Reipas ja tunnollinen lammas

P: Koirat on tosiaan erilaisia. Jos on yli 10 astetta pakkasta, niin tälle mun nykyiselle koiralleni laitan takin päälle. Alaskanmalamuutti taas on arktinen kuormanvetokoira eli rotu, jota inuiititkin Grönlannissa ja muualla hyvin pohjoisessa ovat käyttäneet niin tavaroiden kuin ihmistenkin kuljettamiseen. Kevään tullen siitä malamuutista lähti paksu pohjavilla isoina lauttoina ja yhdessä päivässä saattoi tulla iso muovikassillinen karvaa. Pakko oli karvanlähdön aikaan harjata se joka päivä, muuten tässä huushollissa ei olisi voinut laittaa edes ruokaa. Oli ihan tavallista, että harjasin koiran tuossa omalla takapihallani ja jätin ne karvat pihalle. Ikkunasta katselin, miten linnut ja oravat kävivät hakemassa koirankarvat pois. Käyttivät vissiin pehmusteena pesissään. 

Kuuntelin minäkin presidentin puheen. Kauniita sanoja. Rauhaa, kasvua ja välittämistä. Olen samaa mieltä siitä, että Suomen pitää varautua siten, että ei nyt olla ainakaan ensimmäinen maa, jonne itänaapuri seuraavaksi kokeilee onneaan. Kasvu.....niin no sitähän tässä ollaan jo yli 2 vuotta odoteltu. Mutta jos Orpoa on uskominen, niin sekin on ihan nurkan takana. Nyt vaan pitäisi Orpon löytää se oikea nurkka eikä se ole siellä, missä Hurstin ruokajako on. Välittäminen. Presidentti korosti yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyttä ei kuitenkaan synny silloin, jos lähes mistä tahansa asiasta syntyy vastakkainasettelua. Nykyinen ajatusmalli, jossa olet joko minun puolellani tai minua vastaan, tekee aika mahdottomaksi löytää - omaa lähipiiriään lukuunottamatta - sellaisia ihmisiä, joiden kanssa mitään yhteisöllisyyttä syntyisi. Yhteisöllisyys on ajatuksena hieno, mutta vastakkainasettelun maassa aika mahdoton toteuttaa. Ja tätä vastakkainasettelua lietsoo niin poliitikot, tavalliset kansalaiset kuin itänaapurin trollitehdaskin. 

Jaksoin kuin jaksoinkin viime yönä valvoa vuoden vaihtumiseen asti. Yllättävän paljon alueella ammuttiin raketteja. Yksittäisiä paukahduksia kuului jo ennen klo 18, mutta sen jälkeen aika tasaista pauketta. Kävin viemässä roskia joskus klo 19 maissa  ja paljon tuli vastaan vanhempia lapsineen ja ilotulitusraketit mukana. Vuosi sitten tähän aikaan ajattelin, että ensi vuonna pääsen vihdoin eläkkeelle ja työelämä on ohi. Enpä osannut silloin vielä aavistaa, että saankin jättää työelämän taakseni jo aikaisemmin. Tämä alkanut vuosi on mulle nyt vähän tabula rasa eli tyhjä taulu. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, saan itse päättää, millaiseksi tämän tauluni maalaan. 

P: Mun edellinen koirani oli alaskanmalamuutti ja mitä kovempi pakkanen tai rajumpi lumimyrsky, sitä onnellisempi se oli ulkona. Muistan yhden Tapaninpäivän, kun pakkasta oli 28 astetta. Olin koirani kanssa 3 tuntia koirapuistossa. Jostain syystä oltiin siellä ainoat :D Mutta joo, oleellista on sään mukainen pukeutuminen. Kovakaan pakkanen ei haittaa mun ulkoilua, mutta jos pitää olla välillä ulkona ja välillä sisällä (esim lähden kauppakeskuksessa käymään), niin joko palelen bussipysäkillä tai läkähdyn kauppakeskuksessa. Eilen koitin pukeutumisessani tehdä jonkinlaisen välimuodon, mutta käytännössä menikin niin, että mä sekä palelin bussipysäkillä että läkähdyin kauppakeskuksessa. Hyvä puoli tuossa nyt kuitenkin oli, että sieltä kauppakeskuksesta ostin vain sen, mitä olin mennyt hakemaankin, enkä edes katsellut ympärilleni, mitä muuta ostettavaa siellä olisi. Äkkiä sisälle ja äkkiä ulos. 

