Reipas ja tunnollinen lammas

Jotkut ymmärtää ja jotkut ei. Mä sanoisin, että on ihan eri asia pärjätä pienillä tuloilla, jos tietää, että se on vain väliaikainen vaihe elämässä (esimerkiksi opiskelu tai vanhempainvapaat).  Sen sijaan, jos vaikkapa työkyky menee, mutta ei pääse työkyvyttömyyseläkkeelle tai on ollut matalapalkka-alalla, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke ei ole häävi, niin se niukkuus ja jatkuva hintojen tarkkaileminen alkaa kyllä rassata. Siis kun ei ole toivoakaan paremmasta. Nyt eletään vielä taas aikaa, jolloin töitä ei ole kaikille ja mitä pidempään on työttömänä tai ikää jo 50v tai yli, niin monen kohdalla näyttää huonolta. Ysärin laman aikana vielä uskottiin, että lama loppuu joskus - kuten lppuikin - ja lisäksi silloin työttömiksi jääneitä suorastaan kehotettiin käyttämään työttömyysaika opiskeluun. 

Mulla ei ole sukulaisia ollut samoilla aloilla kuin itse olen, joten sukulaisten avulla en työpaikkojani saanut. Lähes kaikissa työpaikoissani kuitenkin tein myös sellaisia asioita, jotka ei virallisesti mun toimenkuvaani edes kuulunut. Tein ja selvittelin asioita ihan vaan siksi, että ne oli mun mielestä kiinnostavia. Tästä sitten seurasi, että mua ihan siellä työyhteisössä pyydettiin erilaisiin projekteihin mukaan. Projektit olivat sellaisia, että niissä oli mukana sekä asiakasyrityksiä  että yhteistyökumppaneita, niin tulin siinä muille tutuksi ja kahteen viimeisistä työpaikoista mut pyydettiin. En siis hakenut niistä töitä vaan mulle tarjottiin niistä töitä. Tuuria? Kyllä. Teinko mitään itse? Kyllä. Molempia  tarvittiin. Yhdessä vaiheessa tein 60-80 -tuntisia työviikkoja ja silloin mun kuukausipalkkkanikin pomppasi yli kymppitonniin. Se hulluus loppui vakavaan sairastumiseeni ja sen jälkeen en ole ylitöitä enää tehnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mutta itse ajattelen sen yhteisön (tuoman tuen) lähinnä henkiseksi ja psyykkiseksi tueksi. Tottakai resursseja voidaan ja kannattaa yhdistää ja jakaa, kotivaraakin, mutta suurin merkitys lienee tosiaan yhteisöllisyydessä se että ihminen ei ole vaikeassa tilanteessa yksin vaan muut ovat niin sanotusti samassa veneessä. Kaikki kantavat toistensa taakkoja aj auttavat saamaan ajatuksia pois tilanteesta, yhdessä voidaan anuraa, jutella, tehdä ruokaa, pelata pelejä jne kaikkea mukavaa arkista.

 

 

Onkin mukavaa pelailla pelejä sormet jäässä ja maha kurnien. 

 

Suomessa ei aina ole talvi.  Tarkoitin muuten että sen lisäksi että kaikki tuovat kortensa kekoon ruoan ym suhteen on se sosiaalisuus ja yhdessäolo monelle tärkeää. En ehdottele mahdollisia skenaarioi

Korona-aika oli  melkoista sekamelskaa. Suomessa ei koskaan ollut lockdownia. Vain yli 70-vuotiaita kehotettiin olemaan tapaamatta muita ihmisiä. Ja sekin oli van kehoitus, ei suinkaan määräys. Ketään alle 70-vuotiasta ei missään vaiheessa kielletty tapaamasta muita ihmisiä. Muisdtan, kun silloin yksi ilta kävin viemässä roskia ulois ja yksi naapurin yli 70v nainen oli roskapåussinsa kanssa ulkona. Pyyteli multa kovasti anteeksi, kun oli poistunut kotoaan, mutta kun se biojätepussi oli alkanut jo haista. Olin ihan että WTF. Juttelin tämän naisen kanssa ja kerrtoin, että hän on nyt ymmärtänyt koko homman ihan väärin. Kukaan eikä mikään ole kieltänyt häntä viemästä roskia ulos. Tai käymästä kaupassa tai vaikka naapurissa kahvilla. Oli suositus, että enintään 5-10 ihmisen kokoontumisia. Muistan ennen pandemiaa, kun tälläkin palstalla moni kaipaili 1980-luvun kyläilyperinnettä takaisin. No sehän sitten tuli takaisin pandemian aikaan, kun ravintolat ja kahvilat oli kiinni. Yksityisasunnoissa sai edelleen kokoontua vaikka miten isolla porukalla, mutta harvan kotiin noin muutenkaan mahtuu kymmeniä tai satoja kyläilijöitä samaan aikaan. Kun opiskelijat pandemian aikaan siirtyivät etäopiskeluun, niin osa keräsi opiskelukavereistaan porukan, jonka  kanssa vietti aikaansa. Toki oli varmasti niitäkin, joilla ei oikein edes mitään opiskelukavereita edes ollut ja siten jäivät yksin. Ja se, että olit etätöissä, ei silloinkaan tarkoittanut, että et saisi työpäiväsi jälkeen tavata ketään. 

