Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä tälläisestä ystävyyssuhteesta? (Tarina)
06.04.2015 |
Aloitin siis uudessa työpaikassa viime syksynä ja nopeasti tutustuinkin siellä ihmisiin. Sain yhden paremman ystävän, jonka kanssa vietän maanantaista perjantaihin lähestulkoon kaikki lounas- ja kahvitauot. Käydään joko työpaikan ruokalassa tai ulkona syömässä, muutaman kerran ollaan käyty myös aamupalalla jos on ollut joku myöhäisempi aamupalaveri. Jutellaan niin työasioista kuin henkilökohtaisistakin asioista, tiedämme toistemme elämistä enemmän kuin muut työkaverit. Olemme välillä yhdessä projekteissa, mutta suurimmaksi osaksi teemme erillämme töitä, mutta AINA sitten tapaamme lounaalla ja kahvilla. Haluamme molemmat viettää yhdessä aikaa ja tuntuu todella luonnolliselta puhua ihan kaikesta, työn ulkopuolisistakin asioista. Viestittelemme joskus työn ulkopuolella iltaisin tai viikonloppuisin, välillä törmäämme lauantaisin kuntosalilla (asumme lähekkäin), ja muutaman kerran olemme käyneet lasillisella töiden jälkeen. Emme kuitenkaan KOSKAAN puhu pidempien lomien aikana, kuten nyt pitkän viikonlopun aikana, tai esimerkiksi joulun pyhien aikaan. Ei sanaakaan, ei viestiäkään, mutta töihin palatessa kaikki on kuten normaalisti ja voimme myös puhua kuluneesta viikonlopusta. Vaikuttaako tämä siltä, että ollaan VAIN työkavereita, vaikka jaetaan henkilökohtaisiakin asioita, ja onko outoa, että jos ollaan oikeasti ystäviä, että kumpikaan ei pidä mitään yhteyttä vapaiden aikaan? Vietetään kuitenkin suuri osa työssäoloajasta yhdessä ja tosiaan ollaan paljon läheisempiä kuin muiden työkaverien kanssa, koska heidän kanssaan todella vain puhutaan työstä ja muista pinnallisista asioista.... Miltä teistä kuulostaa? Onko teillä tälläistä työkavereita?
Kommentit (17)
Miksi tuota pitää analysoida ja miettiä? Miksei voi vaan olla. Tottakai töistä voi saada ystäviä. Toiset ihmiset pitävät yhteyttä lomilla puolituttuihinkin ja toiset ystäviin, itse en lomalla ollut keneenkään yhteydessä kun halusin rauhoittua. Minulla oli kerran ystävä, joka stressasi ja analysoi että olemmeko kavereita vai ystäviä, minä en voi käsittää tuollaista arpomista ihmisten itse keksimillä käsitteillä. Ainakaan ystävyyden ei pitäisi olla sitä että ollaan vaatimassa toiselta jotain, esim jatkuvaa yhteydenpitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa että teillä on ihanteellinen työkaveruus! Itse en haluaisi enkä jaksaisi tavata illalla töiden jälkeen ihmisiä joiden kanssa viettää tuntitolkulla aikaa jo päivällä. Eikä se sitä tarkoita että en pitäisi heistä. Itselleni liika on liikaa ja vapaa-ajalla voi tavata muita kavereita joita ei työpaikalla näe.
Mikä aloittajalla on tuossa niin kuin ongelmana? En vaan ymmärrä, mitä sä yrität tuolla turinallasi tuoda esiin, vaiko vain sitä, että eipä tuo sun työkaverisi välitä susta ihan oikeasti sen vertaa kuin mitä vain työssä joutuu pakosta olemaan sun työkaverina, ja vapaa-ajalla ei sua haluakkaan nähdä, eikä tavata, saa jo tarpeekseen sun jorinoista töissäkin, kun ei voi vältelläkään sua työpaikkanne takia.
On mullakin ollut noita työpaikkaystäviä, joiden kanssa tapailimme myös vapaa-ajallamme, ja olihan se ihan kivaa, mutta periaatteessa työkaverit ovat työpaikalla, ja vapaa-ajalla tapailen mielummin ihmisiä, joita en ehdi työn vuoksi tapailemaan eli läheisiäni ja sukulaisiani sekä parhaimpia ystäviäni.
