Kertokaa millón teillä ei ole rakkaus riittänyt pelastamaan parisuhdetta?

Silloin, kun oli jo liian monta(8kpl) keskenmenoa takana eikä vieläkään vauvaa. Kohta käy varmaan samalla tavalla uudessa parisuhteessa..minä en vain kestä sitä, että oma keho ei toimi. Ja te "ehkä sun ei oo tarkotus saada lapsia"-tyypit hajotkaa te arkeenne..ette voi ymmärtää, ennenkuin vaikka sairastutte vakavasti, että se elämä ilman jotakin kaipaamaasi ei ole yhtä täyttä..muka liikuntavammanen tai sokea elää täyttä elämää..bullshit..elää niin täyttä elämää kun pystyy siinä tilanteessa ehkä, mutta on se eri asia nähdä ja juosta kun kuvitella ja katsoa muiden liikkumista.

Up

Olen itse kokenut useamman keskenmenon ja voin kuvitella tunteesi. SILTI olen sitä mieltä, että sinun kannattaisi yrittää verrata vauvahaavettasi vaikkapa yksipuoliseen rakkauteen: Olet vuosia toivottoman ihastunut ihmiseen, joka kuitenkin on onnellisesti naimisissa. Vaikka kuinka rakastaisin häntä ja haaveilisit yhteisestä tulevaisuudestanne, niin et tule häntä saamaan. Silti toinen lähettelee välillä pieniä signaaleja, jotka saavat taas kaipuusi syttymään ja kierre on valmis. Kuulostaako tutulta? Mieshaaveen ja ihanan yhteisen tulevaisuuden sijaan haaveilet vauvasta ja ihanasta perhe-elämästä.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 22:00"]

Silloin, kun oli jo liian monta(8kpl) keskenmenoa takana eikä vieläkään vauvaa. Kohta käy varmaan samalla tavalla uudessa parisuhteessa..minä en vain kestä sitä, että oma keho ei toimi. Ja te "ehkä sun ei oo tarkotus saada lapsia"-tyypit hajotkaa te arkeenne..ette voi ymmärtää, ennenkuin vaikka sairastutte vakavasti, että se elämä ilman jotakin kaipaamaasi ei ole yhtä täyttä..muka liikuntavammanen tai sokea elää täyttä elämää..bullshit..elää niin täyttä elämää kun pystyy siinä tilanteessa ehkä, mutta on se eri asia nähdä ja juosta kun kuvitella ja katsoa muiden liikkumista.

[/quote]

Eiköhän alkoholi ole se yleisin syy...

No ei ikinä ole riittänyt. Naiset aina asettavat materiaaliset asiat ja elintason suhteen edelle.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 22:00"]

Silloin, kun oli jo liian monta(8kpl) keskenmenoa takana eikä vieläkään vauvaa. Kohta käy varmaan samalla tavalla uudessa parisuhteessa..minä en vain kestä sitä, että oma keho ei toimi. Ja te "ehkä sun ei oo tarkotus saada lapsia"-tyypit hajotkaa te arkeenne..ette voi ymmärtää, ennenkuin vaikka sairastutte vakavasti, että se elämä ilman jotakin kaipaamaasi ei ole yhtä täyttä..muka liikuntavammanen tai sokea elää täyttä elämää..bullshit..elää niin täyttä elämää kun pystyy siinä tilanteessa ehkä, mutta on se eri asia nähdä ja juosta kun kuvitella ja katsoa muiden liikkumista.

[/quote]

Olen pahoillani.

Mitä tarkoitetaan rakkaus sanalla ?

https://www.google.fi/search?q=mit%C3%A4+tarkoittaa+rakkaus&gbv=1&sei=-OY7VbfhHqa6ygPu9oGwDw

Ei minusta sellaista olekkaan, kun en tiedä mitä sana rakkaus tarkoittaa ?

Kumppanille alkoholi oli tärkeämpi vaikka molemmat rakastettiin. Hänellä on nyt uusi nainen eikä kuulemma rakasta minua enää. Viinaa varmaan kuitenkin vielä...

Alkoholi ja sen mukanaan tuomat haitat perhe-elämälle. Yritin kaikkeni ja sitten en vaan jaksanut enää, oli pakko tehdä valinta lasten ja itseni hyväksi.

En tiiä liittyykö tää nyt niin tähän ketjuun, mutta onko tosiaan niin että sellaiset miehet on harvassa jotka _hyvin_ harvoin juopottelis - mielellään ei ollenkaan, tykkäis matkustelusta ja näkis kumppaninsa elämän tärkeimpänä asiana? En nyt meinaa että pitäis 247 nyhvätä kylkikyljessä, mutta sitä että tehtäis yhdessä kaikkea ja tärkein asia ois se parisuhde.

