Miten ikinä opin historiaa?

Miksi koet, että historia on vaikeaa? Periaatteessa ei siinä ole kyse kuin syy- ja seuraussuhteista. Osaat sellaisia jo fysiikassa, miksi ne olisivat vaikeita historiassa?

No minä olen aina ollut historiassa hyvä, eikä minulla kait ole muuta salaisuutta kuin se, että löydän historiasta sellaiset aiheet ja aikakaudet, jotka minua erityisesti kiinnostavat, ja keskityn niihin. Moni tekee varmaan sen virheen, että lähestyvät koko maailmanhistoriaa yhtenä kaukaisena klimppinä, joka tulisi kokonaisuutena ymmärtää ja muistaa ulkoa. Ei se mene niin.

En tiedä, auttaako tuo sinua sitten. Mutta historia on vähän sellainen juttu, että historiakärpäsen pitää puraista, jotta siitä toden teolla kiinnostuu.

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:31"]

Miksi koet, että historia on vaikeaa? Periaatteessa ei siinä ole kyse kuin syy- ja seuraussuhteista. Osaat sellaisia jo fysiikassa, miksi ne olisivat vaikeita historiassa?

[/quote]

En juurikin hahmota näitä syy-seuraussuhteita. En pysty muodostamaan selkeitä säännönmukaisuuksia että asiasta X seuraa Y, jollaisia fysiikassa on helppo nähdä. Varmasti niitä hissasatkin löytyy, minä en vain jostain syystä oikein ymmärrä niitä. Että mikä vaikuttaa mihin.

Ulkoa opettelu on opiskelumetodini, eikä se ota toimiakseen kun asiaa on niin paljon, ja meillä on aina esseekokeita. 

Kertaus on opintojen äiti. Tankkaat vaan uudestaan, uudestaan ja uudestaan että minä vuonna se Pähkinäsaren rauha solmittiin. Kyllä se siitä.

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:17"]

Vinkkejä hissan opiskeluun kehiin kiitos! Mulla on kurssi menossa, olen enemmän pihalla kun ruotsin tunnelilla (ja siellä olen tosi pihalla) ja tiedän jo nyt että tämä kurssi tulee olemaan minulle helvetin vaikea. Kauhean paljon en jaksaisi panostaa kun minulla on kolme matikan kurssia ja fysiikka tässä jaksossa ja ne on prioriteetti. Haluan vaan päästä läpi. HI1 kyseessä. Vinkit opiskelutekniikoista tervetulleita.

[/quote] Minka maan ja aikakauden historiaa opiskelet?

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:34"]

En tiedä, auttaako tuo sinua sitten. Mutta historia on vähän sellainen juttu, että historiakärpäsen pitää puraista, jotta siitä toden teolla kiinnostuu.

[/quote]

En tavoittelekaan mitään historian tutkijan uraa, haluan vain seiskan tms. tästä kurssista. Seiska olisi jo tosi hyvä minulle. 

-ap

Opettelin hissan vihkot ja kirjat ulkoa valokuvamuistilla lukiossa. Yliopistossa samat metodit vaikkakin tenttialueet olivat joskus toista tuhatta sivua. Kylmästi uusintoihin jos tuntui ettei lähde. Työstähän se käy koska soveltaminen vastatessa historian kysymyksiin ei onnistu. Nimittäin jurrissa ja lukematta suorittanut muiden aineiden yliopiston tenttejä, hyvin arvosanoin.

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:43"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:17"]

Vinkkejä hissan opiskeluun kehiin kiitos! Mulla on kurssi menossa, olen enemmän pihalla kun ruotsin tunnelilla (ja siellä olen tosi pihalla) ja tiedän jo nyt että tämä kurssi tulee olemaan minulle helvetin vaikea. Kauhean paljon en jaksaisi panostaa kun minulla on kolme matikan kurssia ja fysiikka tässä jaksossa ja ne on prioriteetti. Haluan vaan päästä läpi. HI1 kyseessä. Vinkit opiskelutekniikoista tervetulleita.

[/quote] Minka maan ja aikakauden historiaa opiskelet?

