SK

Itse olen sitä mieltä, että vikaa on mielipiteen sanoituksen sijaan enemmän sen sisällössä. Ihmisiä voi mielestäni verrata eläimiin, jos vertaus on mielekäs ja havainnollistava. Esimerkiksi vertaus "vain harvat kalat ovat tasalämpöisiä kuten ihmiset ja muut nisäkkäät" ei ole nähdäkseni loukkaava, ja voi olla havainnollistavakin. 

Tässä tapauksessa vertaus on kuitenkin mielestäni ongelmallinen, sillä on omituista torjua ajatus niinkin merkittävän ihmisryhmän mahdollisesta osuudesta rauhantyöhön mahdottomana. Koska "rauhantyötä" ei ole mitenkään tyhjentävän muodollisesti mallinnettu, on hankala sanoa Jussin olevan yksiselitteisesti väärässä, mutta kannanotto silti räsähtää korvaan aika pahasti. Voi myös hyvinkin olla, että nuorien osuutta "rauhantyöhön" on jossain onnistuttu dokumentoimaan siten, että Jussin kannanotto näyttäisi sen valossa olevan erheellinen.

Vierailija kirjoitti:

Perustuslaissa pitäs kieltää et ei saa kilpailla verovaroilla kaupallisten toimijoiden kanssa. Eihän se oo ihan tasa-arvoista että Yleisradion journalistit saa työskennellä ilman tulostavotetta ja kaupallisten toimijoiden ei. 

Julkisetkin toimijat ovat yleensä jonkinlaisessa tulosvastuussa, vaikka heidän ei rahallista voittoa tarvitsisikaan tuottaa. Olisi esimerkiksi aika absurdia ajatella, että kaikki Ylen työntekijät voisivat vain olla tekemättä töitään, eikä tämä vaikuttaisi mitenkään Ylen rahoitukseen tai heidän palkkaansa.

Myös yksityisissä yrityksissä yksittäisten työntekijöiden, kuten vaikka jonkun tietyn journalistin, tuottavuutta voi olla hankala määritellä. Eli vaikka julkisen puolen ankkurin, konsultin tai teknikon tuottavuutta voi olla vaikea arvioida, ei se helppoa yksityiselläkään.

Tuollainen argumentti, että onko palveluiden julkinen rahoittaminen reilua, on hyvin kiintoisa, mutta yleensä ollaan ehkä kiinnostuneempia siitä, että kummalla tavalla juttuja saadaan paremmin tuotettua.

Ihmisillä on eri mieltymyksiä kuluttamisen suhteen.

Ehkä jollekin sisälämpötila on tärkeää, ja hän haluaa maksaa siitä paljonkin, kun taas joku toinen ehkä mieluummin menee baariin. Ehkä joku haluaa syödä ravintolaruokaa useamminkin, kun taas toiset syövät hernaria säästäen ulkomaanmatkaan, droneen tai uuteen telkkariin.

Koska kyse on makuasioista, on hankala sanoa jonkun toimivan omalta kannaltaan väärin, mitä kulutuskysymyksiin tulee.

Panettelevan ja salaliittoteoriahenkisen tyylinsä vuoksi lienee hyvä, että kyseessä on entinen päätoimittaja.

Kaikki eivät varmaankaan ole retoriikan mestareita, mutta tarkoitinkin ehkä enemmänkin sitä, että tuota täsmällistä vastaamista esitettyyn kysymykseen ei ehkä edes yritetä erityisesti tavoitella, sillä yhteiskunnassa menestyneimmiksikään katsotut yksilöt eivät vaikuta tekevän niin.

Esimerkiksi varmaankin monen vaikutusvaltaistempien ihmisten listan kärjestä löytyvät Donald Trump, Elon Musk tai Vladimir Putin eivät varmaankaan löydy ihan samoilta sijoilta täsmällisimpien argumentoijien pistetaulukolta. Muutkaan kärkikastin vaikuttajat, kuten vaikka Salman Rushdie tai Greta Thunberg, eivät pääsääntöisesti ole tunnettuja asiallisuudestaan, vaikka he ehkä siihen halutessaan pystyisivätkin.

Täsmällinen kysymyksiin vastailu ei siis vaikuta olevan mikään edelletys yhteiskunnassa pärjäämiseksi, vaan vapaamuotoisemmat kannanotot ja ulostulot voivat hyvinkin kantaa ihan pääkallonpaikalle asti.