Lue keskustelun säännöt.
Kyllästyn AINA miehiin! :(
24.04.2015 |
En saa koskaan mitään pysyvää parisuhdetta, koska kyllästyn jokaikiseen mieheen jossain vaiheessa. Jokin piirre alkaa vaan ärsyttää ihan helvetisti ja se on sitten siinä. Olen varmaan loppuelämäni yksin, ei voi mitään.
Ehkä minut on tarkoitettukin olemaan yksin, koska en ole ikinä edes asunut kenenkään miehen kanssa. Siis mikä mua vaivaa?! En vaan tajua! Viikot käyn töissä ja vapaalla ollessani teen milloin mitäkin. Eli en taida koskaan löytää miestä, joka EI alkaisi vituttaa liikaa jossain vaiheessa. On tämä mun elämä vaikeaa, huh huh! Tiedän sen itsekin, oli vaan pakko päästellä höyryjä pihalle, kiitos. Enkä itsekään ole täydellinen, kukaan ei ole. N36
Kommentit (17)
No mulla oli sama, aina alkoi joku asia jurppia. Naimisiin kyllä ehdin mennä muttei siitäkään mitään tullut. Päätinkin pysyä yksin (eroni jälkeen) ja se on ollut todella hyvä päätös. Jotkut vissiin sopii paremmin "yksinäisiksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki mies harrastusporukoista. Silloin on ainakin yksi yhteinen intressi.
Mäkin kyllästyin aina miehiin heti kun suhde alkoi vakiintumaan, alussa kaikki ihanaa ja upeeta. Joku tökkäsi, pitkään ajattelin et ehkä en vaan ole parisuhde-ihminen... mut sitten tapasin mahtavan naisen. Niin siinä sitten kävi että vaikka miehet kuinka sytyttää teoriassa, niin täydellinen pari löytyi aivan muualta.
Ei tarkoita että kaikki miesten kanssa floppailevat naiset olis viritetty samoin, mutta onneks kokeilin ennakkoluuloista huolimatta.
Mulla oli toi sama alle 25-vuotiaana.
Exän jälkeen olen ollut samanlainen. Viihdyn yksin,ällöttävää ajatuskin jostain vieraasta miehestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama. Pari vuotta kauimmillaan kestänyt samaa ukkoa. Tällä hetkellä olen tuoreessa suhteessa ja todella ihastunut, saa nähä kauan tääkin kestää ennenkuin kyllästyn taas...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama juttu. Voisi olla mun näppiksestä toi ap:n teksti! En ole kuitenkaan toivoani menettänyt. Joku vielä tulee kohdalle, sellainen ihana, johon en kyllästy. Siihen asti nautin elämästäni ilman miestä! Ja olen muuten nykyisin ruvennut ajattelemaan, että voihan se olla nainenkin, joka kolahtaa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma on että saat miehiä liian helposti ja et osaa arvostaa niitä.
Sama juttu:( olisin jo lähtenyt tästä nykyisestä suhteesta kävelemään mutta nyt menin tekemään lapset enkä heidän takiaan halua erota. En kyllä halua naimisiinkaan, joten odottelen ja elelen kunnes lapset isompia. Ihan kiva mies tuo onneksi on, mutta en vaan itse tunne oikein enää muuta kuin ystävyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä. Pettymyksiä toisensa perään miesten kanssa, rima on, mutta ei mitenkään ylikorkea. Yksin ei sentään tarvi kärsiä mistään tomppelista ja on vastuussa omasta onnesta. Niin, eikä tässä ole kyse mistään miesvihasta vaan siitä että elämä voi olla täyttä, vaikka ei olisikaan sitä ulospäin täydelliseltä näyttävää parisuhdetta. Mä en ainakaan jaksa tukahtua kulissien takana enää kenenkään mieliksi.
Mulla sama ja olen samanikäinen. Joku tuossa kertoi löytäneensä naisen. Itsekin haluaisin ehkä kokeilla vielä kerran yhdessä asumista ja olenkin pohtinut että nainenkin kävisi, kunhan vaan synkkaisi. Lisäksi haaveenani on muuttaa lähivuosina maalle tai pienelle paikkakunnalle täältä kaupungin liepeiltä. Tavallaan haluan olla yksin mutta kuitenkin olisi ehkä kauniimpaa kaksin. Piirrellä toisen selkään, letitellä tukkaa tai hieroa jalkoja. Semmoista en pysty kenenkään kanssa sinkkuna tekemään, koen kaikenlaisen koskettelun niin intiimiksi että se kuuluu vaan parisuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin on käynyt aina noin. Takana 4 pitkähköä parisuhdetta, tämä neljäs edelleen menossa (yli 10 v. yhdessä). Joka suhteessa on tullut totaalikyllästyminen jossain 2-4 vuoden paikkeilla, ja sitten olen eronnut. Viimeisimmästä eli tästä nykyisestä en eronnut, koska en "kehdannut" enää erota (en ala erittelemään tarkemmin) mutta hups vaan, kuvitelmistani huolimatta pääsinkin nyt tuon kyllästymisvaiheen yli :O Meni kyllä 2-3 vuotta kärvistellessä, mutta sitten helpotti ja nykyään meillä meneekin sitten jopa tosi hyvin, oikeastaan paremmin kuin alkuaikoinakaan. Toki on päiviä kun mietin, että kerään kamppeeni vielä joku päivä, mutta sitten on paaaljon paljon enemmän niitä päiviä, kun olen tosi onnellinen, että jäin tähän suhteeseen!
jollain tavalla olet liian yliherkkä ja ehkäpä kärsimätön. tisaalta voi olla liian paljon patoutuneita luuloja jotka alitajunnassa tekevät tenän ja tunnet että joku on varastanut sinulta jotakin vaikka niin ei ole.
miksi se olisi kiellettyä? jos et ota selvää kärsit enemmän, muuta ota itse tai sitten rehdisti leikkimättä.
dr.Love
Sama täällä.