Kertokaa minkälainen sisustus oikeasti miellyttää?
Eli, minkälainen on kodin kaunis ja miellyttävä sisustus? Mitävärejä, materiaaleja? Kuka oikeasti viihtyy esim.rosterin keskellä..
Kommentit (78)
Tykkään valkoisesta. Huonekaluni ovat joko modernia tanskalaista muotoilua tai vanhoja aarteita 50-luvulta. Olen minimalisti; nautin niukkuudesta, funktionaalisuudesta ja vastakohdista. Yhdistän pehmeitä ja lämpimiä materiaaleja - pellavaa, puuvillaa, untuvaa ja vaneria - koviin, metallista valmistettuihin tuotteisiin. Pidän myös lasivalaisimista, viherkasveista ja vanhoista peileistä. Nykyisessä kodissani on lämmin lautalattia, joka pehmentää kivasti valkoisuutta. Kaikki kylässä käyneet ovat kehuneet pikkuasuntoani kodikkaaksi.
Sellainen sisustus, jossa esineet ja huonekalut ovat olemassa vain niiden hyötytarkoituksen vuoksi. Kaiken ulkonäkö on täysin sivuseikka. Esim halvat puutarhan muovituolit keittiössä. Alekorista ostetulla sävytysvirhemaalilla maalatut mielenkiintoisen (oudon) väriset seinät. Keiittön lattiaa lämmittämässä vaikkapa paimentolaismatto mummon vintiltä.... Naulakkona voisi toimia seinään naputetut rautanaulat.
Emäntä voisi tarjoilla kahvin vieraalle lattialle, jossa olisi kiva istuskella takkatulen äärellä tyynyn päällä...
siis jotain ihananan epäsovinnaista ja provosoivaa.
Meillä on valkoiset/vaaleat seinät, kaapistot ja kiinteät kalusteet - olleet jo yli 20 vuotta, ja varmaan ovat saman verran eteenpäinkin. Olemme siis ehtineet jo montakin kertaa olla sekä huippumuodikkaita että superjuntteja. :)
Huonekaluilla, tekstiileillä ja koriste-esineillä päivitämme kotia aina kulloisenkin mieltymyksemme mukaiseksi, helppoa ja halpaa. Ja mä tykkään, aina vaan.
Meidän olkkarissa tällä hetkellä musta-valkoraitaa ja keltasta tekstiileissä. Sohva vaaleanharmaa, seinät valkoiset. Seinällä suurennettuja mustavalkokuvia muksuista. Lasten leikkinurkka onki sitte semmonen väripläjäys.
Mulla on rosteriset keittiökoneet, joita en tosin itse ole valinnut. Ja tosiaan jos tässä joskus tulee keittiökoneiden hankita eteen, niin en osta ainakaan rosterisia :D Ovat nuo ihan tyylikkäät kyllä, mutta ihan samperin ärsyttävät pitää siistin näköisenä. Sormenjäljet ja roiskeet näkyvät tosi hyvin, ja niitä on tosi ärsyttävä pyyhkiä.
Itse kysymykseen: mä pidän vaaleasta, valoisasta ja raikkaasta. Valkoiset siistit seinät ja korkeat jalkalistat mielyttävät silmää. Erityisen paljon pidän kalanruotoparketista, joskus vielä haluan sellaisen lattian. Tyhjää tilaa ei tarvitse mielestäni pelätä, eikä asuntoa tunkea ihan tikaten täyteen. Mielummin vaikka vähän väljempää.
Rahat on laitettu hyviin laadukkaisiin peruskalusteisiin, eikä mihinkään joutaviin tilpehööreihin. Kaiken ei tarvitse olla samaa tyyliä. Jos on esim Boknäsin klassikkokirjahylly, niin ei koko asunnon tarvitse olla sitä samaa Boknäs-tyyliä. Siihen voi yhdistää jotain sleekkiä modernia mukaan. Ja sama toistenpäin. Jos on joku moderni korkeakiiltoinen huonekalu, siihen voi yhdistää jotain vähän rustiikimpaakin.
Tekstiileissä hyvät materiaalit, kuten silkkiset tai pellavaiset verhot, villaiset matot jne. Kaikki taulut ja julisteet kehystetty, ei mitään teippiä/sinitarraa ;) Itse olen heikkona design-valaisimiin, ja tyylikkäät valaisinvalinnat saavat multa pisteitä.
[/quote] Kitara seinällä.... oh my... jotain maailman hirveintä ja mauttominta! - 10
[/quote]
Jos perheessä on kitaransoittaja, mikä tekee seinälle ripustetusta kitarasta mauttomamman kuin olohuoneen piano?
Et taida osata soittaa mitään soitinta...muutoin ymmärtäisit, että kitaralle turvallisin säilytyspaikka on seinällä.
Etkä taida oikeasti ymmärtää sisustamisesta mitään. Tärkein juttu on se, että koti on tehty asukaaitaan varten.
