Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Seurattavat (1) Seuraajat (1)

Seuratut keskustelut

05.10.2022

Haluatko, että tekstejäsi korjataan tai kommentoidaan?

Jos esimerkiksi kirjoitat asiakkaalle, että tavataan huoneessa b13, tai jos lähetät (uusille) alaisillesi sähköpostin, jossa kerrot firman suunnitelmasta piilomarkkinoida liivatetta palstalla agressiivisesti, niin haluaisitko, että sinulle huomautetaan, että kyseinen huone on nimetty B13, tai että aggressiivinen kirjoitetaan kahdella g:llä?

Eli haluaisitko, että sinun kirjoitusvirheitäisi tai kielellisiä tyyliasioitasi korjataan sellaisissa tapauksissa, joissa olet tuottanut jotakin muuta kuin kahdenkeskeistä arkista tekstiä muiden nähtäväksi? Jos kyse ei siis ole oletettavasti ymmärrettävyyden kannalta kriittisestä asiasta. Etenkin jos sinulla on lukihäiriö tai muu vastaava vaiva, niin tunnetko tekstisi korjaamisen ja kommentoimisen avuliaaksi vai ärsyttäväksi pätemiseksi?

0
05.01.2022

Arvostatko ihmisiä koulutuksen perusteella?

Tämä aina silloin tällöin mietityttää, kun mm. mieheni yksi hyvä ystävä arvostaa akateemista koulutusta melkeinpä pilviin.. Aina kun on tavannut uuden naishenkilön, muistaa kyllä hehkuttaa jos tämä on akateemisesti koulutettu tai jopa tohtori, dosentti, professori tai mitä niitä onkaan. Välillä tuntuu hölmöltä, että onko se koulutus kaikki kaikessa?

Itse olen AMK tutkinnon ja muutaman muun koulun suorittanut ja en todellakaan koe itseäni huonosti kouluttautuneeksi - tosin ei ole sitä akateemista loppututkintoa.

Se on vielä jännä, miten iän myötä (29v.) arvostaa ihan eri asioita kuin 20-vuotiaana.. Nyt lapset ja hyvä mies (joka silloin tuntui niin kliseeltä!!) on kyllä asiat joita arvostan eniten omassa elämässäni.. Plääh. No, tämä nyt on vaan jos jotakin kiinnostaisi tästä asiasta keskustella...

134
18.08.2021

Miksi korkeasti koulutettuja arvostetaan?

Korkeakoulutetut tienaavat tilastollisesti alemmin koulutettuja enemmän, ovat terveempiä, ja varmaankin myös saavat tilastollisesti haluttavampia kumppaneita. Mistä tämä johtuu?

Ehkä ensimmäisenä mieleen tuleva selitys on se, että korkeasti koulutetut ihmiset ovat oppineet kouluissa arvokkaita taitoja, joita soveltamalla he ovat tuotteliaampia ja arvostettuja yhteiskunnan jäseniä.

Tämä selitys ei kuitenkaan vaikuta olevan ihan ongelmaton, sillä esimerkiksi ns. eliittikouluista valmistuvat saattavat tienata huomattavasti taviskouluista valmistuneita enemmän, eikä ole ehkä selvää, miksi opetus eliittikouluissa olisi niin huomattavasti taviskoulujen opetusta parempaa. On myös epäselvää, miksi nimenomaan valmistuminen ja todistuksen saaminen tässä selitysmallissa olisi niin tärkeää; jos olet opiskellut vaikka puolet opiskelumateriaalista, pitäisi sinun saada noin puolikas valmistuneen menestyksestä, mutta tosielämässä nimenomaan valmistuminen on tietääkseni tilastollisesti kriittistä. Korkeakoulutetut myös tietääkseni tienaavat enemmän, vaikka eivät olisikaan suoraan koulutustaan vastaavassa työssä, eivätkä koulujen oppimateriaalit aina tähtää alan työpaikoissa tarpeellisimpiin asioihin.

Toinen mahdollinen selitysmalli korkeakoulutuksen arvostukselle voisi olla se, että koulusta valmistuminen viestii sisäisistä kyvyistäsi, kuten esimerkiksi älykkyydestä ja tunnollisuudesta, joita yhteiskunta arvostaa. Tässä mallissa älykkäiden ja tunnollisten kannattaisi ehkä henkilökohtaisen etunsa vuoksi hankkia todistus kyvyistään, mutta yleisellä tasolla korkeakouluihin sijoittaminen ei välttämättä olisi yhteiskunnallisesti hyödyllistä. Myöskään oppimateriaalilla sinänsä ei tässä mallissa olisi väliä, kunhan se olisi riittävän haastavaa karsiakseen vähemmän älykkäät ja pitkäjänteiseen panostukseen kykenemättömät pois.

On myös varmasti olemassa muita selitysmalleja, kuten esimerkiksi se, korkeakoulutus ei vaikuttaisi menestykseen lainkaan, ja että lahjakkaammat ihmisillä olisi jo lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet tienata koulutuksesta riippumatta.

Mihin selitysmalliin sinä itse uskot? Ota huomioon, että aiheessa on kyse on lähinnä vapaaehtoisesta korkeamman asteen koulutuksesta, eikä esimerkiksi kaikille pakollisesta peruskoulusta.