[/quote]

Juuri tällä hetkellä opiskelen korkeakulttuureja ajalta josta minulla ei ole selkeää tietoa. Babyloniaa, Egyptiä, kreikkaa tms. 

Olin kaksi tuntia poissa sairauden takia ja nyt jo olen pudonnut kärryiltä totaalisesti 

Historianhan on kuin monipolvinen tarina. Kuin moniosainen kirja tai elokuva. Tai monta. Osa draamoja, osa sotaelokuvia, kotkut kauhu tai jotkut thrilleitä.

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:34"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:31"]

Miksi koet, että historia on vaikeaa? Periaatteessa ei siinä ole kyse kuin syy- ja seuraussuhteista. Osaat sellaisia jo fysiikassa, miksi ne olisivat vaikeita historiassa?

[/quote]

En juurikin hahmota näitä syy-seuraussuhteita. En pysty muodostamaan selkeitä säännönmukaisuuksia että asiasta X seuraa Y, jollaisia fysiikassa on helppo nähdä. Varmasti niitä hissasatkin löytyy, minä en vain jostain syystä oikein ymmärrä niitä. Että mikä vaikuttaa mihin.

Ulkoa opettelu on opiskelumetodini, eikä se ota toimiakseen kun asiaa on niin paljon, ja meillä on aina esseekokeita. 

[/quote]

Kyllä kai sinä nykyajan yhteiskunnassa ymmärrät mikä vaikuttaa mihinkin? Ainakin suuremmassa mittakaavassa? Ei se historiassa sen merkillisempää ole. 

Fysiikan säännönmukaisuudet on tietysti helppo nähdä kaavoista ja historiassa ei ole kaavoja ja laskemista samalla tapaa. Toisaalta voisit ajatella, että historian syy- ja seuraussuhteiden suuempi väljyys jättää sinulle enemmän tilaa tulkita ja painottaa itse. Niinhän ammattihistorioitsijatkin tekevät. Eivät he aina ole samaa mieltä asioista vaan painottavat ja selittävät eri tavoin.

Historian syy- ja seuraussuhteiden kaavattomuus antaa sinulle tilaa pohtia missä määrin esim. Saksan kohtelu 1. maailmansodan rauhassa vaikutti 2. maailmansodan syttymiseen. Kuinka paljon Saksan kohteluun vaikutti se, että Saksa oli itse vaatinut Ranskalta rauhanteossa 1871 maailmanhistorian suurimmat sotakorvaukset? Vai selittääkö 2. maailmansodan syttymistä jokin muu tekijä enemmän kuin Saksan kohtelu? Voisiko se olla se, että sotien jälkeen autoritarismi valtasi alaa muutenkin demokratialta. Toisen näkökulman voit ottaa käyttöön, kun pohdit, alkoiko 2. maailmansota Aasiassa jo oikeastaan 1937. 

Ei sinun tarvitse opetella kaikenlaista ulkoa, kunhan muistat suuret linjat kuin muistaisit elokuvan juonen. Mitä tapahtui missä järjestyksessä ja voit itsekin pohtia selitystä miksi.

Opiskelitteko siis suurten jokilaaksojen kultuureita ja myös antiikiin aikaa? 

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:34"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:31"]

Miksi koet, että historia on vaikeaa? Periaatteessa ei siinä ole kyse kuin syy- ja seuraussuhteista. Osaat sellaisia jo fysiikassa, miksi ne olisivat vaikeita historiassa?

[/quote]

En juurikin hahmota näitä syy-seuraussuhteita. En pysty muodostamaan selkeitä säännönmukaisuuksia että asiasta X seuraa Y, jollaisia fysiikassa on helppo nähdä. Varmasti niitä hissasatkin löytyy, minä en vain jostain syystä oikein ymmärrä niitä. Että mikä vaikuttaa mihin.

Ulkoa opettelu on opiskelumetodini, eikä se ota toimiakseen kun asiaa on niin paljon, ja meillä on aina esseekokeita. 

