SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Kutsutteko vieraslajina Suomessakin ajoittain esiintyvää Tamias sibiricusta Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotuksen mukaisesti siperiantikutakuksi, vai vanhahtavasti siperianmaaoravaksi?
Omat kokemukseni liikkeestä ovat olleet sellaisia, että tilatut kirjat ovat tulleet milloin tulleet, ja lupaillut aikataulut ovat olleet lähinnä viitteellisiä. Samanlaisia kokemuksia on ollut myös muillakin lähipiirissäni, ja puljun maininta on usein johtanut parran pärinään tilausten viivästymisestä.
Kuitenkin siitä on jo useita vuosia, kun olen sieltä mitään tilannut, joten on mahdollista, että he ovat täsmällisempiä nykyään, tai edes realistisempia toimitusaikojen ilmoittamisessa.
Yleinen mielipiteeni liikkeestä ei myöskään ole mitenkään hirveän negatiivinen, koska valikoima ja hinnat ovat olleet mielestäni ihan hyviä, eikä tilausten viivästyminen ole aiheuttanut minulle sen suurempia ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tatu Vanhasen tutkimukset kannattaisi ottaa opetushallinnon käsikirjoiksi. Myös Bell Curve kannattaisi lukea. Ihan sivistyksen vuoksi.
Tatun tutkimukset eivät tätä romahdusta selitä, vaikka voivat olla päteviäkin.
Kun huomioi määrän muuttumisesta laaduksi, niin yhteys noihin kirjoihin on selvä.
Ei ole. Kehitys on ollut Suomessa nopeampaa kuin olisi selitettävissä
1. heikompiälyisen väestön suuremmalla lisääntyvyydellä
2. Väitetysti heikompiälyisen väestön maahan tulolla
Syyt ovat koulujärjestelmän ja kulttuurin muutoksessa.
Nimitän tätä kehitystä kulttuuri-idioluutioksi.
T: nimim. Assburger
En ole tutustunut Tatu Vanhasen tutkimuksiin, joten en voi kommentoida niitä, mutta muuten minusta on melko selkeää, etteivät nuo numeroimasi kohdat tosiaankaan sinänsä ole päteviä selityksiä Suomen Pisa-tulosten laskuun, vaikka esimerkiksi aloituksessa mainittu kynäilijä kakkoskohdan tyylistä selitysmallia luukuttaakin.
Tuo muutoksen nopeus on ihan varteenotettava kritiikki ykköstyypin selitystä kohden. Ykköstyypin selityksen pitäisi myös jotenkin osoittaa, miksi tuollaista perintötekijä-idioluutiota tapahtuisi nimenomaan Suomessa, eikä niinkään muissa maissa, jos tarkoituksena on selittää Suomen putoaminen tutkimuksen maiden kärkisijoilta. Myös se pitäisi selittää, miksi tuo ilmiö laskisi esimerkiksi eritoten poikien oppimistuloksia.
Nopeuden lisäksi myös kakkostyypin selityksessä ongelmana on se, ettei tulosten lasku mitenkään yksinomaan selity vierastaustaisten osuudella kullakin alueella, ja ongelmana on myös taas tuo, että oppilaiden tulokset eivät ole laskeneet tasaisesti, vaan poikien osaaminen on ottanut enemmän osumaa kuin tyttöjen pätevyys.
Syitä tulosten putoamiseen voisi tosiaan etsiä sellaisista koulujärjestelmän ja kulttuurin muutoksista, jotka koskevat erityisesti Suomea. Esim. korona on nimensä mukaisesti pandemiana maailmanlaajuinen, joten koronaongelmat sinänsä eivät voi selittää Suomen sijoituksen putoamista, mutta ehkä joku erityisen suomalainen tapa reagoida tilanteeseen voisi. Samoin esimerkiksi sometuksen lisääntyminen on globaali ilmiö, vaikka voi teoriassa ehkä olla löydettävissä jokin erityisen suomalainen tapa somettaa, joka olisi erityisen haitallinen koulumenestykselle.
Ehkä hän ajatteli olevansa niin paljon fiksumpi kuin muut, että hän ei jäisi kiinni tai että hän pystyisi välttymään seurauksilta. Rötöstely ja seuraamuksien välttely voi näyttäytyä haasteena fiksuillekin, kuten esim. tosielämässä joillekin talousrikollisille tai hakkereille.
Tai koska kyseessä on poliittisesti merkittävä rikollisuus, niin ehkä hän ajatteli teroilun ja ääriliikkeen kyhäämisen olevan tietoinen riski, jossa oman kalifaatin mahdollisuus painoi vaakakupissa enemmän kuin linnareissu Azkabanissa, koska mahdollisuus onnistua vaikutti hänestä realistiselta.