Töihin mennään tekemään töitä, eikä seurustelemaan ja pohtimaan muita asioita. Ruokailutauoilla ja kahvitauoilla voi jutella tietysti muustakin kuin työhön liittyvistä asioistaan, mutta on yksinkertaista alkaa liikoja juttelemaan omista henkilökohtaisista asioistaan työkavereilleen. Ne ihmiset ovat aivan toisaalla, oma puoliso ja perhe, ja muut läheiset sekä ne varsinaiset ystävät, joiden kanssa voi avautua kaikesta maan ja taivaan välissä.
Mun kaikki työkaverit on tuollaisia ja mun mielestä se on juuri normaali ja tavoiteltava tilanne. Ovat läheisiä työkavereita, mutta vapaa-aikaa vietetään yhdessä vain poikkeustilanteissa.
Pitkinä juhlapyhinä ja lomilla seurustellaan muiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on juuri noin yhden työkaverin kanssa ja pelkästään työkaverina pidän, en ystävänä. Rentoa ja mutkatonta kaveruutta, jota työt yhdistää. Syvällisiäkin joskus puhutaan, mutta silti tapaamme pääasiassa vain työpaikalla ja jatkamme juttua siitä mihin viimeksi jäimme.
Onko kaikkien mielestä siis tavoiteltava tilanne että työkaverit on työkavereita? Töistä ei mennä hakemaan oikeita ystäviä, pelkkiä työkavereita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rasittavalle kuulostaa. Jotain outoa tuossa on, kun joudut vapaillasi noita työkaveriasioita pohtimaan ja jopa täältä kyselet asiasta. Itse en ala työpaikalla omia kotiasioita puimaan oikeastaan ollenkaan. Ja eikä meillä ehdikkään ja hyvä niin.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 09:08"]
Onko kaikkien mielestä siis tavoiteltava tilanne että työkaverit on työkavereita? Töistä ei mennä hakemaan oikeita ystäviä, pelkkiä työkavereita?
[/quote]
Oletus on, että työkaverit työkavereina. Riittää, että heidän kanssaan on kohteliaat välit. Jos työpaikalta sattuisi löytymään sydänystävä, niin sehän olisi iloinen yllätys, mutta ei sellaista voi tai pidä "hakea".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 09:14"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 09:08"]
Onko kaikkien mielestä siis tavoiteltava tilanne että työkaverit on työkavereita? Töistä ei mennä hakemaan oikeita ystäviä, pelkkiä työkavereita?
[/quote]
Oletus on, että työkaverit työkavereina. Riittää, että heidän kanssaan on kohteliaat välit. Jos työpaikalta sattuisi löytymään sydänystävä, niin sehän olisi iloinen yllätys, mutta ei sellaista voi tai pidä "hakea".
[/quote]
Minä olen ainakin kaikista työpaikoista saanut ihan sydänystäviä ketä nään vieläkin vapaa-ajalla vaikka ollaankin eri työpaikoissa. Tulee pitkät viikot jos töissä on vain hyvänpäivän tuttuja kenen kanssa ollaan "kohteliaissa" väleissä...
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 09:14"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 09:08"]
Onko kaikkien mielestä siis tavoiteltava tilanne että työkaverit on työkavereita? Töistä ei mennä hakemaan oikeita ystäviä, pelkkiä työkavereita?
[/quote]
Oletus on, että työkaverit työkavereina. Riittää, että heidän kanssaan on kohteliaat välit. Jos työpaikalta sattuisi löytymään sydänystävä, niin sehän olisi iloinen yllätys, mutta ei sellaista voi tai pidä "hakea".
[/quote]
Ihmettelen kyllä tällaista asennoitumista. Totta kai töissä on erilaisia ihmisiä ja kaikkien kanssa ei voi olla sydänystävä. Mutta jos jonkun kanssa synkkaa, niin miksei tutustua jonkun ihme periaatteen takia.
