Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1970 syntyneenä totean; vanhempani olivat tehdastyöläisiä (äiti myöhemmin työnjohtaja); meillä oli omakotitalo (1969 rakennettu, ne ARAVAn sallimat 119 m2), kesämökki, johon myöhemmin tuli sähköt, aika hyvällä rannalla ja tilava (sähköt otettiin joskus 1970-luvun lopulla kun sinne ylipäätään sai sähköt); Opel Rekord vaihdettiin kolmen vuoden välein uuteen. Tädillä käytiin Ruotsissa 1-2 kertaa vuodessa. 4/5 kesänä mökkeilttin oman mökin lisäksi vuokramökeillä Suomen/Norjan Lapissa, jos ei saatu mökkiä, niin telttailtiin (näin kävi kerran joka toinen vuosi keskimäärin). Gran Canarialla käytiin kahtena jouluna 1970-luvulla eli joka viides vuosi. Vanhemmat täytti 30.v kun heillä oli jo omakotitalo, kesämökki ja uutena ostettu Opel Rekord. Kuinka moni edes akateeminen pystyy samaan nykyään?

1961 syntyneenä sanoisin, että ei tarvinnutkaan silloin olla jokaiselle perheenjäsenelle älypuhelinta vaan se yksi lankapuhelin riitti. Ja yksi telkkari riitti. Kukaan ei tarvinnut kotona tietokonetta.  Mä sain esikoiseni 1986 ja jos mulle olisi joku silloin sanonut, että tulevaisuudessa jo eskarilaiset kantaa mukanaan laitetta, jossa on niin puhelin kuin telkkarikin, olisin sanonut, että älä nyt höpöjä puhu. Kodinkoneet olivat kalliita, mutta eipä ne vähän väliä hajonneetkaan. Ja siihen aikaan tuli halvemmaksi tilata pesukoneelle korjaaja kuin ostaa uusi pesukone. Nykyisinhän ei tahdo saada mihinkään laitteeseen edes varaosia vaan pitää ostaa kokonaan uusi laite. Elektroniikkaromua tulee jatkuvasti, kun korjaaminen ei ole mahdollista varaosien puuteen vuoksi tai korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin uuden halpalaitteen ostaminen. Sekä siskollani että muutama viikko sitten kuolleella isälläni on edelleen lankapuhelin, se masiina ostettu joskus 1970-luvulla ja ne toimii. Nyt eläkkeellä mietin, että oikeastaan haluaisin sellaisen itsekin enkä näitä about joka neljäs vuosi tilttaavia kännyköitä. Mä ostin pari vuotta sitten olohuoneeseen ison nk älytelkkarin, mutta kunhan nyt kehitetään taas jotain niin, että se ei toimi enää, niin en taida ostaa enää uutta. Olen sitten vaikka uutispimennossa ja luen vaan kirjoja. 

En kyllä kaipaa sellaista aikaa, jossa peruskodinkoneen ostaminen vaati erillisen lainan ottamista. Ei sitä tuon ajan lapsena tullut tietenkään ajatelleeksi, mutta jos olisikin joutunut aikuistumaan ja perustamaan perhettä tuohon aikaan, niin aika heikoissa kantimissa olisi ollut oman talouden aloittaminen. Sen vuoksi tietysti moni tuon ajan parikymppinen lähtikin Ruotsiin: sieltä sai sen verran parempaa palkkaa irti, että oma koti oli kunnolla mahdollista perustaa; hankkia kodinkoneet, astiat, vaatteet ja huonekalut ilman vuosien säästämistä.

Ei tainnut olla 1970-luvulla  pahemmin osamaksuja eikä pikavippejä eikä pankitkaan myöntäneet lainaa johonkin kodinkoneisiin. Ensin piti säästää, että sen kodinkoneen sai. Loppujen  lopuksi tämä on aika uusi ilmiö, että velaksi voi ostella ihan mitä vaan.  Ei mulla kasarin alussa itsellänikään ollut aluksi varaa oman pesukoneeseen vaan taloyhtiön pesutuvassa piti käydä pesemässä pyykkinsä.  Mutta muistan kyllä hyvin, että maaseudulla asunut tätinikin sai sisävessan vasta joskus 1970-luvun puolivälissä. Suomessa oli aika merkittävät erot niin tuloissa kuin palveluissakin riippuen siitä, missä päin asui. 

Vierailija kirjoitti:

"Niinpä, mutta tuo yksi kommentoija väitti, että vuonna 2013  60 000 € vuosituloilla - bruttona -  pääsi Suomessa  ylimpään tulodesiiliin eli 90% suomalaisista tienasi vieläkin vähemmän. Ei siis ole kovin hääviä suomalaisten tulotaso. "

 

Se ei ole pelkkä väite vaan tilasto. Ei se hirveästi ole mutta toisaalta usein yliarvioimme sen mitä muualla keskimäärin ansaitaan.

En väitä vastaan. On siis olemassa joku suomalainen tulotilasto, joka on eri juttu kuin verottajan tilasto. Nuo marraskuun alussa julkistetut tilastothan ovat käsittääkseni nimenomaan verottajalta saatuja tilastoja. Ja nämä Suomen tulotilastot tosiaan koskee vain meitä suomalaisia eikä niitä ole tarkoituskaan verrata muiden maiden vastaaviin tilastoihin. Norjassakin on varmaan ihan erilaiset luvut kuin Namibiassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hautajaiset järjestyy sittenkin alkuperäiselle päivälle, ihan kiva että nyt on joku varmuus. Perunkirjoitusta en ole vielä edes ajatellut, siihen taitaa saada lisäaikaakin aika helposti.

