Teen lapsille ruokaa, syötän vauvan, illalla huomaan, etten ole syönyt itse kuin yhden leivän tms.
Koko ajan ajattelen, että syön sitten kun taaperot ja vauva syönyt. SItten illalla sängyssä huomaa, että maha murisee.
Tätä menoa näytän kohta anorektiselta.
Kommentit (10)
ruuan asemesta vedän suklaalevyn, vanukkaan, jäätelön ja milloin minkäkin herkun aina lennossa napaani kun sopiva väli löytyy =(
Ja eikö sulla ole kauhea nälkä koko ajan?
syödä samaa ruokaa, jota näen taaperoiden sotkevat ja mössöttävän.
Mä haluaisin aterioida kauniisti katetusti, hiljaisuudessa. Muuten ei tule ruokahalua.
Lisäksi en voi tehdä ruokaa, jossa olisi makuuni sopivasti mausteita,kun heti on VÄKEVÄÄÄ ÄÄÄ EN SYÖ!!
Nälän ehdin huomaamaan vasta illalla,kun olen jo pessyt hampaat ja niin poikki, että en jaksa nousta.
Eilenkin tajusin nukkumaan mennessä etten ole syöny mitään. Laitoin aamupäivällä lapsille suoan ja ajattelin sit syöväni myöhemmin. No se sitten jäi, illlalla laitoin miehelle ja lapsille ruokaa . Vauva tietenkin rupes sitten siinä nälkää huutamaan, ja menin syöttämään. Sanoin että syön myöhemmin. No sekin jäi. Sit vasta nukkumaan mennes hokasin, etten ole syönyt yhtikäs mitään. Ja tätä käy jatkuvast. Silti paino vaan pysyy samana eikä tipu.
Ei usean lapsen äitinä voi olettaa saavansa joka päivä lounastaa hitaasti, rauhallisesti, elegantisti ja erilaisia makuelämyksiä kokien. Se päivittäinen ruokailu on hyvin pitkälti sitä elossa pysymistä, herkuttelu ja ruoasta nauttiminen on siitä usein kaukana.
Itsepä valintasi teet. Jos haluat kuihtua pois, niin jatka valitsemallasi uralla.
Vierailija:
Eilenkin tajusin nukkumaan mennessä etten ole syöny mitään. Laitoin aamupäivällä lapsille suoan ja ajattelin sit syöväni myöhemmin. No se sitten jäi, illlalla laitoin miehelle ja lapsille ruokaa . Vauva tietenkin rupes sitten siinä nälkää huutamaan, ja menin syöttämään. Sanoin että syön myöhemmin. No sekin jäi. Sit vasta nukkumaan mennes hokasin, etten ole syönyt yhtikäs mitään. Ja tätä käy jatkuvast. Silti paino vaan pysyy samana eikä tipu.
Vierailija:
Lisäksi en voi tehdä ruokaa, jossa olisi makuuni sopivasti mausteita,kun heti on VÄKEVÄÄÄ ÄÄÄ EN SYÖ!!
Nälän ehdin huomaamaan vasta illalla,kun olen jo pessyt hampaat ja niin poikki, että en jaksa nousta.
ja paskat, se on juuri se ettei kerkeä syömään imettämisen ja ruoanlaiton ohella..plus kaikki muut kotityöt ja isompien lasten hoitaminen.
Illalla, kun kaikki lapset nukkumassa, syön nauttien vaikka pelkkää leipää ja salaattia, mutta hiljaisuudessa ja omaan tahtiin..
Tiedän, etten voi vaatia lapsistani samanlaista keskustelevaa lounasseuraa, kuin mihin olen työelämässä tottunut. Mutta ei tämäkään nyt ihan tietoinen valinta ole, vaan jotenkin näin tässä aina käy.
kaksi sotkee ja vauvalle täytyy tehdä mössöt että mä en ehdi enkä ole jotenkin edes nälkäinen, kun on niin paljon hössöttämistä. Ja täytyy siivota ja sitten alkaa kakkakierros...