Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"napanuora" jäänyt katkaisematta, miten vaikuttaa tulevaan avioliittoon?
18.05.2015 |
Morsiameni on todella läheinen vanhempiensa kanssa. Soittelevat muutaman tunnin välein, ja hän kertoo että todella raskasta olla parikinpäivää ilman heitä, jo 5 tuntia vanhempien lähdettyä luotamme hän kertoo että on jo ikävä.
Jos teemme jotain yhdessä, tuntuu välillä ettei mua olekaan kun hän on niin innoissaan isästään että unohtaa mut suorastaan. Ja sanoo että haluaisi ainakin päivän viikossa viettää vanhempien luona naimisiinmenon jälkeenkin! Tuskin koskaan olemme olleet yli 3 tuntia niin etteikö puhelin ois soinut kun isä tai äiti soittaa, ja hän raportoi kaiken mitä olemme tehneeet, ja jos he eivät soita niin hän soittaa väliaikatiedotuksen itse.
Kysyin kerran että miksi he kyselevät niin paljon ja hän sanoi että sehän on ihanaa että he ovat niin kiinnostuneita hänestä ja hän tykkää kovasti jutella heidän kanssaan. Ja että vanhemmat rakastaa niin paljon. Ja tuntuu että kuuntelee vanhempiaan kaikessa, ja hieman lapsekkaat ajatukset.
Onhan se toki hienoa ja vanhemmat tietysti tärkeimpiä, hehän ovat vuosikymmeniä hänestä huoltapitäneet ja perhettä. Olen vain alkanut miettiä, kun hän sanoo, että avioliiton jälkeen meistä tulee perhe, mutta kun en ole ikinä ennen näin voimakasta vanhempien puoleen kaipuuta kokenut itse tai nähnyt muissa, oon vain alkanut miettiä, että asettaako tämä jotain haasteita sitten tulevaa avioliittoa ja perhettä koskien, jos on tällainen tausta?
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 10:18"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 07:39"]
Tän on pakko olla provo. Mä olen nainen ja vaimo, mutta silti en pysty tajuamaan..ymmärtäisin jos se roikkuja olisi mies, mutta nainen..voi hyvää päivää! Äitini asuu 10 km:n päässä, isä kuollut. Soittelemme hieman useammin, ja näemme n. kerran kahdessa viikossa. Mutta tuon ap:n tilanne, huh! Mieti nyt vielä vähän!
[/quote]
Miksi tämmöinen käytös on hyväksytympää miehillä kuin naisilla, voisitko sinäkin perustella?
[/quote]
Miksi uskot/väität että omissa vanhemmissa tai äidissä roikkuminen olisi miehille jotenkin "hyväksyttävämpää"?
Miehenä pidän vastaavassa tilanteessa olevia "miehiä" aivan käsittämättöminä, avuttomina ja säälittävinä. En ikinä suosittelisi kenellekään naiselle mitään mammanpoikaa. 41v m
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on liian sujuvaa tekstiä miehen kirjoittamaksi, ja tarina muutenkin epäuskottava.
Teidän tapauksessa selkeä leimautuja on vaimokkeesi, luulenpa että ei tuosta itsenäisty vaikka siviilisääty muuttuisi. Sulla on vaihtoehtoja kaksi, joko jäät katselemaan tuota showta tai sitten jatkat matkaa ja etsit jo valmiiksi itsenäistyneen neitokaisen itsellesi.
Keskustele vaimokkeen kanssa asiasta ja kokeilkaa vaikka viikon reissua ulkomaille jonka tarkoitus on alunperin ottaa aikaa vain parisuhteelle, ei siis puhelimia yms. mukana reissussa, tai voi olla laukussa, mutta tarkoitus siis saada elämyksiä eikä puhua isin ja äitin kanssa puhelimessa.
Eihän se sinänsä haittaisi, jos pysyt vävynä suosiossa. Eihän se ole ennenkuulumatonta, että sukupolvet ovat tiiviisti yhdessä. Taloudellinen ja lastenhoidollinen hyöty on varmasti merkittävä, ja on oltavakin noissa puitteissa. Joskin pienenä miinuksena lievä oman rauhan puute mutta voihan emäntää viedä välillä kahdestaan reissuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haastetta tulee riittämään aivan varmasti. En kyllä jaksais, tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se haasteita tuo, jos kumpikaan osapuoli ei lue peliä sen suhteen, että milloin liika on liikaa. Läheiset välit ovat ihana juttu, mutta kyllä niihin kuuluu se, että ymmärretään sen uuden osapuolen näkökanta myös.
ap jatkaa, hän itseasiassa sanoi että tajunnut nyt että miten paljon vanhempia kaipaa, että haluaisi että ainakin päivän viikossa asuttaisiin vanhempien luona, ja jos mulla kiireitä niin hän olisi siellä sitten. Kyllähän sitä pitää toiselle tilaa antaa ja tärkeitä asioita, mutta onko tää sellainen asia että siitä voisi oppia itsenäisemmäksi kun muuttaa lopulta kotoaan pois? Mä en osaa ajatella niinhyvin kun en ole tuntenut koskaan kaipuuta kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tän on pakko olla provo. Mä olen nainen ja vaimo, mutta silti en pysty tajuamaan..ymmärtäisin jos se roikkuja olisi mies, mutta nainen..voi hyvää päivää!
