Onko täällä muita jotka opettelevat syömisessä sallivuutta?
Laihdutan,mutta koitan opetella sallivuutta. olen laihduttanut 13v elämästäni, hurjaa eikö? Joten olen oikeasti mestari teoria tiedossa. Käytännössä on kokeiltu vaikka ja mitä. On myös opittu ja hieman edistytty, todellakin ajan kanssa :D Huomannut olen,että totaalikieltäytyminen niistä omista kompastuskivi ruoista ei toimi, minulla ne on makeat herkut. Se toimii hetken mutta ei ikuisesti. Koitan opetella nyt sallivuutta..tahtoisin jo hoikistua ja lopettaa tämän painon miettimisen. Nyt laitoinkin vaan pois,en jaksa miettiä painoa,luulisi sen laskevan kun keskityn syömään perus hyvin ja herkuttelemaan kohtuudella.
Kommentit (9)
Syömisen sallivuus? Omituinen sanapari.
Juurikin se,syömisen sallivuus. Yleensä syömiseen liittyy paljon kielteistä ja negatiivista,pieniäkin juttuja, "ei pitäis nytsyödä tätä kahvipullaa mutta syön silti" vaan joo mä syön nyt tän ihanan pullan,nautin tästä ja sitten syön päivällisen tavalliseen tapaan, ihanaa pullaa,tämä yksi riittää.
Kaikkea ehdottomuutta kannattaa välttää. Mikään ääri-ilmiö ei ole tervettä. Dieetissäkin kannattaa olla joustavara.
Minäkin opettelen. Hemmetin vaikeaa! Ylipainoa reilusti. Onnistuin jo laihduttamaan, mutta takaisin tuli korkojen kera. Vapautunut asenne syömisen suhteen on yksi merkittävimmistä asioista painonhallinnassa. 35 vuotta on ollut kontrollia, tuntuu mahdottomalta oppia muuta...
Juu, muistutan itselleni samaa jälleen. Olen lihonut hiukan, mutta aion "laihduttaa" eli siirtyä takaisin vanhoihin ruokailutottumuksiini. Ruokavaliooni on aina kuulunut myös herkkuja, aina silloin tällöin vähän överistikin, mutta niin että kokonaisvaltaisesti kuitenkin energia- ja ravintoarvotasapaino on säilynyt. Joten en nyt aio "laihduttaessakaan" karsia kaikkea minimiin ja kieltää itseltäni herkkuja, aion vaan vähentää ylensyömistä joka tämän lihomisen on aiheuttanut. Ei varmaan ole nopea tapa pudottaa painoa, mutta veikkaanpa että pidemmän päälle toimiva kuitenkin.
Juuri näin kutonen! Noin minäkin ajattelen, niillä ylilyönneillä on juurikin tämä paino saavutettu. Ja niitä koitan välttää. Koitan välttää niitä sillä että jos ihan himona tekee mieli suklaata,ostan patukan ja syön sen ruoan jälkeen hyvillä mielen. Se että syön 2-3 kertaa viikossa vähän jotain hyvää muun ruoan lisäksi, ei ehkä tuo tuloksia nopeasti MUTTA se on tosiaankin pidemmällä tähtäimellä parempi;paino tippuu hitaasti,mutta VARMASTI pidemmällä ajalla, koska kun tiukistelen ja laihdun,sitten sorrun ahmimaan tilanne on aina +-0 lopulta,kuukaudesta toiseen ja se ei selvästi toimi. Ap
Mulla on aina ollut syömiseen asenne että kaikkea kohtuudella, aina olen ollut normaalipainoinen ja suurimman osan elämästäni jopa hoikka. Tuo syömisen sallivuus siis kuulostaa hyvin järkevältä, diettejä en ole oikein koskaan ymmärtänyt.
Hurraa. Polkupyörä on taas keksitty.
Ja jotenkin,en jaksa sitä stressiä ja sitä että ajatukset on kokoajan siinä mitä syön ja mitä en saa ja laihdunko nyt jos kerran pierasen tyyliin :D Onhan tälläsen 108kg ja 166cm ihmisen pakko laihtua jos kalorit pyörii 1600-1800kcal + liikunnasta miinus kalorit(jos nyt teoreettisesti näin ajattelee,en laske liikunnasta kaloreita vaan lenkkeilen ja jumppaan koska siitä tulee hyvä olo). AP