SK

Vierailija kirjoitti:

Tämä kysymys ei itse asiassa kerro älykkyydystä. Älykkyystestien pitää olla kulttuurista ja koulutuksesta riippumattomia, ja tämä tehtävä ei ole sellainen, vaikka ap antaa ymmärtää, että ksyeessä on neutraali päättelytehtävä. Sen sijaan kyseessä on tehtävä, joka vaatii todennäköisyyslaskentaa, jota tässä jotkut ovat auki laskemalla tässä ketjussa esittäneetkin.

Itse arvasin väärin 1/2, kuten aika moni muukin. Tämä meidän arvauksemme on sikäli ihan hyvä, että meistä aika moni on varmasti tieteen popularisointiteoksista ym. lukenut sen todennäköisyys"lain", jonka mukaan edellinen kolikonheitto ei mitenkään vaikuta siihen, tuleeko seuraavalla(kin) kierroksella kruunu vai klaava: voit heittää 100 kruunua peräkkäin ja edelleen todennäköisyys on samat 50%, että seuraavakin on jompikumpi. Mutta tämäkään ei kerro älykkyydestä mitään, jos näin päättelee vaan siitä, että on kulttuurista pääomaa, toisin sanoen kouluttanut itseään kirjallisuudella.

Oikea vastaus on itselleni edelleen hieman arvoitus. Nuo molemmat tavat, laskeminen / kolikonheittopäättely ovat itselleni edelleen relevantteja tapoja päätyä perusteltuun ratkaisuun, näkökulma vain on hieman eri niissä. Mutta sellaisen luonnollisen, kulttuurista ja opiskelumäärästä riippumattomaan älykkyyteen, kummallakaan ei ole mitään tekoa. Joten ne, jotka eivät arvanneet näistä kumpaakaan tai tunsivat surua siitä, että ovat "tyhmiä", kun eivät osaa päätellä, huoli pois.

Ette ole tyhmiä. Ap on esittäessään, että antoi älypähkinän, jonka voi pelkällä älyllä päätellä. Tämä on kysymys, joka vaatii koulutietoa. Yhtä hyvin hän olisi voinut kysyä, mikä on maailman suurin löydetty sammakkolaji ja väittää, että sen tietäminen kertoo älykkyysosamäärästä.

Älykkyystestien pitäisi olla kulttuurista riippumattomia, jos niitä käytetään kulttuurien väliseen vertailuun, mutta en näe varsinaisesti mitään estettä sille, miksi kulttuurista riippuvainen testi ei voisi mitata älykkyyttä, jos sitä käytetään yhteydessä, johon se soveltuu hyvin. Esimerkiksi thainkielinen älykkyystesti ei ehkä soveltuisi thainkielisten ja thaita taitamattomien (thaitamattomien?) älykkyyden vertailuun, mutta se voisi soveltua thainkielisten keskinäiseen vertailuun, jos se ei liikaa korostaisi sellaisia eroja kielitaidossa, jotka eivät kumpua älykkyydestä.

En siis ole sitä mieltä, että kysymys välttämättä mittaisi mitenkään hyvin kenenkään älykkyyttä, tai etenkään että kenenkään tulisi tuntea olonsa tyhmäksi, mutta nähdäkseni ei voida myöskään sanoa, että se ei välttämättä niin tee. 

Vierailija kirjoitti:

Hei, tämähän on iisimpää kuin se k-ketju!

Molempien vältteleminen estäisi tyystin viestimisen.

Päivät kiisivät suvun mökillä niin ripeästi, että tunsin hädin tuskin ehtineeni virittäytyä kesämökkielämään, kun jo piti tehdä lähtöä. Kun sopu säilyy, riittää miellyttävien ihmisten tykönä tekemistä päivin sekä öin. Kotiin ei erityisesti tehnyt mieli, tosin ehkä joskus sitä täytyy mennä käymään sielläkin. Kuitenkin olisin vielä täyttänyt jokusen ristikon veden äärellä lintujen liidellessä järven yllä, jos kyyti olisi järjestynyt joksikin muuksi päiväksi.

Yksi asia, mikä näissä kysymyksissä ainakin palstalle esitetyissä muodoissaan jää epäselväksi, on oletus siitä, että sen lisäksi, että poikia ja tyttöjä syntyy yhtä usein, pitää toisen lapsen sukupuolen olla riippumaton ensimmäisen lapsen sukupuolesta.

Voidaan esimerkiksi kuvitella tilanne, jossa on yhtä paljon äitejä, jotka synnyttävät vain poikia, ja äitejä, jotka synnyttävät vain tyttöjä. Jos molemmat saavat yhtä usein lapsia, on jokaisen uuden lapsen sukupuoli yhtä todennäköisesti tyttö kuin poikakin, eli 50/50, mutta kaikki kaksilapsiset (syntyperäiset) perheet olisivat joko tyttö- tai poikaperheitä.

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Millä perusteella nuo asiat ovat mielestäsi epäjärkeviä kulutuskohteita tai osaamatonta rahankäyttöä? Miten järjen pitäisi leikata?

No kyllähän tuollainen liian ison talon ja useiden autojen pito ym tehokkaasti tappaa ilmastoa ja tällaiset kuluttaa niin paljon kaikkea, että toisille ei jää mitään.

Otsikosta ja muusta aloituksesta ei ainakaan minulle heti tullut mieleen ympäristö- tai tasapuolisuusnäkökulma, eivätkä nuo asiat nähdäkseni ole välttämättä epäjärkeviä, vaikka ympäristönäkökulmia huomioitaisiinkin.

Esimerkiksi yhteismaan tragediaan kollektiivisesti johtava ajattelua voi pitää yksilötasolla järkevänä. Koska kenenkään yksittäisen kuluttajan päätökset eivät hirveästi vaikuta ilmastoon, voivat yksilöllisissä päätöksissään kuluttajat periaatteessa jättää ilmastoasiat hyvin vähälle huomiolle. Onkin kyseenalaista, että voivatko järkevätkään yksilöt ratkaista ilmasto-ongelmia ja vastaavia, vai tarvitaanko noihin puuttumiseksi korkeamman tason (valtio yms.) ratkaisuja.