Pääosin vaalea ja neutraali (=myös tummanharmaa ja -ruskea, ei pelkät vaaleat),kirkkaampia värejä sitten mausteena. Sekoitettu uutta ja vanhaa, modernia ja antiikkia jne. Tavaraa rajoitetusti, mutta myös koristeita eli ei ihan askeettinen. Koristukset personnallisia, ei vaan Ikean yms. sistustauluja tms. Aidot materiaalit, puu, kivi, nahka jne. Valoisuus, avaruus, ilmavuus, puulattiat! Erikoisemmat yksityiskohdat itse asunnossa (eli ei esim.huonekaluissa) kuten seinän sisällä olevat vanhat komerot, palkit vanhassa ullakkoasunnossa jne.
Valkoinen, vaalean harmaa, vaalea puu, tehovärinä keltainen.
Harmonista ja rauhallista mutta raikasta ja modernia. Mm. Artekia ja kauniita valaisimia.
Pidän industrialtyylisestä sisustuksesta. Esim. meidän koti:
Korkeat avarat ja valoisat huoneet.
Isoja metallisia valaisimia.
Vastakohtia, esim. valkoinen pyöreä puinen keittiönpöytä ja metalliset tuolit.
Puuta, marmoria, betonia, pehmeitä kankaita.
Maanläheisiä värejä pääosassa, tehosteväreinä kupari ja minttu.
Hienoja tauluja.
Mielenkiinnonkohteet ja harrastukset saa näkyä; lautailuharrastus, "kenkäfriikkeily" ja lempparielokivat, lukeminen...
Ja kun tämän kaiken pitää mahd simppelinä!
Omituinen aloitus. Miellyttävä sisustus on sellainen, joka itseä miellyttää, eikä esim. muita av-mammoja.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 00:17"]
Kiiltovalkeaa joka paikassa mihin sitä vain saa, loput sitten pelkkää valkoista. Valkoisen nahkasohvan saa kivasti piristettyä tähti-huovalla. Lisäksi seinätekstit on ihania, esim my home is where my heart is tai home sweet home
[/quote]
Seinätarrat on myös tosi ihania. Suosikkejani on pöllöt. Toinen ihana seinätarra on erilaiset tatuointikuvioiden näköiset kiehkurat.
Seinällä iso peili poikkisuunnassa.
Monista kaupoista saa antiikkisen näköisiä valkoiseksi maalattuja rapistuneita lipastoja ym. Ne on myös ihania.
Mä ihailen tanskalaisten kykyä käyttää valkoisen eri sävyjä. Kermaa, vanhaa valkoista, helmenharmaaseen viviahtavaa jne. yhdistettynä vanhaan puuhun.
Jostain syystä suomalaiset ei koskaan onnistu tuon jäljittelemisessä, meillä käytetään vain valkoista valkoisella jolloin tulos on kamala.
Omassa kodissani meillä on värejä ja mausteisuutta sisustuksessa, yhtään maalarinvalkoista seinää ei löydy. Eikä ole aikomustakaan vaihtaa, viihdymme energisoivassa ja lämpimässä ympäristössä.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 00:17"]Yöks, inhoan Vallilan kankaita.. Niin Anttilaa. Sellaista mitäänsanomatonta suomalaista sisustamistyyliä.
Itse tykkään aidosta puusta, kivestä. Esim. kivipinnat keittössä (poislukien se punainen/harmaa graniitti), kaikki feikkitapetti esim. puukuviot on kamalia, samoin tekokukat, sähkötakat..
Tykkään siis aidoista materiaaleista! Puu, kivi, silkki jne. Silkkiverhot ovat aina tyylikkäät, varsinkin, jos ne on tehty hyvin. Isot, korkeat huoneet. Avaruus. Paljon luonnonvaloa. Iso parisänky, iso keittiö ja makuuhuone, samoin olohuone. Vaaleat pinnat tehostettuna tummilla huonekaluilla, tai toistepäin (ei niin, että sekä tummat värit ja tummat huonekalut). Huoneet eivät saa myöskään olla tukkoon sisustettuja; krääsää jokapaikassa, tai liian massiiviset huonekalut siihen tilaan. Pitää olla myös sitä tilantuntua ja valon tuntua huoneeessa.
[/quote]
Juuri mietin miten kuvaan makuani. Mutta eipä tarvitse tähän hyvään kuvaukseen lisätä mitään. Juuri tuollainen on minun makuuni. Tärkeintä tilavat huoneet.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:04"]
Mä ihailen tanskalaisten kykyä käyttää valkoisen eri sävyjä. Kermaa, vanhaa valkoista, helmenharmaaseen viviahtavaa jne. yhdistettynä vanhaan puuhun.
Jostain syystä suomalaiset ei koskaan onnistu tuon jäljittelemisessä, meillä käytetään vain valkoista valkoisella jolloin tulos on kamala.
Omassa kodissani meillä on värejä ja mausteisuutta sisustuksessa, yhtään maalarinvalkoista seinää ei löydy. Eikä ole aikomustakaan vaihtaa, viihdymme energisoivassa ja lämpimässä ympäristössä.
