SK

Vierailija kirjoitti:

Kai ymmärrät, ap, että puhut kahdesta ihan tyystiin eri asiasta? kritisoit jonkun ultrarikkaan yksityislentokoneella lentelyä? Ihan hyvä, mutta sen haitallisuus liittyy ilmastokriisiin ja sen pahenemiseen fossiilisia polttoaineita käytettäessä.

Mutta ne sun muovipillisi ja muovikassisi taas on tekemisissä sen asian kanssa, että ne luontoon heitettynä kulkeutuvat meriekosysteemiin roskana, ja lopulta niistä muodostuu mikromuoveja. Maailman merien muoviroskaongelmasta 99% aiheutuu kuuden aasiassa sijaitsevan joen mukanaan kuljettaman paskan valumisesta valtameriin.

Nyt voit terävöittää ajatteluasi tältä osin.

Eri ympäristöriskien erottaminen on turn on. Tuo merten muoviroskaongelman sälyttäminen melkein täysin kuuden aasialaisen joen harteille ei kuitenkaan pitäne paikkaansa.

Ensimmäinen hakutulos haulle "marine plastic pollution sources" on https://ourworldindata.org/ocean-plastics, jonka mukaan 70-80% merten muovisaasteista tulisi jokien ja rantojen myötä, ja loput esimerkiksi kalastukseen liittyvistä lähteistä. Jutun mukaan Aasian joet ovat kyllä suurin merten muovisaasteen lähde, mutta tämä kokonaisuus muodostuu useista pienemmistä joista, eikä mistään pienestä määrästä erityisiä supersaastutusjokia.

Ja vaikka aloittaja yhdistääkin eri ympäristöriskit, niin niiden erottelu ei tässä kontekstissa ole ehkä asianmukaista, sillä niihin kaikkiin liittyy sama yhteisvastuullisuus, jonka aloittaja kiistää. Eli siis vaikka muoviroska ja kasvihuonekaasupäästöt ovat eri asioita, yhdistää niitä se, että niiden torjunnassa vedotaan usein yhteiseen vastuuseen ympäristön säilyttämisestä, tai julkisen ympäristön yksityisen saastuttamisen epäoikeudenmukaosuuteen. 

Irtokarkeissa lienee havaittavissa ilmiötä, jossa karkit hinnoitellaan kalliimpia vaihtoehtoja silmällä pitäen. Eli K-kaupan irtokarkit ovat kalliimpia, mutta valikoimat sisältävät kääreellisiä perusbrändikonvehteja ja suklaata, kun taas vaikka Lidlin irtokarkit ovat halvempia, mutta valikoima ei sisällä kalliimpia karkkeja.

Käytännössä tämä johtanee siihen, että K-kaupoista ostetaan eri irtokarkkeja kuin Lidlistä, eikä siis voida sanoa, kuinka paljon irtokarkeista ollaan valmiita maksamaan sinänsä. Vadelmaveneistä ja noitapilleistä varmaankin maksetaan lähinnä noita Lidlin hintoja, kun taas Lion- tai Tupla-minipatukoista tuota K-kaupan hintaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaan mene kovin kauaa, kun joku tulee sanomaan sinulle, ettei joulu ole kristillinen juhla. Sama jankkaus alkaa täällä joka vuosi.

Itse en ainakaan tulkitse aloitusta siten, että siinä väitettäisiin joulun olevan kristillinen juhla, vaan että joulua voisi viettää kristillisesti. Vaikka AP sanoo, että joulu on heille kristillinen juhla, tarkoittaa tämä oletettavasti sitä, että he viettävät joulua kristillisteemaisesti, eikä jotakin outoa relativistista näkemystä siitä, että joulu olisi tosiasiallisesti kristillinen juhla juuri heille.

Aloituksessa on useita hajanaisia pointteja, kuten tekijänoikeidet, resurssien kulutus ja AI-taide, joten en ihan tiedä, mihin niistä keskittyä. Koitan vastata pointtiin laadukkaiden vastaisten tuottamisen liiallisesta helppoudesta.

Koulujen tulisi päättää, missä määrin niiden on tarkoitus opettaa tiettyjä sisältöjä tai taitoja ja missä määrin olla "aivojumppaa". Eli esimerkiksi vaikka myrkyllisten sienten tunnistamista metsäretkellä voisi pitää spesifinä taitona, kun taas olettavasti melkein mikä tahansa kognitiivisesti haastava tekeminen voi toimia aivojumppana. Mikäli tekoälysovellusta voi käyttää sienten tunnistamiseen, on oppilaiden luonnollista ja järkevää käyttää sitä siihen sen sijaan, että he opettelisivat tunnistamaan sienet päässään.

Nykyään koulut ovat toisaalta kovin sisältökeskeisiä, josta esimerkkinä on koulupäivän rytmittäminen eri tieteellisten aiheiden opiskelun mukaan, mutta toisaalta koulutuksessa tuntuu olevan usein kyse lähinnä aivojumpasta. Mikäli koulujen on tarkoitus tarjota lähinnä aivojumppaa, tulisi niiden varmaankin tehdä niin selkeämmin ja tarkoituksenmukaisemmin. Eli puolisisällöllisten esseetehtävien sijaan koulut voisivat vaikka laittaa oppilaat soittamaan uusia soittimia, tekemään askarteluprojekteja tai pelaamaan kognitiivisesti haastavia pelejä. 

Olen kirjoittanut tästä aiheesta jo ennen tekoälyaikaa, sillä itselleni ei peruskoululaisena, eikä aikuisenakaan, ollut hirveän selvää, mistä kouluopinnoissa oli varsinaisesti kyse. Klassiset matikanopen vastaukset siihen, miksi jotakin piti opetella, vaikuttivat absurdilta jo simpukkapuhelinaikana. Ei ollut hirveän motivoivaa opiskella pinta-aloja sillä verukkeella, että tämä tieto olisi hyödyllistä silloin, jos päätyisin tapettiostoksille ilman nettiyhteyttä. Samoin vaikka ruotsin opiskelussa korostui ruotsiksi kommunikoimisen hyödyllisyys, mikä osittain vaikutti ratkeavan ihan Google Translatella. Vieraan kielen opiskelu voi varmasti olla hyvää aivojumppaakin, mutta jos opiskelussa on kyse juuri siitä, pitäisi se varmaankin tehdä selvemmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Räpsyttää valoja on se oikea termi , valo räpsyy 

 Rämpytyksestä kuuluu yleensä ääni. Esimerkiksi rämpyttää postiluukkua tai rämpyttää kitaraa. 

 

suomen kieli on nähtävästi katoava perinne 

Valot räpsyvät, kun valokatkaisijaa rämpytetään. Kehotus lopettaa rämpyttäminen siis viitannee sen edestakaisen liikkeen lopettamiseen, jonka johdosta katkaisin menee toistuvasti päälle ja pois.