[/quote]

joo, ulkoa opettelu ei historiassa toimi. Asoiden yhteydet on vain tajuttava. Ja koska kyseessäon imisen toiminta, siinä eivät lainalaisuudet pysy kovin säännöllisinä. Silti asiat seuraavat edellisistä asioista ja johtavat seuraaviin. Lukion historian kursseilla ei tämän isompaa ymmärrystä tarvitakaan, vasta myöhemmin tulee keskustelu siitä, että olisi samosta asioista voinut seurata jtain muutakin.

historiaa opiskellessa lukiotasolla oletus on, että edelliset asiat johtavat seuraaviin. Niinpä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, missä jörjestyksessä asiat tapahtuvat, mitä on ensin ja mitä sen jölkeen, entä mitä samaan aikaan. Entä mikä niissä liittyy seuraaviin asioihin. Yritä muodostaa tästä tarina itsellesi. Tarina on helppo muistaa.

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:49"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:34"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:31"]

Miksi koet, että historia on vaikeaa? Periaatteessa ei siinä ole kyse kuin syy- ja seuraussuhteista. Osaat sellaisia jo fysiikassa, miksi ne olisivat vaikeita historiassa?

[/quote]

En juurikin hahmota näitä syy-seuraussuhteita. En pysty muodostamaan selkeitä säännönmukaisuuksia että asiasta X seuraa Y, jollaisia fysiikassa on helppo nähdä. Varmasti niitä hissasatkin löytyy, minä en vain jostain syystä oikein ymmärrä niitä. Että mikä vaikuttaa mihin.

Ulkoa opettelu on opiskelumetodini, eikä se ota toimiakseen kun asiaa on niin paljon, ja meillä on aina esseekokeita. 

[/quote]

Kyllä kai sinä nykyajan yhteiskunnassa ymmärrät mikä vaikuttaa mihinkin? Ainakin suuremmassa mittakaavassa? Ei se historiassa sen merkillisempää ole. 

Fysiikan säännönmukaisuudet on tietysti helppo nähdä kaavoista ja historiassa ei ole kaavoja ja laskemista samalla tapaa. Toisaalta voisit ajatella, että historian syy- ja seuraussuhteiden suuempi väljyys jättää sinulle enemmän tilaa tulkita ja painottaa itse. Niinhän ammattihistorioitsijatkin tekevät. Eivät he aina ole samaa mieltä asioista vaan painottavat ja selittävät eri tavoin.

Historian syy- ja seuraussuhteiden kaavattomuus antaa sinulle tilaa pohtia missä määrin esim. Saksan kohtelu 1. maailmansodan rauhassa vaikutti 2. maailmansodan syttymiseen. Kuinka paljon Saksan kohteluun vaikutti se, että Saksa oli itse vaatinut Ranskalta rauhanteossa 1871 maailmanhistorian suurimmat sotakorvaukset? Vai selittääkö 2. maailmansodan syttymistä jokin muu tekijä enemmän kuin Saksan kohtelu? Voisiko se olla se, että sotien jälkeen autoritarismi valtasi alaa muutenkin demokratialta. Toisen näkökulman voit ottaa käyttöön, kun pohdit, alkoiko 2. maailmansota Aasiassa jo oikeastaan 1937. 

Ei sinun tarvitse opetella kaikenlaista ulkoa, kunhan muistat suuret linjat kuin muistaisit elokuvan juonen. Mitä tapahtui missä järjestyksessä ja voit itsekin pohtia selitystä miksi.

[/quote]

Totta puhuen en taida ymmärtää. Yhteiskunnalliset asiat ja etenkin talous on aina mennyt ihan ohi. Muutenkaan minua ei ole oikein ikinä kiinnostanut mikään ihmisen luoma, vaan luonnontieteet ja matemaattiset jutut. Tämä kurssi nyt on vain pakko käydä ja meidän opettaja on tunnettu vaikeista kokeista ja tiukasta 50% läpäisyrajasta (siis puolet pisteistä on vitonen) joten olen aika pulassa tän kanssa. 

Hyviä vinkkejä on tullut :) kiitos vastanneille!

