SK

Huikkaa sille, että pistit kuivalihan olutnassikaan pehmenemään ja löysit luteettoman laivakorpun.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vaikuttaa. Mikäli tapaan miehen tai naisen, joka kannattaa woke-kulttuuria, niin eihän sellaista voi vakavasti ottaa. Joillakin on vaan ruuvi hieman liian löysällä.

Mistä tiedät, ettei heidän kantansa tai näkökulmansa voi olla kohtuullinen, vaan että heillä täytyy olla ruuvi löysällä?

Vierailija kirjoitti:

Se riippuu missä kontekstissa se tapahtuu, otetaan esimerkkinä Läntiset Terveysministerit, nää ihmiset on kaikki reilusti ylipainosia ja selvästi sairaita itse, mutta työskentelevät Terveysministereinä. Kyllähän se vähän herättää kysymysmerkkejä että miten tämä on edes mahdollista? Nää ihmiset vastaa kirjaimellisesti kaikesta valtion sisäisistä asioista liittyen näihin juttuihin, mutta ovat itse sairaita?

Sama kun menisi palkkaamaan itselleen ylipainoisen personal trainerin. Kyllähän se vähän alkaa herättelemään että onkohan tää ihminen ihan oikee puhumaan näistä asioista vaiko ei. 

Muuten se nyt on sinänsä ihan sama. Toki siistit vaatteet on aina plussaa ja muutenkin yleinen olemus. 

Terveysviranomaisten todennäköisesti oletetaan pohjaavan kannanottonsa esimerkiksi julkisesti saatavilla olevaan tieteeseen, ei omakohtaisiin kokemuksiinsa tai tapoihinsa. Eli valtakunnallista terveyspolitiikkaa ei yleensä tehdä siltä pohjalta, että "näin minä olen toiminut ja hyvin on pyyhkinyt".

Kai voitaisiin myös ajatella, että terveysministerin tai personal trainerin työ ei olisi vain kuivaa neuvontaa ja politiikkaa, vaan että heidän olisi määrä toimia inspiroivina esikuvina, joihin ihmiset haluaisivat samastua. Kuitenkin tapana on "länsimaissa" varmaankin ollut korostaa työn asiaosaamispuolta, ja lifestyle-influensserit ja julkkikset ovat olleet oma kategoriansa.

Esimerkiksi naisten koulutuksellinen ja poliittinen asema kyllä parantui merkittävästi sinä aikana, kun Taliban oli syrjäytettynä vallasta länsijoukkojen toimesta. Tietenkin harmillista on, että poliittinen ja taloudellinenkin tilanne otti reilusti takapakkia länsijoukkojen vetäytymisen jälkeen.

Ylipäätänsäkään kaikki hankkeet eivät aina voi onnistua, mutta voi olla hankala tietää etukäteen, mitkä ovat yrittämisen arvoisia. Nykynäkökulmasta sota Talibania vastaan ei ehkä näytä miltään hohdokkaalta sukseelta, mutta ylipäätänsä sotilaallinen tappio voinee joskus auttaa valtioita luopumaan vahingollisista ideologioista, kuten esimerkiksi ylempänä mainitun Japanin ja Saksan kohdalla on käynyt.

Olen itse ymmärtänyt asian niin, että heillä ei ole Tinder Goldia, jonka avulla näkisit suoraan, kuka sinusta on tykännyt. Ehkä he Tinderin matchausjärjestelmän sijaan haluaisivat, että otat heihin suoraan yhteyttä, jos olet nähnyt heidän profiilinsa ja olet kiinnostunut. Myös naisilla on melko usein samantapaisia kuvauksia.

Vierailija kirjoitti:

Tämä kysymys ei itse asiassa kerro älykkyydystä. Älykkyystestien pitää olla kulttuurista ja koulutuksesta riippumattomia, ja tämä tehtävä ei ole sellainen, vaikka ap antaa ymmärtää, että ksyeessä on neutraali päättelytehtävä. Sen sijaan kyseessä on tehtävä, joka vaatii todennäköisyyslaskentaa, jota tässä jotkut ovat auki laskemalla tässä ketjussa esittäneetkin.

Itse arvasin väärin 1/2, kuten aika moni muukin. Tämä meidän arvauksemme on sikäli ihan hyvä, että meistä aika moni on varmasti tieteen popularisointiteoksista ym. lukenut sen todennäköisyys"lain", jonka mukaan edellinen kolikonheitto ei mitenkään vaikuta siihen, tuleeko seuraavalla(kin) kierroksella kruunu vai klaava: voit heittää 100 kruunua peräkkäin ja edelleen todennäköisyys on samat 50%, että seuraavakin on jompikumpi. Mutta tämäkään ei kerro älykkyydestä mitään, jos näin päättelee vaan siitä, että on kulttuurista pääomaa, toisin sanoen kouluttanut itseään kirjallisuudella.

Oikea vastaus on itselleni edelleen hieman arvoitus. Nuo molemmat tavat, laskeminen / kolikonheittopäättely ovat itselleni edelleen relevantteja tapoja päätyä perusteltuun ratkaisuun, näkökulma vain on hieman eri niissä. Mutta sellaisen luonnollisen, kulttuurista ja opiskelumäärästä riippumattomaan älykkyyteen, kummallakaan ei ole mitään tekoa. Joten ne, jotka eivät arvanneet näistä kumpaakaan tai tunsivat surua siitä, että ovat "tyhmiä", kun eivät osaa päätellä, huoli pois.

Ette ole tyhmiä. Ap on esittäessään, että antoi älypähkinän, jonka voi pelkällä älyllä päätellä. Tämä on kysymys, joka vaatii koulutietoa. Yhtä hyvin hän olisi voinut kysyä, mikä on maailman suurin löydetty sammakkolaji ja väittää, että sen tietäminen kertoo älykkyysosamäärästä.

Älykkyystestien pitäisi olla kulttuurista riippumattomia, jos niitä käytetään kulttuurien väliseen vertailuun, mutta en näe varsinaisesti mitään estettä sille, miksi kulttuurista riippuvainen testi ei voisi mitata älykkyyttä, jos sitä käytetään yhteydessä, johon se soveltuu hyvin. Esimerkiksi thainkielinen älykkyystesti ei ehkä soveltuisi thainkielisten ja thaita taitamattomien (thaitamattomien?) älykkyyden vertailuun, mutta se voisi soveltua thainkielisten keskinäiseen vertailuun, jos se ei liikaa korostaisi sellaisia eroja kielitaidossa, jotka eivät kumpua älykkyydestä.

En siis ole sitä mieltä, että kysymys välttämättä mittaisi mitenkään hyvin kenenkään älykkyyttä, tai etenkään että kenenkään tulisi tuntea olonsa tyhmäksi, mutta nähdäkseni ei voida myöskään sanoa, että se ei välttämättä niin tee.