Reipas ja tunnollinen lammas

En lukenut koko ketjua, mutta luin tuon Ylen artikkelin. Mulle tuli mieleen sellainen juttu, että kuinka usein nykyisin näkee tai saa lukea jostain, miten mukavaa lapsiperhe-elämä on? Mitä omiin silmiini on osunut, niin sekä sosiaalisessa mediassa että myös muissa medioissa tuntuu riittävän juttua, miten raskasta lasten kanssa on. On hankalaa päiväkotiasiat, on hankalaa lasten kouluasiat, on hankalaa raha-asiat, on hakalaa parisuhdeasiat, on hankalaa sovittaa yhteen työnantajan ja lasten vaatimukset, on hankalaa olla ilman turvaverkostoja jne jne. Tätä samaa perhe-elämän kuvailemista negatiivisella tavalla on ollut jo toistakymmentä vuotta. Jos jossain sattuukin olemaan positiivinen juttu lapsiperhe-elämästä, yhtä sellaista kohden on ainakin 20 negatiivista juttua. Vaikka vastuu lukemastaan onkin lukijalla, kyllähän tämä jonkilaista "aivopesua" silti on. 

Sekä omassa että lasteni lapsuudessa aika oleellinen osa leikkiä oli juuri leikkimisympäristön rakentaminen. Vanhemmat tarjosivat materiaaleja leikkimisympäristön rakentamiseen (esim tyhjiä vessapaperirullia, erilaisia laatikoita ja purkkeja, liimaa, sakset jne), mutta lapset rakensivat leikkimisympäristönsä itse. Esimerkiksi Barbielle tehtiin itse huonekaluja. Samoin ulkona rakennettiin itse majoja metsästä löytyneistä materiaaleista tai talvella lumilinnoja. 

Mä mietin tätä asiaa varhaiskasvatuksessa ja voisiko syynä muutokseen olla se, että yhä useampi lapsi on muiden lasten seurassa vain päiväkodissa? Ja siellä on samassa ryhmässä hyvin samanikäisiä lapsia, jolloin lapsi ei opi leikkimistä isommilta lapsilta? Kun aiemmin oltiin enemmän ulkona yhdessä muiden lasten kanssa ja kaikki perinteiset kirkonrotat jne opittiin pihan isommilta lapsilta. Samassa leikissä saattoi siis hyvinkin olla niin 5-vuotias kuin 13-vuotiaskin. Ja se 13-vuotiaskin oli aikoinaan oppinut leikit isommilta lapsilta eikä aikuisilta. 

Mä kyllä kokeilen mielelläni uutuustuotteita. Viime viikonloppuna huomasin lähikaupassa Chalupan Pico de gallo tuoresalsan ja ostin kokeeksi. Oli niin hyvää, että huomenna menen opstamaan lisää. Aion myös kokeilla muitakin Chalupan uutuustuotteita. 

https://www.k-ruoka.fi/artikkelit/k-kaupassa/chalupa-tuotesarja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi asunnottomien pitäisi saada nukkua yleisillä puistonpenkeillä? Onko se joku ihmisoikeus, koskeeko tämä nukkumisoikeus myös aamuja ja päiviä, heidän pitää saada nukkua kaikkina aikoina yleisillä puistonpenkeillä.

Minusta koko asetelma on alunperin erittäin omituinen. Onko meillä muilla oikeus istua niillä penkeillä vai onko ne varattu ja tehty kodittomille nukkumiseen ja tuo oikeus ajaa kaiken edelle penkkejä tehtäessä.

Miksi heidän ei pitäisi saada nukkua niillä, jos muuta paikkaa ei ole? Aika harvakseltaan asunnottomia näkee päivisin oman kaupungin penkeillä nukkumassa, vaikka niille mahtuisikin aikuinen pitkälleen.

Asunnoton voi myös istua penkillä ja varata sen, kuten "me muutkin", siihen hänelläkin lienee oikeus?

Käsinojat tietysti auttavat heitä, joiden on vaikeaa päästä ylös ilman käsinojaa ja keskelle penkkiä sijoitettuna istuja voi valita, kumman käden puolelle tuki tulee.  Voisihan samassa paikassa olla penkkejä, joille mahtuu pitkäkseen ja joissa on käsinojia. Tai jonkun jo ehdottamat saranalliset käsinojat.

Mieti nyt hetki, mitä varten puistoissa on penkkejä. Miksi penkkien pitäisi olla sellaiset, että niitä voi käyttää myös johonkin mihin niitä ei ole tarkoitettu - etenkin kun penkkien ei-toivottu käyttö estää muita istumasta niillä? Miksei penkeistä tehtäisi sellaisia, että niitä voi käyttää mahdollisimman paljon istumiseen?

Ei kai penkin käyttäminen yöllä nukkumiseen on päiväsaikaan istujilta pois? 

Ja kuten sanottu, se koditon ihminen voi myös istua sillä penkillä, kuten he istuvatkin. Ja sekin on osan mielestä vääränlaista penkkien käyttöä.

Havaintoni mukaan kyse ei olekaan käyttötarkoituksesta, vaan käyttäjästä. Ihmisiä vaikuttaa ärsyttävän eniten se, että kodittomat kehtaavat oleskella niissä samoissa julkisissa tiloissa kuin "muutkin".  Ja sitä asiaa ei ratkaista penkkien käsinojilla. Tai edes penkkien poistamisella, mitä omassa kotikaupungissa yhdellä paikalla yritettiin.

Uskoisin, että olet pitkälti oikeassa. Harvaa haittaisi, jos kauppakeskuksessa vanha hauras mummeli menisi penkille pitkäkseen. Ehkä kävisi jopa niin, että ohikulkijat huolestuisivat ja kävisivät varmistamassa, että mummelilla on kaikki hyvin. Kyse on varmasti eräänlaisesta nimby-ilmiöstä. Kauppakeskuksissahan esim just musiikin sekä istumapaikkojen vähentämisen tavoitteena oli, että maksava asiakaskunta ei vähentäisi asiointaan siksi, että siellä notkuu "epämääräistä" porukkaa kuluttamassa aikaansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On paljon helpompi paheksua niitä, jotka tahtoo liikkua turvallisesti puistoissa ja päästä istumaan penkeille, kuin tehdä itse jotain asunnottomien hyväksi. Miksei nämä moralisoijat laittaisi vaikkaa telttaa pystyyn omalle pihalleen ja kutsuisi jonkun asunnottoman nukkumaan sinne, jos ne ei tahdo päästää tuntematonta sisään kotiinsa?

Minä tarjosin kerran omasta asunnostani huonetta yhdelle asunnottomalle. Ei kelvannut, vaikka huoneen yhteydessä on oma vessa, jossa on suihku. Huone on myös omassa kerroksessa, kun minä nukun mieheni kanssa ylhäällä. Hänen olisi tarvinnut maksaa vain 20 euroa vedestä. Eikä vuokraa. Hän oli nukkunut jo kuukausia puiston penkillä. Me asutaan Vantaalla Jumbon vieressä.Hän olisi menettänyt sossun tuet Helsingissä. Siitä päättelin, että puiston penkki Helsingissä on parempi kuin siisti huone Vantaalla. Kukin tyylillään.

Miten sossun tukia saa ilman osoitetta?

Anteeksi jos on tietämätön kysymys, en oikeasti ymmärrä miten voi olla edes pankkitiliä ilman että on jossain kirjoilla.

Ovat he tavallaan kirjoilla, jos heillä on nk poste restante osoite. Jos poste restante -osoite on Helsingissä, on Helsingissä "kirjoilla".