Äitini asuu 10 km:n päässä, isä kuollut. Soittelemme hieman useammin, ja näemme n. kerran kahdessa viikossa. Mutta tuon ap:n tilanne, huh! Mieti nyt vielä vähän!
Kyllä aika raskaalta kuulostaa. Vaikka appivanhemmat olisivatkin leppoisaa sakkia. Morsiamesi pitäisi nyt katsella tätä sunkin kantilta. Jos ei kykene, niin miettisin kyllä jatkoa. Helpompaa nyt kuin tulevaisuudessa sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, onpa kummaa. Onkohan hän oikeastu huolissaan jomman kumman vanhemman terveydestä. Liekö jommalla kummalla vanhemmalla itsetuhoisuutta ja haluaa varmistella fiiliksiä.
Ja morsiolla on ikää kuinka paljon? 13 veikkaan käyttäytymisen perusteella. Hänen pitää ensin itsenäistyä vanhemmistaan, ei tuosta muuten mitään tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäänyt normaali "perheestä irtautuminen" kokematta. Teineillä usein ilmenee kiukutteluna, ei kuulu sulle asenteena ja voimakkaana ystäviin tukeutumisena. Sun tyttöystävä on tässä asiassa jämähtänyt vaiheeseen ennen irtautumista.
Voi sitä riemua, kun lähdette matkalle appivanhempienne kanssa. Synnytyssalissa teitä on kolme ja asustelette yhdessä sitten lapsen synnyttyä. Uusi koti ostetaan äitin ja isin naapurista. Jos sinä ja appi olette eri mieltä, sinä häviät.
Oletko ap sama kirjoittaja kuin http://www.vauva.fi/keskustelu/4466051/ketju/morsian_sanoi_ei_tunnu_enaa_kivalta_tavata ?
on jo lähempänä 30-vuotta kuin 20. ja vanhemmat kyllä ihan terveitä. He ovat kyllä ihan mukavantuntuisia ihmisiä, vain erikoisen tuntuinen tilanne! Hänellä ei ole oikeastaan yhtään läheistä kaveria, sanoi ettei tarvitse sellaista, että riittää jos muutaman kerran vuodessa tapaa yhden kaverin, että hänelle riittää vanhemmat, ja oli jo ennen tapaamistamme ajatellut että jos ei löydä sopivaa miestä niin voisi asua aina vanhempien kanssa ja he olivat tukeneet tätä ajatusta! Näen kyllä että vanhemmat rakastavat kovasti, mutta mietin että onko tällainen karhunpalvelus sitten kasvattajana että pidetään niin kovasti huolta eikä vaadita mitään lapseltaan.
Öö, jos vanhemmat on niin kovasti kiinni elämässä, ettei edes ystäviä tarvitse, niin toi on jo sairasta. En vitsaile. Joskus morsiamesi kävelee tässä maailmassa yksin vanhempien mentyä, vai aikovatko he kuollakin yhdessä?
Lähipiirissä samanlainen tapaus, kolmiodraamassa mies, vaimo ja miehen äiti. Juurikin tämä mies oli niitä lapsia, joiden "ei tarvinnut" tehdä mitään kotitöitä lapsena. Äiti teki koulutehtäviäkin. Muutti nuorena opiskelijana poikien kimppakämppään, mutta palasi sieltä äitin ja isin luo, jossa asui perheen perustamiseen asti. Kovaa kovaa vasten joutuu nuori vaimo nyt usein laittamaan, kun anoppi tulee aivan iholle.
En minä jaksaisi. Ja toisaalta toista ei voi pakottaakkaan olemaan erossa vanhemmistaan. Itse lähtisin suhteesta pois. Toivottavasti se herättäisi naisen uuden suhteen myötä, ellei sitten halua olla loppuelämänsä vanhapiika vanhempiensa luona.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 07:39"]
Tän on pakko olla provo. Mä olen nainen ja vaimo, mutta silti en pysty tajuamaan..ymmärtäisin jos se roikkuja olisi mies, mutta nainen..voi hyvää päivää! Äitini asuu 10 km:n päässä, isä kuollut. Soittelemme hieman useammin, ja näemme n. kerran kahdessa viikossa. Mutta tuon ap:n tilanne, huh! Mieti nyt vielä vähän!
[/quote]
Miksi tämmöinen käytös on hyväksytympää miehillä kuin naisilla, voisitko sinäkin perustella?