SK

Usein ajatellaan, että ihmiset eivät tekisi töitä, jos työssäkäynti ei olisi välttämätöntä elääksen, tai jos siihen ei ainakaan "puolipakolla" ihmisiä patistettaisi. Ainakin toistaiseksi ihmisten työpanosta tarvitaan tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen, joten työnteon vähetessä noiden saatavuus laskisi.

Kuitenkin on myös esim. perustulon kannalla oleva koulukunta, jonka mukaan ihmiset eivät lopettaisi työntekoa, vaikka se ei olisi välttämätöntä elämisen kannalta. Heidän mukaansa työntekopakon poistamisella voisi olla positiivisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, kun ihmiset voisivat vapaammin valita, mitä he tekevät milläkin hetkellä.

Siitä, että olisiko sellainen maailma, jossa ihmisten työpanosta ei enää tarvita tuotteiden tai palveluiden tuottamiseen, hyvä vai huono juttu, on myös eriäviä näkemyksiä. Voidaan esimerkiksi ajatella, että syy siihen, miksi demokraattiset ja kilpailukykyiset yhteiskunnat kohtelevat ihmisiä hyvin, on ainakin osittain se, että ne ovat riippuvaisia ihmisten työkyvystä ja -halukkuudesta. Eli ihmiset ovat sekä ongelma, koska heillä on kaikkia odotuksia ja vaatimuksia valtaapitäviä kohtaan, mutta toisaalta myös voimavara, koska heitä tarvitaan taloudellisista syistä. Jos koulutettuja ja hyvinvoivia ihmisiä ei tarvittaisi, voitaisiin ihmisiä kohdella huonommin. Äärimmäisessä tapauksessa jakamaan haluton vallanpitäjä voisi päättää soveltaa hänen näkökulmastaan lokkeileviin joutomiehiin kokonaisvaltaisempiakin ratkaisuja. Ainakin tällaisen kyynisemmän näkökulman mukaan ihmisten "neuvotteluvoiman" heikkeneminen heidän tullessaan taloudellisesti tarpeettomaksi voisi johtaa ikävyyksiin.

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Kaikkien ääntämistyyliseikkojen pilkuntarkka hallinta ei varmaankaan ole monessakaan virassa se ykköskriteeri, vaan tärkeämpää esimerkiksi kielitaidon osalta lienee kyky ymmärtää muita ja viestiä ymmärrettävästi.

Tyyliohjeiden rikkominen ei myöskään välttämättä ole merkki huonosta kommunikaatiosta. Kolmansia osapuolia miellyttävä tyyli voi olla täysin epäolennainen asia ja persoonallisesta tai poikkeavasta puhetavasta voi olla hyötyäkin (mahdollisia esimerkkejä Arnold Schwarzenegger, Donald Trump ja Morgan Freeman).

Eikö kuitenkin monessa virassa edellytetä sujuvaa/erinomaista kielitaitoa joissakin kielissä? Jos ei osaa ääntää, ei pitäisi saada erinomaista arvosanaa suullisesta kielitaidosta. Sitä paitsi kyse ei ole nyt tyyliseikoista tai aksentista, vaikka englantia voi puhua oikein hyvin monella eri tavalla.

ap

Suullisenkin kielitaidon arvioimisessa painopiste lienee ymmärrettävyydessä ja kyvyssä kommunikoida tehokkaasti. Suullisen kielitaidon arvioinnissa ei siis varmaankaan mitata ensisijaisesti sitä, että miten uskottavasti kyseinen henkilö menee britistä/jenkistä/aussista puhetyyliltään, ja poikkeavuudet ääntämisessä ovat ongelmallisia lähinnä vain silloin, jos ne tekevät puheesta hankalasti ymmärrettävää vastaanottajan kannalta.

Kaikkien ääntämistyyliseikkojen pilkuntarkka hallinta ei varmaankaan ole monessakaan virassa se ykköskriteeri, vaan tärkeämpää esimerkiksi kielitaidon osalta lienee kyky ymmärtää muita ja viestiä ymmärrettävästi.

Tyyliohjeiden rikkominen ei myöskään välttämättä ole merkki huonosta kommunikaatiosta. Kolmansia osapuolia miellyttävä tyyli voi olla täysin epäolennainen asia ja persoonallisesta tai poikkeavasta puhetavasta voi olla hyötyäkin (mahdollisia esimerkkejä Arnold Schwarzenegger, Donald Trump ja Morgan Freeman).

En usko, että lopetetaan ihan piakkoin.

Uskon, että tekoälysovellukset tulevat kuitenkin muuttamaan somen luonnetta, sekä hyvässä että pahassa. Kuten vaikka mahdollistamalla tarkemman moderoinnin ja sisällönsuodatuksen, tekoälyn avulla tuotetun sisällön kautta (tämä näkynee jo vahvasti kuvataiteeseen, musiikkiin ja sanataiteeseen liittyvissä yhteisöissä) ja tekoälyavusteisen mainonnan ja poliittisen vaikuttamisen kautta.

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, Omanissa ja Saudi-Arabiassa ei todellakaan tarvitse peittää itseään päästä varpaisiin ja hunnuttautua, jotta saa olla rauhassa. Sinulla on kummallisia, vanhentuneita käsityksiä.

Jaa että mennä niihin diktatuureihin jos huntu ei ole pakollinen?

Eipä kiinnosta.

Oman ei ole mikään diktatuuri eikä kyllä ole Saudi-Arabiakaan. Et taida edes ymmärtää, mitä diktatuuri tarkoittaa.

Kyllä noita maita voi nähdäkseni ihan kohtuullisesti kutsua diktatuureiksi. Tietty eri maiden hallintomuotoja voi jakaa hienojakoisemminkin, mutta tietääkseni ainakin nimellinen valta on noissa maissa kuninkailla ja/tai teokraattisilla jutuilla (esim. sharia ja muut islamistiset himmelit), joten jos halutaan puhua karkeammin, niin diktatuuri on ihan sopiva käsite.

Onko UK sinun mielestäsi diktatuuri, sekin on kuningaskunta? Shariaa maassa toki noudatetaan - maassa maan tavalla. Kuten jo aiemmin kerroin, KSA modernisoituu hurjaa vauhtia eikä uskonnollinen poliisi mutawwa enää partioi kaduilla ja naisten asema ja oikeudet nousevat kohisten.

En kannata kuninkuutta UK:ssa tai muuallakaan, mutta pitäisin erona esimerkiksi Ruotsin kuninkaallisten ja noiden välillä sitä, että esimerkiksi Ruotsissa on monarkin valtaa rajoittava perustuslaki, jossa muun muassa todetaan, että kaiken julkisen vallan tulisi olla demokraattista. Vertaa esimerkiksi https://en.wikipedia.org/wiki/Constitutional_monarchy ja https://en.wikipedia.org/wiki/Absolute_monarchy .

Sharia-laki ei siis mielestäni ollut syy siihen, miksi noita voi mielestäni kutsua diktatuureiksi, koska en ihan tiedä, miten sharia-laki esimerkiksi demokratiaan suhtautuu, mutta tarkoitin vain sitä, että noissa ei tietääkseni ole oikein muuta kuninkaan valtaa rajoittavaa demokraattista perustuslakia, kuin ehkä korkeintaan joku sharia-laki, tai vastaava, jota kuninkaan ehkä pitäisi noudattaa.