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:51"]

Opiskelitteko siis suurten jokilaaksojen kultuureita ja myös antiikiin aikaa? 

[/quote]

Joo ! :) 

Minulla on nakomuisti ja nama timelinet aina auttavat. Tuon Babylonin rinnalle kun etsit Egyptin niin sitten alkaa selvita mita silloin tapahtui, otat vahan niinkuin juorun kannalta, kuka tappeli kenenkin kanssa jne.

http://www.ancient.eu/timeline/babylon/

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:47"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:43"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:17"]

Vinkkejä hissan opiskeluun kehiin kiitos! Mulla on kurssi menossa, olen enemmän pihalla kun ruotsin tunnelilla (ja siellä olen tosi pihalla) ja tiedän jo nyt että tämä kurssi tulee olemaan minulle helvetin vaikea. Kauhean paljon en jaksaisi panostaa kun minulla on kolme matikan kurssia ja fysiikka tässä jaksossa ja ne on prioriteetti. Haluan vaan päästä läpi. HI1 kyseessä. Vinkit opiskelutekniikoista tervetulleita.

[/quote] Minka maan ja aikakauden historiaa opiskelet?

[/quote]

Juuri tällä hetkellä opiskelen korkeakulttuureja ajalta josta minulla ei ole selkeää tietoa. Babyloniaa, Egyptiä, kreikkaa tms. 

Olin kaksi tuntia poissa sairauden takia ja nyt jo olen pudonnut kärryiltä totaalisesti 

[/quote]

Tuossa ei ole oikeastaan muuta tavoitetta kuin esitellä länsimaalaisen kulttuurin alkujuuria. Kaksoisvirranmaa ja Egyptikin ovat enemmän mukana ajallisen ensisijaisuutensa takia. Uskonnon historiassa niillä onkin sitten suurempi merkitys. 

Tuon ajan historiassa kestävintä meille kantautunutta on kirjoitustaidon kehittyminen. Tosin meidän kirjaimistomme on juuriltaan hieman nuorempaa perua, Foinikeasta Kreikkaan omaksuttua.

Kreikasta lähtee paremmin liikkeelle länsimaisen sivistyksen suuri kaari. Kreikkaa tavataan ajatella kulttuurimme filosofina ja taiteilijana. Kreikkaa kopioinut Rooma mielletään pikemminkin kulttuurimme insinööriksi. Kreikasta yltävät meille saakka demokratian idea, nykyinen kirjoitustaito, filosofian mm. tieteen juuret, laajalti tunnettu mytologia ja olympialaiset. Sen ajan poliittisista tapahtumista ja sodista merkittävin oli, kun Ateenan johtama liittokunta pysäytti Persian etenemisen länteen. Jos Persia olisi onnistunut valtaamaan Kreikan, olisi paljon nyt tuntemaamme voinut jäädä syntymättä ja maailma näyttäisi hyvin toisenlaiselta. Esim. hieman myöhäisemmät Aleksanteri Suuren valloitussodat ovat nykyajan näkökulmasta vähämerkityksisempiä.

Kreikan merkitys kertautuu myöhemmin siinä, että siitä tuli itäisen Rooman valtakunnan pääkieli, mistä syystä se on Uuden testamentin kieli. Kreikkalainen kulttuuri palaa uudestaan historian päälavalle renesanssin aikaan ja jälleen kerran 1800-luvun romantiikan ja empirismin aikaan. Edelleenkin kreikan kieli näkyy tieteellisessä sanastossa. 

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:54"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:49"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:34"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:31"]

Miksi koet, että historia on vaikeaa? Periaatteessa ei siinä ole kyse kuin syy- ja seuraussuhteista. Osaat sellaisia jo fysiikassa, miksi ne olisivat vaikeita historiassa?

[/quote]

En juurikin hahmota näitä syy-seuraussuhteita. En pysty muodostamaan selkeitä säännönmukaisuuksia että asiasta X seuraa Y, jollaisia fysiikassa on helppo nähdä. Varmasti niitä hissasatkin löytyy, minä en vain jostain syystä oikein ymmärrä niitä. Että mikä vaikuttaa mihin.