Suositukset on AINA suosituksia. Olipa kyse kotivarasta, painonhallinnasta tai mistä tahansa muusta. Yksilön tetävä on miettiä, mitä osia suosituksista ottaa omaan käyttöönsä ja mitä ei. 

 

Nro 841: "Koronaika tehtiin paljon ratkaisuja "paniikissa". Osa taas pysyi ihan rauhallisena vaikka tilanteeseen ei varautumista olisi ollutkaan. Osa ihmisistä pystyy toimimaan kriisissä osa ei. Eikä sillä ole mitään tekemistä kotivaran tai edes muun varautumisen kanssa."

Totta osittain ja itsekin aiemmin kirjoitin, että jokaisella on se oma plan B:nsä. Sun plan B on erilainen kuin mun plan B. Ja mun plan B on erilainen kuin esimerkiksi 96-vuotiaan huonosti liikkuvan isäni plan B.  Varautumiseen kuuluu myös tieto ja osaaminen eikä vain tavarat. Jostain syystä kotivarakeskustelussa keskitytään vaan niihin vesikanistereihin ja säilyketölkkkeihin. Ihmisten elämäntilanteetkin on ihan erilaisia. Ja jopa ammatit. Vielä muutama vuosi sitten meillä valmiuslain mukaan mun velvollisuuteni hypätä sinne, minne käsketään, olisi päättynyt tämän vuoden lokakuussa. Mutta lakia muutettiin ja se velvollisuus päättyykin vasta lokakuussa 2029. Sun tilanne voi olla se, että pakkaat perheesi autoon ja ajat jonnekin Inariin. Mun tilanne taas on se, että jos poikkeustila julistetaan ja valmiuslaista otetaan edes ne muutamat pykälät käyttöön, niin mähän pysyn kotona ja sitten teen sewn, mitä laki velvoittaa mut tekemään. Joo, oli ehkä typerää opiskella aikoinaan sairaanhoitajaksi, mulla sellaisen "virheen" nyt vaan tein. Lainausmerkeissä, koska siitä koulutuksesta - vaikka en varsinaisia hoitsun hommia kovinkaan montaa vuotta tehnyt - on ollut mulel yllättävän paljon hyötyä muuten elämässäni.

Vierailija kirjoitti:

En ajattele että ihmisillä joilla on toimivat yhteisöt ympärillä erityisesti laskisi näiden yhteisöjen varaan mitään. Ennemminkin niin että ihmiset joilla ne yhteisöt on ympärillä luottaa siihen että heudän ei tarvitse selvitä yllättävissä tilanteissa yksin. Itse en laskisi myöskään kotivaran varaan koska siitä kuitenkin saattaa puuttua jotain olennaista jota juuri siinä tilanteessa saattaisi tarvita. Toimivat ihmissuhteet taas auttaa tilanteessa jossa vaikkapa niitä kasvomaskeja ei ole saatavilla. Voidaan yhdessä miettiä miten ne voisi korvata tai miten toinen on ratkaissut sen tilanteen kun ko asiaa olisi tarvittu mutta sitä ei ole saatavilla.

