SK

Tässä kryptolompakkoni palkanmaksua varten.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, joka ei arvosta suomenkieltä. Hänen ainoa vieras kielensä, jonka hän hallitsee, on englanti, joka ei sekään välttämättä ole monipuolinen, mutta hän pitää silti itseään kansainvälisenä ja halveksii ihmisiä, jotka haluaisivat Suomessa palvelua suomenkielellä. Tälle juntille sopii se, että luovumme suomenkielestä. Englanti on hänelle maailman ainoa arvokas ja säästämisen arvoinen kieli ja muut kielet esim. eestistä ja latviasta kiinaan, arabiaan ja saksaan tai italiaan tai vaikkapa xuluun asti, ovat vain junttien arvottomia muinaisjäänteitä, joita vain tyhmät puhuvat.

Herättääkö tällainen suomen kielen arvostamattomuus sinussa vain kielteisen tunnereaktion, vai onko sinulla jotakin perusteluja sille, miksi järkevän tai sivistyneen ihmisen tulisi välttämättä kannattaa esim. kansallismielistä kielipolitiikkaa?

Jahka XL:ksi muuttunut XXL lopettaisi toimintansa jossakin kohteessa, olisi liikekiinteistö taas ex-XL.

Kuten aiemmin ketjussa on vihjattu, niin kyse on ehkä halusta pitää oikeusjärjestelmä tietyssä mielessä hämäränä ja epämääräisenä. Eli ei haluta sen tarkemmin määritellä, miten tuomioprosessi toimii, vaan mahdollistetaan tilannekohtaisen ja subjektiivisen harkinnan käyttö. 

Edelliseen viestiini lisätäkseni sanoisin vielä, että oikeistolaisuus tai vasemmistolaisuus ei välttämättä liity liberalismiin ja konservatismiin, vaikka usein liberalismi yhdistetäänkin vasemmistolaisuuteen ja konservatismi oikeistolaisuuteen. 



Konservatismin vastakohtana voitaisiin pitää progressivismia, akselerationismia tai vallankumouksellisuutta. Progressivismi tarkoittaa kansa- tai ihmiskunnan tilan edistämistä esimerkiksi lakiuudistuksilla tai muilla yhteiskunnallisilla toimilla. Etenkin amerikkalaisissa yhteyksissä liberaalilla tarkoitetaan joskus enemmänkin progressivismia, kuten konservatismilla joskus reaktionäärisyyttä.



Liberalismia voidaan vastustaa muutamasta eri näkökulmasta. Liberalismin vastaisena voidaan pitää erilaisia syrjiviä aatteita, jotka kaventavat sitä ryhmää, kelle liberaalit oikeudet kuuluvat, kuten esimerkiksi rotuun pohjautuvia kansalaismielisiä aatteita. Liberalismin vastaisena voidaan myös pitää esimerkiksi autoritaarisuutta, totalitarismia ja sitä kuuluisaa f-kirjaimella alkavaa ismiä, sillä noissa kaikissa ihmisten liberaaleja oikeuksia rajoitetaan.



Vasemmisto- ja oikeistoliberalismin voi erottaa esimerkiksi se, ajatellaanko liberalismin nimissä vaalittavan pelkkiä negatiivisia vapauksia, vai myös positiivista vapautta. Positiivinen vapaus tarkoittaa tosiasiallista mahdollisuutta toimia, kun taas negatiivinen vapaus tarkoittaa sitä, että kukaan ei erityisesti estä toimintaa. Esimerkiksi köyhällä ja lukutaidottomalla ihmisellä voi olla yhtä paljon negatiivisia vapauksia kuin varakkaalla ja koulutetulla henkilöllä, jos kukaan ei erityisesti estä häntä vaikka asettumasta ehdolle vaaleissa, mutta hänellä voitaisiin katsoa olevan vähemmän positiivista vapautta. Oikeistoliberaalien mielestä esimerkiksi julkisilla verovaroilla rahoitettava koulutus on epäliberaalia, sillä verotus loukkaa heidän omistusoikeuttaan, kun taas vasemmistoliberaalit olisivat sitä mieltä, että ihmisten kouluttaminen verovaroinkin lisää yhteiskunnallista positiivista vapautta.