SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottaako rehtori seuraavaksi tytöille huntua?
Tyttöjen itsensä ja heidän kunniansa takia, tietenkin.
Niin, miksi huntumääräys olisi paha, jos se kerran perusteltaisiin niin, että nyt vaan on siveää ja asiallista käyttää huntua ja sillä sipuli, pulinat pois. Samoilla argumenteilla puolustetaan toppikieltoa.
Höpöhöpö. Asiallisen pukeutumisen ehdottaminen ei tarkoita menemistä toiseen ääripäähän. Koulupuvut sopisivat hyvin Suomeenkin, on perhepiirissä kokemusta niistä ulkomailta.
Siveysargumentin muoto on sekä hunnun että topin tapauksessa samankaltainen, joten jos pitää yhtä pätevänä, niin väkisinkin pitää toistakin ainakin periaatteessa pätevänä.
Käytetyn logiikan hyväksyminen, mutta huntuargumentin hylkääminen vetoamalla siihen, että se on "ääripää", on myös hieman kyseenalaista. Hunnun vaatiminen naisilta ei (valitettavasti) ole tosiasiallisesti siveysvaatimusten ääripää, sillä jotkut vaativat, että naisten tulisi peittää koko kasvonsa ja muukin kehonsa. Ääripäiden välttelyn ja "kultaisen keskitien" logiikka on myös yleisesti ottaen sen verran kyseenalaista, että sitä pidetään jopa argumentointivirheenä (argument to moderation).
Hupsista, kännykällä vahingossa vastasin ennen kuin ehdin kirjoittaa viestini. Mutta siis intissä tosiaan on asusteisiin ja esimerkiksi hiustyyliin liittyvää määräilyä. Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin armeijan ja poliisin univormut lukeutuvat varmaankin niihin pätevämmin perusteltuihin työasukehotuksiin turvallisuus- ja tunnistettavuussyistä. Intti löytynee muuten eettisesti ongelmattomien yhteiskunnallisten instituutioiden listan kärjestä, mutta ei siitä paremmasta päästä. Inttijärjestelmän kritisointi liberaalilta kannalta on niin matalalla roikkuvien hedelmien poimimista, että sitä voisi kutsua enemmänkin perunannostoksi.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Työpaikoillakin olisi hyvä, jos pukeutumiskehotuksille pystyttäisiin antamaan jotain päteviä perusteluita.
Työpaikkojen suhteen pukeutumisen määräilyn kyseenalaisuutta kuitenkin vähentää olennaisesti se, että työsuhteisiin, samoin kuin vaikka parisuhteisiin, ei kummankaan osapuolen tulisi olla pakko ottaa osaa.
Koulu ei ole asianomaisten osapuolien välinen sopimus, vaan lapsille lakisääteisesti asetettu pakko, vähän kuin verojen maksu tai intti. Eli jos vaikka kumppaniaan roiseilla termeillä kuvailevaa kritisoidaan toisen halventavasta nimittelystä, voidaan todeta, että jos sanojen kohde ei tykkäisi tavasta, jolla häntä puhutellaan, voisi hän poistua suhteesta. Lapset eivät kuitenkaan voi erota koulusta, vaan heidän on vain hammasta purren nieltävä kaikki, mitä koulu heiltä vaatii. Koulun ei tulisi käyttää tätä valta-asemaa mielivaltaiseen simputtamiseen ja määräilyyn.
Nyt kun tuon intin otit esiin, niin eikös sielläkin ole jonkinlaiset pukeutumissäännöt vaikka pakko se kai sinnekin miehenä on mennä...
Työpaikoillakin olisi hyvä, jos pukeutumiskehotuksille pystyttäisiin antamaan jotain päteviä perusteluita.
Työpaikkojen suhteen pukeutumisen määräilyn kyseenalaisuutta kuitenkin vähentää olennaisesti se, että työsuhteisiin, samoin kuin vaikka parisuhteisiin, ei kummankaan osapuolen tulisi olla pakko ottaa osaa.
Koulu ei ole asianomaisten osapuolien välinen sopimus, vaan lapsille lakisääteisesti asetettu pakko, vähän kuin verojen maksu tai intti. Eli jos vaikka kumppaniaan roiseilla termeillä kuvailevaa kritisoidaan toisen halventavasta nimittelystä, voidaan todeta, että jos sanojen kohde ei tykkäisi tavasta, jolla häntä puhutellaan, voisi hän poistua suhteesta. Lapset eivät kuitenkaan voi erota koulusta, vaan heidän on vain hammasta purren nieltävä kaikki, mitä koulu heiltä vaatii. Koulun ei tulisi käyttää tätä valta-asemaa mielivaltaiseen simputtamiseen ja määräilyyn.
Normaalielämässä pärjäävien ihmisten on pakko välittää muiden mielipiteistä, ellei heidän sisäinen abstrakti oikeudentajunsa vaadi heitä maksamaan tasan 14% arvonlisäveroa elintarvikkeista, ajamaan moottoritiellä 50-120 km/h nopeudella, tulemaan kouluun puoli yhdeksäksi ja lähtemään töistä juuri puoli viideltä.
Sillä on lähinnä vain filosofista merkitystä, että tulevatko ihmiset töihin ajallaan siksi, että eivät halua suututtaa pomojaan, vai siksi, että he vakaumuksellisesti kunnioittavat työsopimuksensa ehtoja. Yksilöt kuitenkin joutuvat toimimaan yhteiskunnan normien mukaisesti, tai heidät laitetaan vankilaan tai mielisairaalaan. Eli siinä mielessä ero lammasmaisuuden ja piittamattoman itsenäisyyden välillä ei käytännössä ole kovinkaan merkittävä.