Ulkoa opettelu on opiskelumetodini, eikä se ota toimiakseen kun asiaa on niin paljon, ja meillä on aina esseekokeita. 

[/quote]

Kyllä kai sinä nykyajan yhteiskunnassa ymmärrät mikä vaikuttaa mihinkin? Ainakin suuremmassa mittakaavassa? Ei se historiassa sen merkillisempää ole. 

Fysiikan säännönmukaisuudet on tietysti helppo nähdä kaavoista ja historiassa ei ole kaavoja ja laskemista samalla tapaa. Toisaalta voisit ajatella, että historian syy- ja seuraussuhteiden suuempi väljyys jättää sinulle enemmän tilaa tulkita ja painottaa itse. Niinhän ammattihistorioitsijatkin tekevät. Eivät he aina ole samaa mieltä asioista vaan painottavat ja selittävät eri tavoin.

Historian syy- ja seuraussuhteiden kaavattomuus antaa sinulle tilaa pohtia missä määrin esim. Saksan kohtelu 1. maailmansodan rauhassa vaikutti 2. maailmansodan syttymiseen. Kuinka paljon Saksan kohteluun vaikutti se, että Saksa oli itse vaatinut Ranskalta rauhanteossa 1871 maailmanhistorian suurimmat sotakorvaukset? Vai selittääkö 2. maailmansodan syttymistä jokin muu tekijä enemmän kuin Saksan kohtelu? Voisiko se olla se, että sotien jälkeen autoritarismi valtasi alaa muutenkin demokratialta. Toisen näkökulman voit ottaa käyttöön, kun pohdit, alkoiko 2. maailmansota Aasiassa jo oikeastaan 1937. 

Ei sinun tarvitse opetella kaikenlaista ulkoa, kunhan muistat suuret linjat kuin muistaisit elokuvan juonen. Mitä tapahtui missä järjestyksessä ja voit itsekin pohtia selitystä miksi.

[/quote]

Totta puhuen en taida ymmärtää. Yhteiskunnalliset asiat ja etenkin talous on aina mennyt ihan ohi. Muutenkaan minua ei ole oikein ikinä kiinnostanut mikään ihmisen luoma, vaan luonnontieteet ja matemaattiset jutut. Tämä kurssi nyt on vain pakko käydä ja meidän opettaja on tunnettu vaikeista kokeista ja tiukasta 50% läpäisyrajasta (siis puolet pisteistä on vitonen) joten olen aika pulassa tän kanssa. 

Hyviä vinkkejä on tullut :) kiitos vastanneille!

[/quote]

Kaikki mitä me tiedämme matematiikasta ja tieteestä on ollut ihmisen luomaa. Tieteelläkin on historiansa. Kiinnostaako se sinua?

Taloustieteessä on paljon matematiikkaa... Tahdon vain sanoa, että matematiikka ei ole mikään muusta maailmasta erillinen saareke. Kurssisi osalta se näyttäytyy babylonialaisten tähtitieteen osaamisessa ja egyptiläisten geometrian hallinnassa.

Opiskelen historiaa yliopistossa, mutta en ole käynyt lukiota. Luin kyllä lukion hist. kurssikirjat pääsykokeisiin valmistautuessa. Tässä muutama vinkki, joista toivottavasti on apua.

Opettele jokin tietty kiintopiste tai käännekohta. Egyptistä tulee mieleen joku Aton/Amon jumalakulttuurin "valtataistelu", Kleopatra tai Tutankhamen tms. Pänttää se yksi asia hyvin. Käytä sitä kiintopisteenä, josta käsin luot itsellesi käsitystä ajasta ennen ko. tapahtumaa, eli mikä johti siihen. Samoin ajasta jälkeen tapahtuman. Käytä tässä vaiheessa apuna Wikiä ja ihan pieniä nettiartikkeleita yms. Kun sinulla on käsitys jostain pointista, on siitä paaaaaljon helpompaa johtaa asioita. Tämä vaatii muutaman illan vaivan, mutta takaan että palkitsee. Älä valitse kohtaa joka tuntuu tärkeältä vaan kohta, joka sinua kiinnostaa.