Oon nyt ite siinä tilanteessa, että en tiedä riittääkö enää rakkaus ja syynä on se, että tuntuu siltä että miehelle tärkeintä on nykyään oma harrastus, kaverit ja alkoholi. Ei ole edes aiemmin käyttänyt paljoa, mutta nykyään puheet on sitä luokkaa, että "millon mentäis, lähetäänkö baariin" jne. Ite haluaisin jo asettua ja mulle sopiva on se n. kerran kuukaudessa ulkona juhliminen ja niin oli miehellekin ennen, mut tuntuu ettei enää. Tuntuu, että se ei enää jaksa viettää aikaa yhdessä, eikä jaksa tehdä suhteen eteen mitään. Silti se vaikuttaa siltä että se rakastaa ja siksi tää onkin niin pirun hankalaa.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 22:39"]En tiiä liittyykö tää nyt niin tähän ketjuun, mutta onko tosiaan niin että sellaiset miehet on harvassa jotka _hyvin_ harvoin juopottelis - mielellään ei ollenkaan, tykkäis matkustelusta ja näkis kumppaninsa elämän tärkeimpänä asiana? En nyt meinaa että pitäis 247 nyhvätä kylkikyljessä, mutta sitä että tehtäis yhdessä kaikkea ja tärkein asia ois se parisuhde.

Oon nyt ite siinä tilanteessa, että en tiedä riittääkö enää rakkaus ja syynä on se, että tuntuu siltä että miehelle tärkeintä on nykyään oma harrastus, kaverit ja alkoholi. Ei ole edes aiemmin käyttänyt paljoa, mutta nykyään puheet on sitä luokkaa, että "millon mentäis, lähetäänkö baariin" jne. Ite haluaisin jo asettua ja mulle sopiva on se n. kerran kuukaudessa ulkona juhliminen ja niin oli miehellekin ennen, mut tuntuu ettei enää. Tuntuu, että se ei enää jaksa viettää aikaa yhdessä, eikä jaksa tehdä suhteen eteen mitään. Silti se vaikuttaa siltä että se rakastaa ja siksi tää onkin niin pirun hankalaa.
[/quote]
Ei ole harvassa. Valtaosa tuntemistani miehistä on sellaisia :)

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 23:34"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 22:39"]En tiiä liittyykö tää nyt niin tähän ketjuun, mutta onko tosiaan niin että sellaiset miehet on harvassa jotka _hyvin_ harvoin juopottelis - mielellään ei ollenkaan, tykkäis matkustelusta ja näkis kumppaninsa elämän tärkeimpänä asiana? En nyt meinaa että pitäis 247 nyhvätä kylkikyljessä, mutta sitä että tehtäis yhdessä kaikkea ja tärkein asia ois se parisuhde. Oon nyt ite siinä tilanteessa, että en tiedä riittääkö enää rakkaus ja syynä on se, että tuntuu siltä että miehelle tärkeintä on nykyään oma harrastus, kaverit ja alkoholi. Ei ole edes aiemmin käyttänyt paljoa, mutta nykyään puheet on sitä luokkaa, että "millon mentäis, lähetäänkö baariin" jne. Ite haluaisin jo asettua ja mulle sopiva on se n. kerran kuukaudessa ulkona juhliminen ja niin oli miehellekin ennen, mut tuntuu ettei enää. Tuntuu, että se ei enää jaksa viettää aikaa yhdessä, eikä jaksa tehdä suhteen eteen mitään. Silti se vaikuttaa siltä että se rakastaa ja siksi tää onkin niin pirun hankalaa. [/quote] Ei ole harvassa. Valtaosa tuntemistani miehistä on sellaisia :)

[/quote]

Kirjotinkin tästä jo ihan uuden keskustelun jo aiemmin, mutta voitko valaista vähän enemmän? Missä päin suomea, mitä ikäluokkaa, millä alalla? Oon selvästi menettäny jo toivoni :D

Silloin kun surin aborttia, jonka olin tehnyt miehen painostuksesta ja mies totesi, että mene pöpilään.

Kun mies ei monista lupauksistaan huolimatta alkanut hakea töitä, itsellä meni kaikki rahat molempien elättämiseen eikä mitään jäänyt säästöön

Kun juhannuksena jäin rysän päältä kiinni

Kun huomasin että se olin minä joka ainoana rakastin. Mies väitti rakastavansa ja muisti joka päivä montaa kertaa hokea sitä, mutta rakasti itseään, vosuja, pornoa ja kaljaa enemmän kuin mitään muuta. Olin kuulemma hänen "elämänsä rakkaus", muttei halunnut asua mun kanssa, ei mennä naimisiin ja kuolasi joka ikistä naista joka vastaan tuli.

Ei siinä oikein oma rakastaminen vaakakupissa tuon jälkeen paina.

On julmaakin julmempaa todeta keskenmenoja / tahattomasti lapsettomalle "ehkä sinun ei ole tarkoitus saada lapsia" tai "kaikkien naisten ei ole tarkoitus tulla äidiksi".

Sanovatko samat moukat vammautuneelle "ehkä sun ei ole tarkoitus kävellä omilla jaloillasi", sokeutuneelle "ehkä sun ei kuulukaan nähdä silmilläsi", nuorena leskeksi tulleelle "sinun ei ollut tarkoituskaan olla pitkään naimisissa edesmenneen kanssa".