Täällä on City Sportissa loppuunmyynti ja kävin siellä pyöriin, mutta en tajunnu niistä mitään. En sitte uskaltanu ees sovittaa tai katella kunnolla kun ajattelin, että mitä jos mää teen jonkun armottoman etikettimokan ja alan juokseen jossain perkeleen spinning-housuissa ja kaikki sportti-ihmiset nauraa mulle. Kun eihän niistä jumalauta tiedä niistä housuista että mihin ne on ku joka ikiseen hinttikyykkään pitää nykyään olla omat textiilit, omg.

Laiskamato: Hei paska juttu tuo polvi!!! Mulla meinaa muuten olla samaa oiretta =/ Oon ajatellut, että jos tämä on vaan tämmöstä alottelijan vaivaa ja tämä menee kohta ohi? Olisko sulla muuten semmosta mahdollisuutta, että jos et jo tee niin, niin muuttaisit lenkkisi pehmeämmälle alustalle, eli polulle tai pururadalle tms. Se kuulemma saattaa auttaa. Ite muutin lenkkimaastoa niin, että pätkä tulee polkua myöten.

Minä asun Oulussa :)

Gabriel: Hieno homma, että sait trrenin läpi sisulla! Sitä kai tämä homma vaatii kaikkista eniten, luulisin... Mahtavaa myös se, että yrität elämäntapamuutosta sairautesi vuoksi.

Jostain luin, että jo pelkäästään se, että jaksaa koko ajan yrittää niin vaikuttaa positiivisesti. Kun jos onnistuu edes muutaman päivän tai viikon, niin sekin on jo kotiin päin verrattuna siihen, että on vaan sitä samaa 24/7/365. Ite ainakin toitottelen tätä itelleni aina kun into johonkin hommaan loppuu.

Niin ja minä olen kans semmonen, että saan asiat paremmin tehtyä jos on aikataulu, lukujärjestys, tehtävälista tms. Se on tavallaan semmonen projekti, jonka loppupää on näkyvissa ja aina on suuri tyydytys, kun saa vetää viivan yhden kohdan yli että tehty!!!

Ja sitten itse asiaan! Kävin rykäseen sen vartin!!! Se meni, mutta loppu olki aika tuskasta kyllä. En olis kyllä ikinnä uskonut. Mutta se on vähän ceestä, että kun tuon ohjelman mukaan tän matkan pitäis olla 2,5 km niin karta mukaan mulla ei ole kuin 1,6 km :( :( :( Mutta tuosta on kyllä loivaa nousua n. puolet matkasta, täsyin tasamaata ei edes täältä entisestä merenpohjasta löydy.

Positiivista tässä on se, että kun eilen en palannut samaa reittiä kotiin niin en ole osannut aiemmin sanoa, mutta siis nyt meni yhteen suuntaan juosten se vartti, of course. Mutta takasin tullessa meni 20 min. Eli "juoksuvauhtini" on kuitenkin etes ihan vähän nopeampaa kuin kävelyvauhtini.

Suhtaudun ERITTÄIN skeptisesti siihen, että kahen viikon päästä menisi 5 km...

Mutta nyt aion nauttia tän päivän vartista!!!!!!!!!!! Olen hyvä, kaunis ja paras ♥ :)