SK

Joo, voihan se toisen vuosituhannen vaihteen pohjoismaalaisena keskiluokkataustaisena pääkaupunkilaisena noin olla. Ei kiitos mitään Intian tai Kiinan maaseudun menoa, vaan kohtuullinen ja moderni miljöö.

En ehkä ole ihan kärryillä siitä, mihin tapaukseen AP viittaa, mutta jos kyseessä on Riikka Purran kirjoittelu, niin käsittääkseni ne olivat kirjoittelua blogin vierasosioon, eivätkä yksityisviestejä.

Ei saanut.

Kekkosen ja YYA-ajan Suomi sai aikanaan huomiota ulkomaillakin poliittisen puheen rajoittuneisuudesta. Vaikka itsesensuurin määrää on vaikea arvioida tai verrata, niin sen voinee olettaa olleen merkittävää, ja varsinaista sensuuria ja hyssyttelyä tapahtui runsaasti. Sensuurin pohjautui nimenomaan Neuvostoliittoa "loukkaavien" ulostulojen estämiseen. Herkkien valtiosuhteiden vaarantaminen, johon sekä poliitikot, viranomaiset että politiikan ulkopuoliset yhtä lailla kykenivät, oli laissakin määritelty rangaistavaksi.

Somelynkkausten tai unfollowaamisten sijaan 60-luvulla esimerkiksi Hannu Salama tuomittiin loukkaavan kirjansa vuoksi kirjaimellisesti vankilaan, ja Kekkonen pyrki ostamaan Paasikiven päiväkirjat estääkseen niiden julkaisun päiväkirjojen suorasukaisen ja loukkaavan sisällön vuoksi.

Oliivi, feta ja ananas. Tai ehkä kapris, omena, katkarapu ja ranskankerma, jos vähän omalaatuisempaa tekee mieli.

Verkkomoninpelit ovat monen miehen mieleen.

Mahdollisuudet jutella ja tavata riippunevat pelistä. Esimerkiksi omien kokemusteni pohjalta World of Warcraft ja FFXIV ovat hyvin sosiaalisia ja League of Legends, Runescape ja monet ammuskelupelit melko sosiaalisia.