Ap:lle sanoisin taas että katso kuinka tilanne kehittyy, ette ole tunteneet vielä vuottakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään ystävyys, tuttavuus ja työkaveruus sekoitetaan herkästi keskenään ja puhutaan pelkästään ystävyydestä. AP:n tarinassa ei ole kyse sen kummemmasta kuin hyvästä työkaveruudesta. AP näyttäisi toivovan, että yhteyttä pidettäisiin myös vapaa-ajalla, mutta työkaveri ei ilmeisesti halua. Joskus on ihan hyvä pitää erikseen ystävät ja työkaverit. AP ei muuten maininnut, onko kyseessä nais- vai miespuolinen työkaveri. Oletan, että ap on nainen. Haluaisiko ap kenties seurustelusuhteen?
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 09:56"]
Nykyään ystävyys, tuttavuus ja työkaveruus sekoitetaan herkästi keskenään ja puhutaan pelkästään ystävyydestä. AP:n tarinassa ei ole kyse sen kummemmasta kuin hyvästä työkaveruudesta. AP näyttäisi toivovan, että yhteyttä pidettäisiin myös vapaa-ajalla, mutta työkaveri ei ilmeisesti halua. Joskus on ihan hyvä pitää erikseen ystävät ja työkaverit. AP ei muuten maininnut, onko kyseessä nais- vai miespuolinen työkaveri. Oletan, että ap on nainen. Haluaisiko ap kenties seurustelusuhteen?
[/quote]
Mitä väärää on sen toivomisessa, että viettää aikaa myös lomilla hyvän kaverin kanssa? Entä miksi tuo seurustelu pitää sotkea tähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 09:56"]
Nykyään ystävyys, tuttavuus ja työkaveruus sekoitetaan herkästi keskenään ja puhutaan pelkästään ystävyydestä. AP:n tarinassa ei ole kyse sen kummemmasta kuin hyvästä työkaveruudesta. AP näyttäisi toivovan, että yhteyttä pidettäisiin myös vapaa-ajalla, mutta työkaveri ei ilmeisesti halua. Joskus on ihan hyvä pitää erikseen ystävät ja työkaverit. AP ei muuten maininnut, onko kyseessä nais- vai miespuolinen työkaveri. Oletan, että ap on nainen. Haluaisiko ap kenties seurustelusuhteen?
[/quote]
Juu on totta, että varsinkin pienillä työpaikoilla tulee tiiviit suhteet työkavereille ja silloin välillä on vaikea vetää raja ystävyyteen ja työkaveruuteen mutta mielestäni on ihan ok viettää myös vapaa-ajalla aikaa työkaverin kanssa. Ihan van kavereina, jos kerta viihtyy yhdessä. Mitä väliä sukupuolilla tällöin on?
Ihan normaalia. Työpaikalla voin viettää aikaa tiettyjen ihmisten kanssa (mikäli töiltä keretään), puhellaan niitä näitä, toisinaan yksityisasioitakin. En kuitenkaan kotona mieti kenenkään kertomia juttuja, toivottavasti kukaan muukaan ei mieti minun juttujani. Jotkut toki ystävystyvät töissä, ja hyvä heille, itse kuitenkin haluan pitää yksityiselämän erillään töistä.
Näkisin että olette vain hyviä työkavereita.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:14"]
Ihan normaalia. Työpaikalla voin viettää aikaa tiettyjen ihmisten kanssa (mikäli töiltä keretään), puhellaan niitä näitä, toisinaan yksityisasioitakin. En kuitenkaan kotona mieti kenenkään kertomia juttuja, toivottavasti kukaan muukaan ei mieti minun juttujani. Jotkut toki ystävystyvät töissä, ja hyvä heille, itse kuitenkin haluan pitää yksityiselämän erillään töistä.
[/quote]
Eikö ole ikävää olla töissä niin ettei voi puhua mistään muusta kun työstä ja säästä? Kenellä on niin paljon aikaa nähdä ystäviä työn ulkopuolella että kerkeää sitten puhua kaikesta muusta työn jälkeen... Vai eikö kukaan sitten halua puhua mistään, pidetään kaikki itsellä ja myöhemmin valitetaan että kun on niin rankkaa eikä kukaan ymmärrä.