Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhea olo tuli tästä ketjusta. Minulla on useampi vanha ystävä, josta en ole kuullut vuosiin, osasta kymmeneen vuoteen. En edes muista miksi yhteydenpito on jäänyt. Enkä varsinkaan muista kumpi meistä on laittanut viimeisen viestin tai onko minä tai ystävä unohtanut vastata johonkin viestiin.

Olen välillä miettinyt pitäisikö laittaa viestiä, että mitä sinulle nykyään kuuluu. Mutta en taida uskaltaa, kun näköjään useimpien mielipide on näin inhottava tuollaista vuosien päästä tulevaa mitä kuuluu -yhteydenottoa kohtaan.

No ei mun mielipide ainakaan ole mikään kauhea, vastaan kyllä viestiin vaikka edellisestä olisi pitkäkin aika, ja juuri vastasin 1,5 hiljaiseloa viettäneen entisen ystäväni viestiin että nähdään vain, mutta kyllä se vaatii sen että se toinen lottaa yhteyttä, itse en yhteyttä ota jos olen viimeiset kerrat ollut se yhteydenottaja enkä ole enää saanut vastakaikua.

Muuten samaa mieltä kanssasi, mutta mä en jaksa edes muistaa, kumpi on ollut viimeksi yhteydessä. Siis jos edellisestä yhteydenotosta on kulunut jo pitkä aika. 

Tuskin. Menisi aika mahdottomaksi jo tämän sote-himmelin kanssa, kun Helsinki on oma hyvinvointialueensa, Vantaa kuuluu Keravan kanssa samaan hyvinvointialueeseen ja Espoo sekä Kauniainen sitten vielä omaan hyvinvointialueeseensa. 

Vierailija kirjoitti:

Tähän ketjuun kirjoittaneista suurin osa, myös ap, tekee jo paljon, eli ei ole syytäkään tuntea syyllisyyttä. Entä jos ei pysty auttamaan yhtään, ja vanhemmat ei hyväksy ulkopuolista apua, ja rahaakaan ei ole. Eikö tuossa mene jo puolet vapaa-ajasta, jos joka toinen vkonloppu käy 500 km päässä? Miten ap:n oma perhe suhtautuu? Muistisairas voi elää vaikka 15 vuotta, koko sen ajanko siellä jaksaa käydä?

Jos vanhemmat eivät hyväksy ulkopuolista apua, se on HEIDÄN päätöksensä eikä suinkaan heidän lastensa. Mä yksinkertaisesti kieltäydyn tuntemasta syyllisyyttä vanhempieni päätöksistä. Mitä taas tulee siihen, että vanhukset asuvat 500 km päässä lapsistaan, sekin on näiden vanhusten oma päätös. Ei siitä tarvitse jeidän lastensa tuntea syyllisyyttä. Mun vanhempani sentään ällysivät neljännesvuosisata sitten muuttaa lähelle tyttäriään, mutta jos olisivat asuneet edellisessä asuinpaikassaan, niin joka kerta, kun muistisairas äitini on lähtenyt haahuilemaan, isäni olisi pitänyt soittaa Häkeen eikä mulle, koska en mä olisi keskellä yötä voinut lähteä juoksemaan äidin perään. Nyt sentään pystyn, kun asuvat tuossa naapurissa. 

Vierailija kirjoitti:

Korona-aikana tapahtunut vieraantuminen julkisista liikennevälineistä

Lisääntynyt etätyö

Yleinen levottomuus ja turvattomuus julkisessa liikenteessä

Laskusuhdanne, ylimääräisen liikkumisen tarve pienentynyt

Siinäpä syitä ihmetteleville asiantuntijoille.

Hyvä lista! Lisään vielä yhden syyn eli nettikaupat. Voi tilata joko suoraan kotiin kuljetettuna tai kotia lähimpänä olevaan noutopisteeseen. 

Christiiina kirjoitti:

HUS:n ja Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien pitää alkaa tarjota kohtuuhintaisia työsuhdeasuntoja hoitajille, joissa Ei ole maksimi asumisaika vaan saa asua siellä niin pitkään kuin työsoppari on voimassa.

Vielä kasarilla oli ihan tavallista, että kaupungin vuokra-asunnoissa asui kaupungin työntekijöitä. HUS:illa tai siis silloisella HYKS:illä oli myös ainakin Niemenmäessä paljon työsuhdeasuntoja.