SK

Kielipoliittista lainsäädäntöä tulisi nähdäkseni enemmänkin vähentää kuin lisätä.

En ole aiheen asiantuntija, mutta Suomessa vaikuttaa olevan jos jonkinlaista omituiselta vaikuttavaa tuetun asumisen muotoa Hitaksista ja Aroista ties mihin muuhun sääntelyyn. En ole ihan vakuuttunut siitä, että tällaiset oudot säännellyn asumisen muodot ovat mitenkään hedelmällisiä, ja voin hyvinkin kuvitella niiden johtavan asuntomarkkinoiden vääristymiseen ja tukien hyötyjen päätymisen kyseenalaisille tahoille.

Aloittaja vaikuttaa toistuvasti väärinkäyttävän kaksinaismoralismin käsitettä viittaamalla tilanteisiin, joissa toiminnan oikeutuksen suhteen kyseisissä tapauksissa voidaan väittää olevan jokin eettisesti merkittävä ero. 

Hyökkäyksien oikeutuksen pohjaamista esimerkiksi eroon demokratioiden ja diktatuurien tai kansalaisiensa oikeuksia kunnioittavien ja kansalaisiaan sortavien valtioiden saa kritisoida, mutta tällöin kyseessä on vain epäonnistunut yritys oikeuttaa hyökkäys, eikä kaksinaismoralismi. 

Esimerkiksi Venäjä ei varsinaisesti ole kaksinaismoralistinen oikeuttaessaan hyökkäystä Ukrainaan vetoamalla sen hallinnon nasseuteen ja huumediilerikytköksiin samalla, kun se tuomitsee hyökkäykset vaikka Iraniin perusteettomina ja kv-lain vastaisina. Kyseessä on huono argumentaatio ja perustelu, sekä esimerkiksi mahdollinen opportunismi, mutta koska eettisesti merkittävä ero on esitetty, ei kyseessä ole kaksinaismoralismi.

Ei kai jonkinasteinen piikettely varmaankaan hirveän harvinaista ole, mutta ei kyllä joka keskusteluun kuuluvaa. Ja ei ole, vaan toisille varmaankin piiketellään silloin, kun ollaan joko itse huonolla tuulella ja yleisesti kärttyisiä, tai kun ollaan turhauduttu toisen käytökseen tai elämäntilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Eikös tämä nyt ole sitä haluttua kilpailua ja valinnanvapautta? Jokainen saa valita sellaisen taksin minkä kyydissä haluaa matkustaa.

Perinteisesti ihmisten valinnanvapautta on ainakin taloudellisten ja poliittisten päätösten kohdalla haluttu rajoittaa siten, että valintoja ei tehtäisi syrjivin perustein. 

Esimerkiksi voidaan ajatella, että vaikka työnantaja saa periaatteessa käyttää valinnanvapauttaan työntekijöitä palkatessaan, ei hänen tulisi välttää palkkaamasta naisia sillä perusteella, että nämä todennäköisemmit jäävät äitiyslomalle, vaikka tämä olisi hänen kapeasti ajatellun etunsa mukaista.