Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 89: "Mutta tuolloin ystäväsi eivät tiedä mitä sinulle kuuluu ennen kuin olette tavanneet. Kuukaudessa tai kahdessa saattaa tapahtua vaikka mitä! Olet saattanut esimerkiksi sairastua tai asuntoosi on saattanut tulla vesivahinko. Miten ystävä voisi tietää näistä tapahtumista, jos ei kysy kuulumisia?"
Niin no, ei mun ystävieni tarvitsekaan tietää minuutin, tunnin eikä edes päivän tai viikon tarkkuudella, mitä mun elämässäni tapahtuu. Mutta mä kyllä kerron heille sitten, kun tavataan. Tai vaikka soitan heille, jos on sellainen tilanne, että ei pitkään aikaan tavatakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoit tuossa että ystävä tietää kysymättäkin mitä sinulle kuuluu. Miten tämä on käytännössä mahdollista, jos päivitätte kuulumiset vain nähdessä? Näetkö siis ystäviäsi päivittäin? Eihän ystävä voi tietää, ettei sinulle ole tapahtunut mitään, ellet sitä hänelle kerro.

 

-> Miten on niin vaikeaa ymmärtää lause "ystäväni tietää kysymättäkin mitä minulle kuuluu"

 

Ymmärrän lauseen, mutta en ymmärrä miten sen kuvaama tilanne on käytännössä mahdollista. Eli et kerro ystävällesi mitä sinulle kuuluu, koska hän tietää sen kertomattakin. Miten hän voi tietää, jos et kerro? Vai tarkoititko että kerrot ystävillesi kysymättäkin, mitä sinulle kuuluu? Miten käytännössä teet tämän?

Et kysynyt multa, mutta vastaan silti. Mulla on ystäviä, joiden kanssa vaan sovitaan tapaamisesta. Ja sitten tavatessa kumpikin kertoo ihan oma-aloitteisesti, mitä omaan elämään kuuluu. Emme näiden ystävien kanssa elä sellaista elämää, missä joka päivä tapahtuu jotain erikoista. Tavallista arkea eletään ja esimerkiksi kerran kuukaudessa tai kahdessa nähdään. Mun ystäväni tietävät ihan näinkin, millaista mun arkeni on. Ja jos jotain arjesta poikkeavaa tapahtuukin, ei heidän tarvitse tietää sitä samantien vaan riittää, että kerron, kun seuraavan kerran nähdään. Vain yhden ystäväni kanssa viestittelen päivittäin.

Mun mielestä tuo riippuu ihan siitä ystävästä. Tai kaverista, jos ei ole ihan ystävyydestäkään kyse. Mulla on yksi ystävä, josta kyllä huolestun, jos hän ei vastaa puolen vuorokauden sisällä. Ihan siksi, että hänellä on useita sairauksia ja on ihan mahdollista, että on jälleen joutunut sairaalaan. Mutta sitten on niitäkin ystäviä, joiden kanssa viestittely ei ole koskaan kovin tiheää. Kavereiden kanssa vieläkin harvemmin ellei sitten ole kyse jostain sellaisesta asiasta, joka edellyttäisi vastauksen suht nopeasti. Esimerkiksi kysymykseen "Lähdetkö huomenna pizzalle?". Tällaiseen kysymykseen oletan saavani vastauksen ennen huomista, jotta voin suunnitella huomisen sen vastauksen perusteella. Jos mitään ei kuulu, oletan, että ei ole lähdässä kanssani pizzalle. Ylipäätään toisen elämäntilannekin (onko edelleen työelämässä, onko perhettä jne) vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti voi olettaa saavansa vastauksen. Varsinkin, jos kyselee vain kuulumisia. 

Vielä tuolla 17 asteen pakkasessa tarkenee hyvin ilman toppahousuja, kun on hyvät pitkät kalsarit ja farkut. Sievin talvikengissä riittää ohuetkin sukat. Mutta jos on 25 astetta pakkasta tai yli, niin mä vedän kyllä toppahousut jalkaan ja laitan vielä villasukatkin jalkaan. Pipo päässä ja toppatakin huppukin vielä lisäksi, niin eipä se suhina edes kuulu, 

Joskus mietin, onko pakko olla aina näin reipas ja tunnollinen lammas :D Mun sormet ei tunnu kestävän yhtään paljain käsin olemista tuolla pakkasessa.  Ei edes sitä pientä hetkeä, kun kerään koirani kakat pussiin ja pistän pussinsuun solmuun. Tällä alueella ihmisillä on aika paljon koiria, mutta valtaosa omistajista on samanlaisia lampaita kuin minäkin. Ja lisäähän se tietenkin alueen viihtyisyyttä. Vielä 30 vuotta sitten tilanne oli ihan toinen ja mä olin yksi harvoja lampaita täällä. Ei tosin ollut kovinkaan montaa roskistakaan koko alueella.