Kampin Pimu

En ole saanut aikaiseksi hankkia varsinaista asiaan vihittyä säilytysastiaa valkosipulille. Taas oli mennyt yksi kokonainen huonoksi jääkaapissa. Mitä sanoisitte posliinisesta soppakulhosta - huoneenlämmössä siis - jonka kannessa on aukko soppakauhalle. Ajattelin laittaa keltasipulit samaan kulhoon. 

Vierailija kirjoitti:

Olisi kaksi kilon pakettia esikypsytettyjä rikottuja ohrasuurimoita, mitä niistä voisi tehdä? Uunipuuroa tein kahdesti (veteen ja maitoon) ja en pysty syömään kun on niin pahaa. Ihan kaikkia muita puuroja syön säännöllisesti, mutta ohrapuuro maistuu todella pahalle. 

Täällä toinen ohraryynien uhri. Ostin nimenomaan kaalilaatikkoa varten mutta on ne niin pahoja että! Kyllä mä sen kaaliolaatikon söin mutta loput ryynit jäi.

S k e kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tuota sken hernesoppaa. Minäkin yritin joulun jälkeen tehdä. Liitin herneet yön yli jääkaapissa. Ja aamulla keittämään. Keitin neljä tuntia ja täysin kovia. Laitoin soodaa. Ei pehmenneet. Ajoin sitten "sileäksi" koneella. Yritin syödä. Kovia herneen paloja silti. Keitin yhteensä kuusi tuntia. Lopuksi heitin tunkiolla. Päätin että en enää kokeile. Missä meni vikaan?

Ainoa mitä keksin, on se, että herneet olivat vanhoja ja laitoit suolan siihen keitinveteen?

Kyllä vanhatkin herneet jossain vaiheessa pehmenevät, mutta siihen menee aikaa tuntikausia. Niitä voi liottaa vuorokauden verran, mutta vesi kannattaa vaihtaa pariin kertaan.

Sen enempää ei minun kotitalousopeilla pääse.

Johan jo Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa talousaliupseeri Mäkilä sen tiesi kertoa kun miehistö purnasi hernerokasta: "Ne on sellaasia hernehiä jotta ne ei kypsy." Tähän kuitenkin Hietanen toteaa että "Kyl maar on papusoppa ain ennenkin kypsyny, kun vaan panee klapei pessään" :)

Voi winneri! Taitaa Ske tehdä olan takaa vapaaehtoistyötä "ilmaisten" sapuskojen eteen. Eikä se omatarveviljelykään ihan kevyttä hommaa ole.

Mut kyllä mä vähän "kadehdin" sen alueen ruokajonottajia. Lämmin- ja kylmäsavulohta niin paljon lahjoituksina, että yli jää. Oi-voi!

En siis tietenkään oikeasti kadehdi heikossa jamassa olevia ja olen iloinen, että hyvää ruokaa saavat!

Mulla on aina kirjanpito ajan tasalla ja nyt on tietysti uusi tilikausikin avattu.

Olen kuitenkin vitkutellut menojen analysoinnissa enkä vähiten siksi, että vuosi oli taloudellinen katastrofi kesästä alkaen. En sentään syönyt itseäni perikatoon vaan oli muita yllättäviä menoja. Lohduttaudun sillä, että puskuri oli säästettynä! Yritän ajatella, että sitä vartenhan se on.

Ravintoloihin upposi taas älytön summa vaikka ulkona syömistä oli tarkoitus vähentää huomattavasti.

Laitan luvut kunhan saan itseäni ruoskittua ensin.