Lounasetu on kyllä muuttanut muotoaan. Joskus vuosikymmeniä sitten "lounasetu" tarkoitti käytännössä sitä, että isoilla työnantajilla oli oma työpaikkaruokala, jossa henkilökuntakin oli ko yrityksen palkkalistoilla. Siellä yrityksen työntekijä sai ostaa kohtuullisen edulliseen hintaan itselleen lounaan. Näitä työpaikkaruokaloita alettiin sitten myöhemmin yksityistää ja henkilökunta sai lounassetelit ja myöhemmin sitten nämä kortilla olevat lounasedut. Työntekijän ei tarvinnut käydä enää siellä omassa työpaikkaruokalassa vaan nuo maksuvälineet kävivät mihin tahansa ravintoloihin. Ja tästä seurasi, että lounasravintoloita syntyi lisää. Jos lounasetu poistuu, moni alkaa ottaa taas eväät mukaan töihin, jolloin myös lounasravintoloita tarvitaan vähemmän. Eikä annoksen hinta tule putoamaan minnekään 7-8 euroon. Käytännössä siis nykyinen lounasetu on aika merkittävä tuki lounaravintoloille.

Pakkaspäivä. Aamulla älysin katsoa, paljonko mulla on astmalääkkeitä jäljellä. Jep jep, 5 annosta. Oli pakko lähteä käymään apteekissa. Samalla reissulla kävin sitten Tokmannilla ostamassa uunilämpömittarin. Ei siis paistolämpömittari vaan uunilämpömittari. Olin nimittäin epäillyt, että mun uuni on rikki. Ja joo. Kotiin tultuani pistin uunin lämpenemään 180 asteeseen ja mittarin uuniin. Ja jonkin ajan päästä mittari näytti 275 astetta. En mä nyt noin muutenkaan kovin usein uuniruokia tee, mutta just, kun olin ajatellut ruveta tekemään taas jotain kaalilaatikoita yms itse, niin uuni siis hajalla.  Muistin sitten, että on olemassa sellaisia miniuuneja, joissa on myös airfryer. Aloin googlettaa sellaisia. Verkkokauppa.comissa oli yksi vähän yli satasen härveli, joka oli saanut varsin hyvät arvostelutkin. Jos maksoi 6,90 €, niin sai tunnin kuljetuksella Woltin kautta. Joten nyt mulla on sitten sellanen. En ole vielä avannut koko pakkausta. Huomenna sitten ja pitää lukea käyttöohjeet. Mutta vaikuttaa muutenkin kätevältä, kun onhan tollanen normaali uuni vähän turhan iso yhden ihmisen sapuskoihin. 

Koiran käytin ulkona iltapäivällä ja sitten 19 maissa uudestaan. Täytyy taas olla tyytyväinen siihen, että asuu rivitalossa. Jo vähän ennen kuutta täällä alkoi paukkua oikein kunnolla, joten koira teki pissat vaan tohon mun omaan pihaan ja sitten U-käännös. Nyt on sekä yläkerrassa että alakerrassa telkkarit auki, kaikissa huoneissa valot, tiskikone ja pyykinpesukone päällä. 

Tänään olisi ollut paikallisessa ravintolassa klo 18-20 ilmainen ruoka, mutta en viitsinyt lähteä. Mukava olla vaan kotona. 

Hyvää Uutta Vuotta!