Introverttiyttään ei tarvitse hävetä

Minussa on ollut paljon semmoisia aikoja, että olen hävennyt sitä että en ole kovin ulospäinsuuntaunut ihminen. Ikään kuin se olisi jotenkin huonoutta. Mutta eihän se nyt näin ole. Ekstovertti vs. introvertti vertailukin on taas vain yksi typerä vastakkainasettelu, joita me ihmiset keksitään. Ei tuossa ole mitään mieltä ajatella noin, kaikissa meissä on sama ihmisarvo.

En kuitenkaan ole itse mikään ihan erakko. Ihan samat tarpeet minulla on tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenäni, saada olla lähellä ja merkityskin kai alkaa iän myötä vähän tulemaan enemmän sitä kautta että pystynkö tuottamaan ympäristööni hyvää sen sijaan että aina vain kaikessa ajattelisi ITSEÄÄN. Liittyy siihen että iän myötä rupeaa vapautumaan peloistaan, niin itsekeskeisyyskin vähenee sitä mukaa. Se isompi kuva rupeaa näkymään.

Mutta joka tapauksessa minä tarvin paljon aikaa itsekseni. Viihdyn itsekseni ja saan silloin jotenkin kokea olevani vapaa. Minua ahdistaa ja ärsyttää turhan hölöttäjät, jotka haluavat olla vain kaikessa esillä ja jauhavat jostain ihan jonninjoutavista asioista. Semmoinen pinnallisuus ei vetoa yhtään ja jotenkin minulla on kyky aistia ihmisestä, onko se aito vai esittääkö se vain. Kova äänenpitäminen on todella monella ihmisellä keino peittää omia pelkojaan. Ei tietenkään kaikilla ja on tervettä itsetuntoa ainoastaan, jos uskaltaa ottaa oman paikkansa. Niinhän meidän kaikkien kuuluisi tehdä, jos ei kuitenkaan toisten ihmisten kustannuksella. Mutta monella se jatkuva esilläoleminen on tosiaan vain selviytymiskeino.

Harvoin enää nykyään tarvitsee ihmisten parissa hävetä tai ujostella, mutta en kuitenkaan edelleenkään ole mikään suupaltti. Mun ei jotenkin tarvi lunastaa arvoani ihmisenä sillä, että koko ajan tarvisi olla esillä tai äänessä.

Sinänsä vieroksun itse sitä, että ihmisiä leimataan tämmöisien leimojen alle. Että sinänsä vaikka itsestäni tunnistankin tämmöisen luonteenpiirteen, että olen rauhallinen ja kiusaannun kovasta hälinästä, niin en minä silti luonnehdi itseäni introvertiksi jos joku kysyy. Tai jaa muutenkaan ihmisiä mihinkään leireihin, kuten nyt sitten introvertit vs. ekstovertit. Maailma on paljon parempi paikka silloin kun me uskalletaan kohdata itsemme ja toisemme ihan vain samanarvoisina ihmisinä.