[/quote]
Mulle tanskalainen tyyli on ihan vieras, enkä oikein saanut siitä mitään selvää kuvaa googlen kuvahaun avulla, eikä Pinterestkään anna mitään omaleimaista tyyliä.
Näyttää aika paljon Elloksen viime kuvastolta tai Ikean tyyliltä. Valkoista, valkoista ja joku vaalea "aito puu" pöytä tai lipasto. Piristyksenä sitten yksi yksityiskohta "trendivärillä" mintunvihreällä, oranssiin taittavalla vaalealla roosalla tai pehmeällä vaaleansinisellä.
Samanlainen kuin ruotsalainen?
Beige, murrettu vaalea vihreä ja vanha roosa ovat minun sisustusvärejäni. Verhoissa saattaa esiintyä koko varikimarani, mutta kalusteet ovat yksivärisiä. Niitä voi sitten elävöittää värikkäillä tyynyillä ja torkkupeitteillä. Minulle on sinänsä samantekevää, mistä kalusteet on hankittu. Paljon tärkeämpää on, että vuoteessa on hyvä nukkua ja siitä herää aamulla levänneenä, tai että sohvassa ja tuoleissa on mukava istua pönöttämättä ja että pöydät ovat sopivan korkuisia. Kodikkaaseen sisustukseeni kuuluvat myös runsas kirjahylly (ilman ensimmäistäkään matkamuistoa tai viinapulloa) sekä perinteiset seinätekstiilit ja matot. En halua, että kodissani kaikuu kuin hollituvassa. Mielestäni kodin pitää olla siinä asuville ihmisille koti eikä huonekalunäyttely muille. Sopiva sekoitus uutta ja vanhaa, itse hankittua ja perittyä takaa kodikkuuden.
Minua ei mielllytä oma sisustukseni. Se on meillä ollut sattumanvaraista, kun ei ole ollut varaa, ei aikaa eikä kiinnostusta tehdä siitä juuri sellainen, joka miellyttäisi. Sen sijaan meillä on lahjaksi saatua, jotain, joka on miellyttänyt 10v sitten jne. Mutta kummasti se tietysti on sellainen, josta omalla tavallaan pitää, kun siihen on tottunut eikä sitä ole leikattu mistään sisustuslehdestä.
Ystäväni olohuoneen on ihan ammattilaisen sisustama. Tavoitteena oli tyylikäs lapsiperheen olohuone (lapset alle kouluikäisiä). Kaikki on valkoista tai beigeä. Minusta sisustus on kaikkea muuta kuin lapsiperheelle sopivaa, koska materiaaleissa lika ja pöly näkyy helposti ja huonekaluissa on paljon lasipintaa eli sormenjäljetkin näkyvät. Lisäksi lapset tunnetusti pitävät väreistä ja tuo olohuone on niin väritön kuin ikinä mahdollista. Väriläiskänä ovat kuulemma verhot joissa on raitoina hivenen beigeä tummempi väri mutta ei sitä voi kutsua edes vaaleanruskeaksi. Periaatteessa sisustuksessa on paljon asioita, joista pidän (pidän beigestä) mutta kokonaisuus on niin varovainen, että menee jo hajuttoman ja mauttoman puolelle.
Toisella ystävälläni on taas koti, jota en ikinä itselleni hankkisi mutta joka on niin kiehtova, että viihtyisin siellä varmasti monta päivää vain katselemassa. Koko kotia kiertää kirjahylly (eri kokoisia) paitsi yhtä seinää, jolla on minihyllylle aseteltu muutama maalaus. Maalaukset vaihtuvat muutaman kerran kuussa. Kaikki huonekalut ovat ns. eri paria, tuolit eri värisiä, sohvat eri paria, matot suuria, karvaisia ja värikkäitä. Huonekaluilla on myös oma tarinansa (mummon perintöä, kirpparilöytö). Olohuoneessa on perheen harrastukset näkyvillä, maalausteline, piano, kitara, kirjoja, dvd:itä kaikki esillä ja käytössä.
En ole kirkkaiden värien ystävä mutta tuossa huoneessa on niin kodikas tunnelma, että väkisinkin kadehdin ystäväni rohkeutta sotkea kaikki keskenään ja tehdä silti toimiva olohuone.
Itse tykkään vaaleasta puusta. Myös muutenkin vaaleat värit sisustuksessa. Ei kuitenkaan mitään kiiltovalkoista, vaan "pehmeämpää".
En tykkää että hyllyt notkuvat kaikkea pikkukrääsää, mutta muutamia kuvia ja koriste-esineitä+kukkia on kiva olla tuomassa kotoisuutta. :)
Meillä satavuotias puutalo, jossa pidän erityisesti sen vaaleasta lautalattiasta. :)
Kiiltävä, moderni ja kokovalkoinen.
http://chicago.curbed.com/archives/2015/02/16/house-calls-feb-uptown.php
Värejä, mutta ei ylimalkaisesti. Tavaroita, jotta asunto näyttää asutulta eikä näyttelykodilta.