Ne kirurginmaskit viruksilta suojautumisessa oli alunperinkin ihan järjetön ajatus. Kirurginmaskit on valmistettu sitä varten, että käyttäjän suusta tai nenästä ei mene bakteereja potilaalla avoimena olevaan haavaan. Yleensä siis leikkaushaavaan. Ei niillä itseä ole tarkoituskaan suojata. Lisäksi virus on kooltaan pienempi kuin bakteeri, joten virukset kyllä läpäisee - molempiin suuntiin - kirurginmaskin. Valtioneuvosto teetti 2020 keväällä tutkimuksen, jossa todettiin juuri tuo em asia. Samaisessa tutkimuksessa todettiin, että ffp3-herngityssuojain torjuu viruksetkin. Ja todettiin myös, että WHOn mukaan myös ffp2. Siinä tutkimuksessa vielä todettiin, että nuo ammattilaiskäyttöön tarkoitetut hengityssuojaimet kannattaa jättää vaan ammattilaisten käyttöön. 

Alunperin toimittiin siis tavallaan ihan oikein. Kirurginmaskeista tai kangasmaskeista ei virusten torjunnassa ole mitään hyötyä. Kesällä 2020 koronavirus lähestulkoon hävisikin Suomesta, mutta loppukesästä Skopjen lentojen myötä virusta alkoi taas tulla Suomeen. Jotta kansalaiset eivät uudestaan poteroituisi koteihinsa vaan jatkaisivat edelleen kauppakeskuksissa seikkailua tai ylipäätään jotain, missä sai humpattua rahansa yrittäjille, Marinin hallitus antoi maskisuosituksen. Ei niillä maskeilla suojannut sen paremmin itseään kuin muitakaan, mutta sepä nyt ei ollut silloisen hallituksen tavoitekaan vaan se, että ihmiset jatkaisivat edelleen rahojensa kuluttamista. 

Mä olin tehnyt jo ennen pandemiaakin 100%:sti etätöitä, joten mun lähisuvussa oli selvää, että jos jonkun pitää huolehtia yli 90-vuotiasista vanhemmistani, niin se olen sitten minä. Varsinkin, kun olin aiemmalta ammatiltani viewlä sairaanhoitaja. En koskaan ostanut yhtäkään kirurginmaskia, mutta koska oli silloin keväällä pieni riski siihen, että isän tai äidin kanssa olisi pitänyt lähteä jonnekin lääkäriin tms, niin aloin metsästämään ffp3-hengityssuojaimia. Sekä itselleni että myös vanhemmilleni. Ensimmäiset ffp3:set silloin keväällä 2020 maksoivat 25 €/kpl. Ei mun tarvinnut niitä kymmeniiä tai satoja ostaa, koska ihan vaan muutama riitti.  Varmuuden vuoksi. Itseasiassa muistan, että Tokmannille oli tulossa niitä iso erä, mutta HUS ostikin suoraan ne kaikki. Myymälöihin ei tullut ensimmäistäkään.  Myöhemmin sitten hankin niitä lisää, kun saatavuus parani ja hinnat laski. Pandemia meni ohi, mutta olen ananut niitä siskolleni, kun mökillä tekee hommia, joissa on riski saada Puumala-viruksen aiheuttama myyräkuume. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä joka ajat 50 kilometrin päähän kauppaan ostamaan sen tarvittavan mitä lähikaupoista et saa: luuletko ettei siellä ole ryntäys käynyt ja tarpeelliset ostettu jo pois ennen kuin ehdit sinne? Sitäkin on toistettu että jos ei ennakoi on silloin kun kriisi on käsillä monella paniikki ja ryntäys eikä tarvittavia, mitä ovatkaan välttämättä riitä kaikille.

Kuten korona-aikaan kaupat pullisteli käsidesiä ja kasvomaskeja. Vai miten se olikaan? 

Kuuluuko noi kotivaraan. Paljonko kotivarassa on oltava käsidesiä ja kasvomaskeja?

Kotivaraan kuuluu myös asiat, joilla saat huolehdittua hygieniastasi. Ei nimenomaan käsidesi. Jos sulla on porakaivo pihassa, niin tietenkään et tarvitse käsidesiä. 

Kotivaran idea ei ole luetella kansalaisille, montako pakettia mitäkin pitää olla varalla. Kotivarassa on ehdotuksia, mutta tietenkään kukaan kala-allerginen ei koskaan osta vaikkapa tonnikalaa. Koko varautumisen idea on se, että sulla on aina se plan B eli jos jokin ei toimi kuten normaaliarjessa toimii, niin sulla on varasuunnitelma. Sinä ihan itse päätät, mikä juuri sinun kohdallasi on plan B. Siihen et voi luouttaa, että naapurisi on miettinyt valmiiksi sinullekin plan B:een. Sun plan B voi olla ihan erilainen kuin naapurisi plan B.