Hieno homma. On yksi asia järjestyksessä. Kerran hautajaisissa joku ehdotti, ettei adresseja luettaisi ääneen. Olin (äänettömästi) yllättynyt. Minusta on juhlava ohjelmanumero tuo. No, muutkin halusi luettavan, ja näin tehtiinkin.

Meidän suvuissa aina luetaan ääneen, viimeeksi luin äidin hautajaisissa ja kerroin tarinan kun erään adressin kuva oli sukumme taiteilijan taulusta tehty.

Meillä myös ollut tapana. Mistä tulikin mieleen, että pitää käydä tänään hakemassa postit. Siellä lienee useampikin adressi. 

Vierailija kirjoitti:

1970 syntyneenä totean; vanhempani olivat tehdastyöläisiä (äiti myöhemmin työnjohtaja); meillä oli omakotitalo (1969 rakennettu, ne ARAVAn sallimat 119 m2), kesämökki, johon myöhemmin tuli sähköt, aika hyvällä rannalla ja tilava (sähköt otettiin joskus 1970-luvun lopulla kun sinne ylipäätään sai sähköt); Opel Rekord vaihdettiin kolmen vuoden välein uuteen. Tädillä käytiin Ruotsissa 1-2 kertaa vuodessa. 4/5 kesänä mökkeilttin oman mökin lisäksi vuokramökeillä Suomen/Norjan Lapissa, jos ei saatu mökkiä, niin telttailtiin (näin kävi kerran joka toinen vuosi keskimäärin). Gran Canarialla käytiin kahtena jouluna 1970-luvulla eli joka viides vuosi. Vanhemmat täytti 30.v kun heillä oli jo omakotitalo, kesämökki ja uutena ostettu Opel Rekord. Kuinka moni edes akateeminen pystyy samaan nykyään?

1961 syntyneenä sanoisin, että ei tarvinnutkaan silloin olla jokaiselle perheenjäsenelle älypuhelinta vaan se yksi lankapuhelin riitti. Ja yksi telkkari riitti. Kukaan ei tarvinnut kotona tietokonetta.  Mä sain esikoiseni 1986 ja jos mulle olisi joku silloin sanonut, että tulevaisuudessa jo eskarilaiset kantaa mukanaan laitetta, jossa on niin puhelin kuin telkkarikin, olisin sanonut, että älä nyt höpöjä puhu. Kodinkoneet olivat kalliita, mutta eipä ne vähän väliä hajonneetkaan. Ja siihen aikaan tuli halvemmaksi tilata pesukoneelle korjaaja kuin ostaa uusi pesukone. Nykyisinhän ei tahdo saada mihinkään laitteeseen edes varaosia vaan pitää ostaa kokonaan uusi laite. Elektroniikkaromua tulee jatkuvasti, kun korjaaminen ei ole mahdollista varaosien puuteen vuoksi tai korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin uuden halpalaitteen ostaminen. Sekä siskollani että muutama viikko sitten kuolleella isälläni on edelleen lankapuhelin, se masiina ostettu joskus 1970-luvulla ja ne toimii. Nyt eläkkeellä mietin, että oikeastaan haluaisin sellaisen itsekin enkä näitä about joka neljäs vuosi tilttaavia kännyköitä. Mä ostin pari vuotta sitten olohuoneeseen ison nk älytelkkarin, mutta kunhan nyt kehitetään taas jotain niin, että se ei toimi enää, niin en taida ostaa enää uutta. Olen sitten vaikka uutispimennossa ja luen vaan kirjoja. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olenko väittänyt, että brutolla ostetaan jotain? Mä vaan kerroin, että aikoinaan yli 120 000 € vuosituloilla - siis bruttona-  pääsi ylimpään tulodesiiliin. Itsekin silloin hämmästyin, kun työkaveri oli katsonut sieltä marraskuun alun julkisista  verotulotiedoista, että mun nimeni tosiaan oli siellä. "

 

Sekoitat nyt omalla kohdallasi median julkaisemat verotiedot ja ylimmän tulodesiilin. Verotietoja ei julkisteta verkossa ylimpään tulodesiiliin kuulumisen perusteella vaan ihan vain jonkun päättämän rajan mukaan joka on tällä hetkellä 120.000 euroa. Sillä ei ole siis mitään tekemistä ylimmän tulodesiilin kanssa.

No okei sitten. Kuuluin siis  ylimpään tulodesiilin lähes parikymmentä vuotta. En vain tiennyt sitä. Mutta kertoo aika paljon siitä, miten vähän ne loput 9 desiiliä tienaa. 

Ylimpään tulodesiiliin pääsee tänään 65-80 tonnin vuosituloilla.

Niinpä, mutta tuo yksi kommentoija väitti, että vuonna 2013  60 000 € vuosituloilla - bruttona -  pääsi Suomessa  ylimpään tulodesiiliin eli 90% suomalaisista tienasi vieläkin vähemmän. Ei siis ole kovin hääviä suomalaisten tulotaso.