Minun Suomeni on sekaisin

Minulla olisi otolliset olot olla persu ja pahoittaa mielensä vaikka joka päivä.

Lapseni päiväkotiaikaan osa lapsista oli maahanmuuttajien lapsia, ala-asteella samassa koulussa oli mamutaustaisia, vaikka ei juuri samalla luokalla kuin muutaman vuoden, yläkoulussa lasten luokilla mamuja, lasten harrastuksissa ja kavereissa mukana mamuja.

Joka päivä käyn töissä mamujen kyyditsemänä (vähintäänkin joko meno tai tulomatka ei-persun näköinen kuski), sisätiloissa matkalla toimistoon monen kuukauden jälkeen näin eilen "persun" näköisen miehen vahauskoneen puikoissa, lounaani syön n 50 % etnisissä ruokapaikoissa puhumattakaan perjantai-illan pitsasta, joka tilataan ja tuodaan mamu-paikasta.

Sukulaiset, naapurit  ja ystävät sekoittavat omalta osaltaan maitolaitureiden ajan Suomea. Suvussa pari aviolittoa, jossa toinen osapuoli ei ole kantakirjapersu. Naapureissa ja ystävissä on perheitä, jotka ovat adoptoineet lapsia ulkomailta.

Kaiken lisäksi tunnen pari homoakin.

Mutta en nyt ala puhumaan mistään monikulttuurisuudesta. Kaikki edellä kerrottu on tätä nykysuomea. Paras esimerkki integraatiosta ja muuttuneesta monokulttuurisesta Suomesta on, kun kaikki jalkapallojoukkueen pelaajat taustasta riippumatta huutavat vittua apuun eri tilanteissa ja kiroilevat joukkuetovereille, vastustajalle ja tuomarille tutuilla sanoilla.