avustusryhmät, ketä varten?

Mä saada ryhman kautta jouluruoka ja Sanna antoi 300€ raha.

Sen joka huijaa diakonissaa ja yhteiskuntaa.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 14:03"]Sen joka huijaa diakonissaa ja yhteiskuntaa.
[/quote]

Ei ala M-kirjaimella.

Lahjoitin kerran uusia vaatteita. Olivat sittemmin myöhemmin myynnissä kirpalla.

Hieno auto.. Koti viimosen päälle.ap

Yhden kerran itse autoin rahalla yhtä.perhettä

Voihan järkky! Tällaista tämä on nykyään, mihinkään ei voi luottaa, köyhäkin on oikeasti rikas.  Hyvää kuitenkin tarkoitit. Ensi kerralla, jos sinulla on ylimääräistä, anna vaikka lapsillesi (jos on).

En luota mihinkään avustusryhmiin, luotan vain siihen mitä näen livenä. Järjestöt, unicef ja vastaavat keräävät rahaa kehitysmaille, ovat keränneet vuosikymmenet eikä mikään ole merkittävästi muuttunut. Nälänhätä jatkuu, mutta järjestöt porskuttavat menestykkäästi, palkat juoksevat kun avustuksia tulee.

Oli viimonen kerta kun sinne mitään vien! Tai kelleen. Edes kiitosta saanut. Kyllä muuten kelpaa...

Nous ryhmis roikkuu samat perheet kuukaudest toiseen.

Nois

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 09:20"]

En luota mihinkään avustusryhmiin, luotan vain siihen mitä näen livenä. Järjestöt, unicef ja vastaavat keräävät rahaa kehitysmaille, ovat keränneet vuosikymmenet eikä mikään ole merkittävästi muuttunut. Nälänhätä jatkuu, mutta järjestöt porskuttavat menestykkäästi, palkat juoksevat kun avustuksia tulee.

[/quote]

Niin se nälänhätä tosiaan jatkuu eri paikoissa, kun tämä maailma on aika iso paikka ja katastrofeja tapahtuu eri puolilla maailmaa.

Tuollaisissa ryhmissä kuka tahansa voi kerjätä apua. Ap kaltaisia idiootteja löytyy.

Röyhkeydellä ei ole enää mitään rajaa. Todellista tarvetta ei ole, mutta iletään kerjätä. Ja hyväsydämiset usein vähävaraisemmat auttavat. Näille kerjäläisille: Ahneella on paskainen loppu, pers pystyssä maantienojassa. Tämä ei koske teitä, jotka todella elätte ahdingossa.

Kehitysapu kuuluu samaan huijaukseen kuin nämä avustusjärjestöt. Yhteensä biljoona dollaria (1000 miljardia) on lahjoitettu afrikkaan, mutta köyhien hyvinvoinnissa ei näy. Suomen talous on kuralla, mutta sdp:llä, keskustalla, vasemmistolla, vihreillä ja rkp:llä on varaa nostaa kehitysapua 0,14% BKT:sta n.296 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset ovat vastustaneet alusta asti ja leikkaamassa tätä "apua".

Miksi ihmiset ei säästä pahanpäivän varalle?

Veinköhän vaippoja samaan asuntoon eilen?

Mikä kaupunki?

Olisi kelvannut minullekin apu aikoinaan. :) Alipainossa näkyi ja missään en käynyt. Vanhemmillani rahaa, mutta lapsille ei annettu, tällainen kipeä tarina. Mistään en apua kehdannut kysyä. Kokemukseni saanut avaamaan silmäni Suomen lapsien pahoinvointia kohtaan, sitä nimittäin on. Heitä pitäisi auttaa.

Telkkarissa tuuppaa mainosta, ota kummilapsi kehitysmaista.  Eli anna rahaa järjvestölle. Ensinnäkin, mikä on "kummiuden" perinteinen merkitys, eikö se ole henkinen tuki ja ohjausta hyvälle elämän polulle, ei raha. Toiseksi, yksittäiselle kummilapselle rahat ei siirry, ne menee järjestölle. Kolmanneksi, missä nämä kummilapset ovat, kun niitä ei näy hyvissä ammateissa, vaikka suomalainen täti on rahoittanut hyvän koulutuksen. Neljänneksi, avustussummia korotetaan, kun uusia lemmikkejä rahoitetaan.

Jospa suomalaisista lapsista tehtäisiin myös tunteellinen mainos telkkuun pyörimään, esimerkkinä vaikka Eerikan kaltaiset olot. Tai koulukiusatut. Tai lapset, joista vanhemmat eivät vain välitä. Suomalainen kummilapsi, 40 euroa kuussa. Mahdollistaa tapaamisiin, jutteluhetkiin, ystävyyteen, aitoon välittämiseen.

Samaan palveluun aikuisetkin, joista vanhemmat eivät välitä. Kelpaisi kyllä minulle kummitäti,

Olen itse työtön tai oikeastaan tilapäisesti työkyvytön monen lapsen yh ja rahat on oikeasti tiukalla. En koe jotenkin oikeaksi kuitenkaan kerjätä mitään koska en paljoa tämän rikkaampi ole koskaan ollutkaan niin sitä sitten saisi olla kerjäämässä kokoajan. Huomasin että eräs työssäkäyvä kaveri on monessa avustusryhmässä ja tuskin avun antajana koska valittaa aina miten rahat ei riitä mihinkään. Matkustaa kuitenkin pari kertaa vuodessa lapsineen ulkomaille. Ehkä sitten kokee jotenkin olevansa olosuhteiden uhri. Itse koen että olen tehnyt elämässäni tietoisia valintoja jonka takia olen tässä tilanteessa ja itse teen edelleen valintoja joilla pyrin tilannetta muuttamaan. Hävettäisi pyytää apua koska se tarkoittaisi uhriutumista ja sitä että myöntäisin ettei elämä ole oikein hallussa (eikä minusta tunnu siltä). 

Oikeasti minulla taitaa kuitenkin olla asiat paremmin kuin esim tuolla ap:n auttamalla perheellä. Voihan olla että niillä on jumalaton velka siitä hienosta talosta eikä raha riitä ruokaan ym. Eli puutetta on, mutta enemmän elämänhallinnan taidoissa kuin rahassa.