"napanuora" jäänyt katkaisematta, miten vaikuttaa tulevaan avioliittoon?
Morsiameni on todella läheinen vanhempiensa kanssa. Soittelevat muutaman tunnin välein, ja hän kertoo että todella raskasta olla parikinpäivää ilman heitä, jo 5 tuntia vanhempien lähdettyä luotamme hän kertoo että on jo ikävä.
Jos teemme jotain yhdessä, tuntuu välillä ettei mua olekaan kun hän on niin innoissaan isästään että unohtaa mut suorastaan. Ja sanoo että haluaisi ainakin päivän viikossa viettää vanhempien luona naimisiinmenon jälkeenkin! Tuskin koskaan olemme olleet yli 3 tuntia niin etteikö puhelin ois soinut kun isä tai äiti soittaa, ja hän raportoi kaiken mitä olemme tehneeet, ja jos he eivät soita niin hän soittaa väliaikatiedotuksen itse.
Kysyin kerran että miksi he kyselevät niin paljon ja hän sanoi että sehän on ihanaa että he ovat niin kiinnostuneita hänestä ja hän tykkää kovasti jutella heidän kanssaan. Ja että vanhemmat rakastaa niin paljon. Ja tuntuu että kuuntelee vanhempiaan kaikessa, ja hieman lapsekkaat ajatukset.
Onhan se toki hienoa ja vanhemmat tietysti tärkeimpiä, hehän ovat vuosikymmeniä hänestä huoltapitäneet ja perhettä. Olen vain alkanut miettiä, kun hän sanoo, että avioliiton jälkeen meistä tulee perhe, mutta kun en ole ikinä ennen näin voimakasta vanhempien puoleen kaipuuta kokenut itse tai nähnyt muissa, oon vain alkanut miettiä, että asettaako tämä jotain haasteita sitten tulevaa avioliittoa ja perhettä koskien, jos on tällainen tausta?
Kommentit (23)
Nuo puhelumäärät ja muutaman tunnin jälkeen ikävöinnit kuulostaa jo aika rajulta, ei enää kovin normaalilta. Olen pitänyt itseäni tällaisena epäitsenäisenä joka roikkuu lapsuudenperheessään, opiskeluajan olen asunut eri paikkakunnalla, mutta käyn vanhempieni luona melko usein ja soittelen kerran viikkoon. Voisin myös hyvinkin harkita muuttamista takaisin kotiseudulle, koska olisi ihanaa voida tavata helpommin ja vaivattomammin, käydä vaikka vaan päiväkahveilla silloin tällöin. Kaukana kun asuu niin sitä sitten haluaa viettää pidemmän aikaa kyläillessä.
En vaan keksi mitään "järjellistä" syytä, miksi vakaassa parisuhteessa ja naimisiinkin aikova nuori nainen enää käyttäytyisi tuolla tavoin. Siis kuulostaa jo jonkinasteiselta ongelmalta. Itse olen sinkku, joten on mielestäni luontevaa, että kun ainut perheeni on se lapsuudenperhe, niin siihen sitten yhteyttäkin pidetään. Mutta jos olisi jo uusikin perhe (vaikka vain kahden ihmisen), niin oudolta tuntuisi ns. hakea sitä turvaa ja läheisyyttä vanhemmista, kun kerta se mies olisi siinä sitä(kin) varten.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 07:56"]Lähipiirissä samanlainen tapaus, kolmiodraamassa mies, vaimo ja miehen äiti. Juurikin tämä mies oli niitä lapsia, joiden "ei tarvinnut" tehdä mitään kotitöitä lapsena. Äiti teki koulutehtäviäkin. Muutti nuorena opiskelijana poikien kimppakämppään, mutta palasi sieltä äitin ja isin luo, jossa asui perheen perustamiseen asti. Kovaa kovaa vasten joutuu nuori vaimo nyt usein laittamaan, kun anoppi tulee aivan iholle.
[/quote]No hyi. Peräkammarin poika löytänyt morsion, kun eihän oikein äitiä voi panna. Vai voisiko... mmm mm!