SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Itse myönnän olevani henkinen Jenkki, ja kehonmuodoltani fyysinenkin, mutta en noin pitkälle menisi, että kaikki muka tehtäisiin oikein. Ja vaikka Suomi ei mikään Norja, Sveitsi tai Ruotsi olekaan, niin kyllähän Suomella ihan kohtuullisesti näissä viime talviolympialaisissa meni.
En muuten myöskään ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että Suomessa olisi "tehty ilmasto väärin".
Ei ihmekään, että Asko ja Sotka meni konkkaan, kun noita pöytiä jaetaan kaupanpäällisiksi kebuloissakin.
Itse suhtaudun melko myönteisesti au paireihin instituutiona, sillä ne voivat olla rikastuttava kokemus, kuten sinun tapauksessasi. Enkä näkisi sitä niin pahana, jos työntekijän ja työnantajan kemiat eivät kohtaa, sillä eivät kai kaikki vain tykkää toisistaan.
Kuitenkin on melko selvää, että asetelmaan, jossa nuori työntekijä muuttaa epämääräisen sopimuksen varassa vieraaseen maahan asumaan työnantajalleen, kuuluu melkoisia väärinkäytön riskejä, joita ei ehkä voi kuitata vain sillä, että yksilöiden tulisi osata tunnistaa red flagit työnantajassa.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Ruoantuotannon päästöistä vain pieni osa johtuu kuljetuksesta, eikä ruoan lähituotannolla ole läheskään yhtä suurta vaikutusta kuin mitä esimerkiksi itse ruoka-aineen valinnalla on. Eli ulkomailta tuodun ruoan syöminen ei ole mitenkään kestävän kehityksen vastaista, ellei sitä rahdata lentokoneella.
Katso esim. https://ourworldindata.org/food-choice-vs-eating-local
Niin sitä tällä hetkellä esitetään, mutta jos tulisi kriisiaika niin muuttuu ääni kellossa. Suomen maatalouden resurssit otettaisiin viranomaisten käskyvaltaan. Tehtäisiin inverataarioita että paljonko maassa on kotimaista ruokaa tarjolla.Tuontiruoka ei voi olla mitenkään kestävän kehityksen mukaista.
Ensinnäkään kriisitilanne ei varmaankaan sinänsä vaikuttaisi tuohon ruoan eri tuotantovaiheiden ja kuljetusmuotojen päästölaskelmaan.
Vaikuttaa myös siltä, että olet ehkä hieman hakoteillä sen suhteen, mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan. Sillä ei yleensä tarkoiteta jonkin asian edullisuutta nationalistiselta tai maanpuolustukselliselta kannalta, vaan laajemmin ja yleisluontoisemmin ajateltuna ihmiskunnan kollektiivisen toiminnan kannalta.
Eli esimerkiksi ydinaseiden hamstraaminen voi olla nationalistiselta kannalta järkevää, sillä ydinaseita voi kriisitilanteessa käyttää muiden maiden painostamiseen. Ydinaseiden hamstraaminen ei kuitenkaan vaikuta kollektiivisemmin ajateltuna hyvältä kehityskululta, sillä ydinaseiden yleistymisen voidaan ajatella lisäävän vahinkojen tai tarpeettomien eskalaatioiden riskiä, joilta periaatteessa voitaisiin välttyä olemalla kollektiivisesti hamstraamatta ydinaseita.
Vaikka otsikosta tosiaan saa sen vaikutelman, että aloitus koskisi filosofista vapaata tahtoa, niin aloittaja kyllä melko lailla määrittelee, mitä hän itse vapaalla tahdolla tässä yhteydessä tarkoittaa. Ei sillä, etteikö aloitus vaikuttaisi hieman tärähtäneeltä, mutta en syyttäisi sitä termien väärinkäytöstä siksi, että siinä kerrotaan, kuinka termiä tässä yhteydessä käytetään.