20

Kommentit

7/7 |
22.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse suhtaudun melko myönteisesti au paireihin instituutiona, sillä ne voivat olla rikastuttava kokemus, kuten sinun tapauksessasi. Enkä näkisi sitä niin pahana, jos työntekijän ja työnantajan kemiat eivät kohtaa, sillä eivät kai kaikki vain tykkää toisistaan.

 

Kuitenkin on melko selvää, että asetelmaan, jossa nuori työntekijä muuttaa epämääräisen sopimuksen varassa vieraaseen maahan asumaan työnantajalleen, kuuluu melkoisia väärinkäytön riskejä, joita ei ehkä voi kuitata vain sillä, että yksilöiden tulisi osata tunnistaa red flagit työnantajassa. 

51/63 |
21.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Ruoantuotannon päästöistä vain pieni osa johtuu kuljetuksesta, eikä ruoan lähituotannolla ole läheskään yhtä suurta vaikutusta kuin mitä esimerkiksi itse ruoka-aineen valinnalla on. Eli ulkomailta tuodun ruoan syöminen ei ole mitenkään kestävän kehityksen vastaista, ellei sitä rahdata lentokoneella.

 

Katso esim. https://ourworldindata.org/food-choice-vs-eating-local

 

Niin sitä tällä hetkellä esitetään, mutta jos tulisi kriisiaika niin muuttuu ääni kellossa. Suomen maatalouden resurssit otettaisiin viranomaisten käskyvaltaan. Tehtäisiin inverataarioita että paljonko maassa on kotimaista ruokaa tarjolla.Tuontiruoka ei voi olla mitenkään kestävän kehityksen mukaista.

 

Ensinnäkään kriisitilanne ei varmaankaan sinänsä vaikuttaisi tuohon ruoan eri tuotantovaiheiden ja kuljetusmuotojen päästölaskelmaan.

 

Vaikuttaa myös siltä, että olet ehkä hieman hakoteillä sen suhteen, mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan. Sillä ei yleensä tarkoiteta jonkin asian edullisuutta nationalistiselta tai maanpuolustukselliselta kannalta, vaan laajemmin ja yleisluontoisemmin ajateltuna ihmiskunnan kollektiivisen toiminnan kannalta. 

 

Eli esimerkiksi ydinaseiden hamstraaminen voi olla nationalistiselta kannalta järkevää, sillä ydinaseita voi kriisitilanteessa käyttää muiden maiden painostamiseen. Ydinaseiden hamstraaminen ei kuitenkaan vaikuta kollektiivisemmin ajateltuna hyvältä kehityskululta, sillä ydinaseiden yleistymisen voidaan ajatella lisäävän vahinkojen tai tarpeettomien eskalaatioiden riskiä, joilta periaatteessa voitaisiin välttyä olemalla kollektiivisesti hamstraamatta ydinaseita.

39/63 |
21.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No kuljetus ei hirveästi lisää tuotteen päästöjä. 

 

Silti bataatin sijaan voisi helposti käyttää kotimaisia vaihtoehtoja. Kotimaiset kurpitsat (uhciki kuri ja myskikurpitsa) korvaa maun puolesta bataatin ihan kaikessa. 

 

Vaikuttaa makukysymykseltä, kuinka hyvin bataatin voi korvata myskikurpitsalla tai muilla vihanneksilla. 

 

Kuitenkin vaikka maun tai ravitsemuksen kannalta bataatti olisi korvattavissa kotimaisilla vaihtoehdoilla, johtaa tuo kuljetuksen tehokkuus helposti siihen, että suotuisissa oloissa kasvatetut ja satoisat ulkomaiset vihannekset ovat kestävän kehityksen kannalta järkevämpää kuin kotimaisen vihannestuotannon lisääminen. En tietenkään ole tehnyt tai nähnyt mitään analyysiä siitä, millaisia ympäristövaikutuksia juuri ulkomaisen bataatin korvaaminen kotimaisella myskikurpitsalla olisi, mutta on ihan mahdollista, ettei vaihdos olisi mitenkään yksiselitteisesti ympäristöystävällisempi.

17/63 |
21.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Ruoantuotannon päästöistä vain pieni osa johtuu kuljetuksesta, eikä ruoan lähituotannolla ole läheskään yhtä suurta vaikutusta kuin mitä esimerkiksi itse ruoka-aineen valinnalla on. Eli ulkomailta tuodun ruoan syöminen ei ole mitenkään kestävän kehityksen vastaista, ellei sitä rahdata lentokoneella.

 

Katso esim. https://ourworldindata.org/food-choice-vs-eating-local

 

 

kyllähän nuo valtavat konttikuljetusalukset ovat myös melkoinen saastuttaja lentokoneiden rinnalla

 

Eivät ole siinä mielessä, että ne kuljettavat tavaraa hyvin tehokkaasti. Kuljetus meriteitse ei juurikaan lisää tuotteiden päästöjö 

8/63 |
21.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruoantuotannon päästöistä vain pieni osa johtuu kuljetuksesta, eikä ruoan lähituotannolla ole läheskään yhtä suurta vaikutusta kuin mitä esimerkiksi itse ruoka-aineen valinnalla on. Eli ulkomailta tuodun ruoan syöminen ei ole mitenkään kestävän kehityksen vastaista, ellei sitä rahdata lentokoneella.

 

Katso esim. https://ourworldindata.org/food-choice-vs-eating-local

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.