Em. asian suhteen älä jumahda. Vaikka lukiokirjoissa painotetaan suuria kehityskulkuja, niin jos satut olemaan kiinnostunut kuvaamataidosta, niin etsi tietoa ajan hieroglyfeistä. Jos sinua kiinnostaa muoti, niin lue egyptiläisestä muodista. Pyramidit on jänniä aina jne. Kun opiskelet motivoituneesti "aiheen vierestä" jää asiayhteyksiäkin päähän kuin varkain.

Lue kertomakirjallisuutta. Ota iltalukemiseksi fiktiivinen romaani aikakaudelta. Siis kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat ko. aikakaudelle. Ei tartte mitään aikalaisteosta tyyliin Ilias alkaa lukemaan. Vaikka lukemasi ei olisi faktuaalisesti totta, se auttaa sinua ymmärtämään ja hahmottamaan aikakautta ja tekee siitä mielekkäämmän. Ja taas, mielekkyys palvelee tätä varkain oppimista.

Paneudu lukemaasi. Lue pomodoretekniikalla, eli lue 20 min, pidä 5 min tauko: naplaa kännykkää, käy kessulla, vessassa, juo kahvit tms. mikä sinun juttusi nyt onkaan. Pointti on se, että käytä tuo 20 min siten, että todella ajattelet lukemaasi. Kun luet lausetta, älä siirry seuraavaan ennen kuin ymmärrät mitä siinä sanotaan. Saat 20 min aikana näin luettua ehkä kaksi sivua. Mutta takaan että se kannattaa. Lukiessasi mieti, kuinka asia liittyy edellisiin. Jos sinulla herää kysymys lukiessasi (ai miten niin muka näin kun äsken oli näin? eikö tästä seuraa että? jne) niin kirjoita ne muistiin. Jos kirja ei vastaa, niin kysy opettajalta. Kaiken kaikkiaan, ajattele mitä luet!

Kun ajattelet mitä luet, niin salli kouluasioiden tulla mieleesi myös muuta tehdessäsi. Kun nostat salilla rautaa, rentoudut saunassa, ajat pyörällä, tuijotat kassajonossa, ylipäätään kun ajatuksesi harhautuu aiheeseen, niin salli sen harhautua. Anna ajatusten tulla vapaasti mieleesi ja seuraile niitä. Pohdi rauhassa, se vitun Tutankhamon! Mistäs tuollainen ajatus tuli? Miksi vitun? Tai ihana Kleopatra! Miksi ihana? Älä blokkaa mietteitäsi. Jos saunassa saat ajatuksen tai et tarkkaan muista kuinka jokin asia meni, niin älä stressaa vaan tarkista asia joko kirjasta tai googlesta tilaisuuden tullen. Tästä saa sielunrauhaa. Assosioi vapaasti.

Kaikkiaan historiaa oppii lukemalla ja kirjoittamalla. Jos näet hieman vaivaa (esim. 2 h viikko vaikka 4 pätkässä) ja opiskelet intensiivisesti, niin varmasti saat hyvät arvosanat. Ja huom! Intensiivisesti ei tarkoita, että tuntikaupalla. Vaan että se vähä aika käytetään hyvin. Ja kaikkea ei tartte osata eikä ymmärtää. Päälinjat jos hahmottaa niin on tarpeeksi pitkällä. Pitemmällä kuin useimmat.

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 22:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:54"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:49"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:34"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:31"]

Miksi koet, että historia on vaikeaa? Periaatteessa ei siinä ole kyse kuin syy- ja seuraussuhteista. Osaat sellaisia jo fysiikassa, miksi ne olisivat vaikeita historiassa?

[/quote]

En juurikin hahmota näitä syy-seuraussuhteita. En pysty muodostamaan selkeitä säännönmukaisuuksia että asiasta X seuraa Y, jollaisia fysiikassa on helppo nähdä. Varmasti niitä hissasatkin löytyy, minä en vain jostain syystä oikein ymmärrä niitä. Että mikä vaikuttaa mihin.

