Kaipaisiko joku masentunut uutta ystävää?
Täällä 40-vuotias, yliopistosta valmistunut yhden lapsen äiti pks-alueelta. Olen mieleltäni nuori ja toisaalta myös vanha. Keski-ikäinen en ole kuin ikävuosiltani. Ihmissuhteeni ovat kadonneet kuka minnekin oravanpyörään. Itse en ole sairauksieni vuoksi töissä enää. Tykkään kaikenlaisista ihmisistä paitsi pinnallisista en juurikaan välitä. Voin lähteä vaikka kahville, kävelylle, Korkeasaareen, baariin, kirjastoon, tekemään jotain hullua, itkemään yhdessä. En seurustele.
Ennen rakastin nauraa, nykyään mikään ei enää naurata. Liian paljon pettymyksiä, kiusaamista, ihmisten ilkeyttä ja elämän julmuutta.
Kommentit (9)
Minä ilmoittautuisin jos en asuisi toisella puolella Suomea. Hyvä teksti, ap. Toivottavasti tärppää!
Olisiko sulla sähköpostiosoitetta? Kuulostat ihmiseltä, jonka kanssa tulisin hyvin juttuun. Itsekin olen nainen, tosin nuorempi kuin sinä.
Minäkin voisin olla! miten suhun saa yhteyden...? =)
a4lt at luukku com on osoitteeni.
Kirjekaverikin käy, jos asut muuallapäin!
ap
Ok, voin pistää viestiä tän päivän aikana :)
Niin ja ei sinun tarvitse olla itse masentunut! Halusin vain sanoa, että itse olen kai kroonisesti masentunut, ja tuossa on ainakin yksi yhteinen asia aika monille suomalaisille. ap
Anteeksi että tungen ap:n ketjuun mutta hyvin samanlainen henkilö kuin ap etsii kaveria Seinäjoen seudulta. Jos kiinnostaa, laita meiliä oraemilia@yahoo.com. Etsin seuraa ennen kaikkea elämän iloihin enkä ole masentunut varsinaisesti, mutta oman masennustaustan takia elämässä on paljon "aukkoja" ja sellaista josta on vaikeaa puhua jos henkilöllä ei ole itsellä samanlaisia kokemuksia. Jospa löytyisi joku samanlainen, jonka kanssa voisi olla rehellinen. Eikä aina pitää pientä etäisyyttä ja miettiä paljonko kannattaa/viitsii itsestään ja menneisyydestään paljastaa (jossa ei ole toki mitään epäilyttävää, laittomuuksia tai vastaavia).
Niin?