Ulkoa opettelu on opiskelumetodini, eikä se ota toimiakseen kun asiaa on niin paljon, ja meillä on aina esseekokeita. 

[/quote]

Kyllä kai sinä nykyajan yhteiskunnassa ymmärrät mikä vaikuttaa mihinkin? Ainakin suuremmassa mittakaavassa? Ei se historiassa sen merkillisempää ole. 

Fysiikan säännönmukaisuudet on tietysti helppo nähdä kaavoista ja historiassa ei ole kaavoja ja laskemista samalla tapaa. Toisaalta voisit ajatella, että historian syy- ja seuraussuhteiden suuempi väljyys jättää sinulle enemmän tilaa tulkita ja painottaa itse. Niinhän ammattihistorioitsijatkin tekevät. Eivät he aina ole samaa mieltä asioista vaan painottavat ja selittävät eri tavoin.

Historian syy- ja seuraussuhteiden kaavattomuus antaa sinulle tilaa pohtia missä määrin esim. Saksan kohtelu 1. maailmansodan rauhassa vaikutti 2. maailmansodan syttymiseen. Kuinka paljon Saksan kohteluun vaikutti se, että Saksa oli itse vaatinut Ranskalta rauhanteossa 1871 maailmanhistorian suurimmat sotakorvaukset? Vai selittääkö 2. maailmansodan syttymistä jokin muu tekijä enemmän kuin Saksan kohtelu? Voisiko se olla se, että sotien jälkeen autoritarismi valtasi alaa muutenkin demokratialta. Toisen näkökulman voit ottaa käyttöön, kun pohdit, alkoiko 2. maailmansota Aasiassa jo oikeastaan 1937. 

Ei sinun tarvitse opetella kaikenlaista ulkoa, kunhan muistat suuret linjat kuin muistaisit elokuvan juonen. Mitä tapahtui missä järjestyksessä ja voit itsekin pohtia selitystä miksi.

[/quote]

Totta puhuen en taida ymmärtää. Yhteiskunnalliset asiat ja etenkin talous on aina mennyt ihan ohi. Muutenkaan minua ei ole oikein ikinä kiinnostanut mikään ihmisen luoma, vaan luonnontieteet ja matemaattiset jutut. Tämä kurssi nyt on vain pakko käydä ja meidän opettaja on tunnettu vaikeista kokeista ja tiukasta 50% läpäisyrajasta (siis puolet pisteistä on vitonen) joten olen aika pulassa tän kanssa. 

Hyviä vinkkejä on tullut :) kiitos vastanneille!

[/quote]

Kaikki mitä me tiedämme matematiikasta ja tieteestä on ollut ihmisen luomaa. Tieteelläkin on historiansa. Kiinnostaako se sinua?

Taloustieteessä on paljon matematiikkaa... Tahdon vain sanoa, että matematiikka ei ole mikään muusta maailmasta erillinen saareke. Kurssisi osalta se näyttäytyy babylonialaisten tähtitieteen osaamisessa ja egyptiläisten geometrian hallinnassa.

[/quote]

Itse asiassa kiinnostaa ja olen itse asiassa jotenkuten perillä kreikkalaisten ja egyptiläisten matemaattisista saavutuksista, ja pari nimeäkin tulee saman tien mieleen, matemaatikoita. Myöhemmiltä ajoilta enemmän. 

Ehkä minun pitäisi tutustua tarkemmin matematiikan sovelluksiin tosielämään. Ehkä löytäisin tylsistäkin asioista mielenkiintoisia aspekteja :) 

Kiitos, monta valottavaa ja eri näkökulmia avaavaa vastausta on tullut :) ehkä tästä selvitään ^^ 

Mulla auttoi tosi paljon käsitekartat ja aikajanat. Lisäksi olen aina lukenut paljon ja lukemalla kirjoja, jotka liittyvät johonkin historialliseen tapahtumaan tai henkilöön, oppii kuin huomaamatta. Ihan niin kuin joku jo kirjoittikin.