Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ikäkriisi ja tyhmiä/ahdistavia ajatuksia.
22.04.2015 |
Olen 35 ja minulla on yksi lapsi (jo kouluikäinen). En tiedä haluanko toista lasta ja ikäkin alkaa tulla kohta jo esteeksi. Olen huomannut, että huuleni ovat ohentuneet ja menneet ns. hiukan alaspäin ja samoin silmäkulmani. Ihoni on hiukan veltostunut ja viime kesänä käyttämäni lappubikinit eivät tule enää kuuloonkaan :´(
Karvoja myös alkanut kasvaa huulen ylle, nivusiin, alavatsaan, nenään yms. kaikkia pitäisi nyppiä enkä jaksa kuin kasvoista ja ns. normaalit säärien ja kainaloiden sheivaus.
Ajatusmaailmani on lähinnä pessimistinen miltei kaiken suhteen. En oikein jaksa edes tavata enää ystäviäni, sillä minulla ei ole mitään annettavaa heille. Enemmissä määrin haluan olla yksin ja rauhassa. Ajattelinkin luovuttaa ja kasvattaa lapsen aikuisesksi ja tyytyä yksineloon kurppana. En jaksa ajatuksissani kilpailla fitnestyttöjen kanssa kumppanini huomiosta. Minulla ei ole raikkaita näkemyksiä ja positiivista elämänasennetta. Stressaan kaikesta ja jos olisin sinkku(vanhapiika) niin ei tarvitsisi jaytkuvasti miettiä kelpaanko. Työni on parempipalkkainen kuin miehelläni joten talouteni ei kärsi mitenkään erosta.
Tuttavistani moni eronnut ja kriisiä on pettämistä, juopputta yms. Olen rupsahtamiseni lomassa miettinyt jättäväni mieheni. En halua kokea sitä kauheinta, ettyä löytää jonkun positiivisen ja näpsäkän nuoren naisen tilalleni kuten lähipiirissäni on kahdelle naiselle käynyt.
Ruikutus tekstiä, mutta olen ikävä kyllä ihan tosissani.
Kommentit (10)
Minua ihmetyttää kun kaikki kriisit on muka ikäkriisejä. Tottakai ihminen on aina jossain iässä kun kriisi iskee, mutta ei sillä silti ole iän kanssa mitään tekemistä... Et taida olla tyytyväinen elämääsi, ja kyllä se kannattaa silloin vaihtaa jos ei korjaamalla parane.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 12:29"]
Minua ihmetyttää kun kaikki kriisit on muka ikäkriisejä. Tottakai ihminen on aina jossain iässä kun kriisi iskee, mutta ei sillä silti ole iän kanssa mitään tekemistä... Et taida olla tyytyväinen elämääsi, ja kyllä se kannattaa silloin vaihtaa jos ei korjaamalla parane.
[/quote]
Joo, ikään katsomatta on noin vuoden verran ollut ajatus päässä erosta ja halusta elää yksin. Tunnen myös jonkinlaista velvollisuuden tuntoa puolisoa kohtaan ja hän haluaisi ehkä lapsen vielä. Sanoo rakastavansa minua ja minäkin rakastan häntä.
Yksin on kuitenkin vain mukavampaa, kun ei tarvitse sressata ja miellyttää toista saa olla oma ällöttävkin itsensä rauhassa. En ole sokea ja näen että miehelle ns. silmänruoka on tärkeää vaikka hän sanoo ihannoivansa ajatusmaailmaani ja saavutuksiani en ole se pirtsakka ja iloinen parikymppinen enää. ap
Täällä myös yksi joka miettii eroa näistä samoista syistä. Haluan rupsahtaa ja ikääntyä ihan yksikseni ilman pelkoa siitä etten enää miellyttäisi miestäni :-(
Siis harkitset eroa, jotta ei tarttisi pettyä ja joutua kokemaan sitä, että miehesi jättää sut??? On ehkä mahdollista sekin, että hän ei jätä sua. Kannattaisiko puhua hänelle siitä, että pelkäät hänen jättävän sinut?
Olen 35 v. enkä ole huomannut juurikaan mitään muutoksia kasvoissani enkä muuallakaan. Pään sisällä taas kamppaillin vuosia milloin mitäkin. Pessimistinen asenne vaikuttaa kaikkeen elämiseen. Kannattaisikin kysyä itseltään: haluanko minä elää näin loppuikäni? Mahdollisesti vuosikymmeniä? Joe vastaus on ei, en halua, voit muuttaa ajatteluasi ja tapojasi toimia. Vain sinä olet vastuussa elämästäsi.
Mitä taas mahdolliseen eroon tulee, jälleen voit pyöritellä ajatusta:olenko onnellinen kumppanin kanssa? Haluanko eron siksi ettei hän voisi jättää minua vai onko syy oikeasti se etten enää rakasta häntä ja ole onnellinen hänen kanssaan? Ensimmäinen syy kuulostaa mielestäni peittelyltä, siltä ettei uskalleta myöntää että ehkä rakkaus on loppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole samoja oireita kuin ap:lla on. Lapset sain 33, 35 ja 38 vuotiaana. Ylähuuli on nykyisin törröllään. Ehkäisee huulen hupenemista, kun käyttää sitä! Parasta aikaa seuraavat 10 vuotta?
43 v
[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 14:18"]
Ei ole samoja oireita kuin ap:lla on. Lapset sain 33, 35 ja 38 vuotiaana. Ylähuuli on nykyisin törröllään. Ehkäisee huulen hupenemista, kun käyttää sitä! Parasta aikaa seuraavat 10 vuotta?
43 v
[/quote]
Käyttää mitä? Restylanea, botoksia? Olen miettinyt itse restylanea. n38v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulehan sisko, ei ulkonäkö ole tärkeintä, ja kaikki me vanhenemme, myös miehesi. Ehkä sinun olisi aika kehittää itsetuntoasi ja katsoa itseäsi hyväksyvin silmin! Sinussa on varmasti monta upeaa ominaisuutta. Älä anna pelon hallita elämääsi, vaan nauti ja rakasta ihmisiä ympärilläsi. Näin saat myös rakkautta takaisin.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 14:25"]
Kuulehan sisko, ei ulkonäkö ole tärkeintä, ja kaikki me vanhenemme, myös miehesi. Ehkä sinun olisi aika kehittää itsetuntoasi ja katsoa itseäsi hyväksyvin silmin! Sinussa on varmasti monta upeaa ominaisuutta. Älä anna pelon hallita elämääsi, vaan nauti ja rakasta ihmisiä ympärilläsi. Näin saat myös rakkautta takaisin.
[/quote]
Kiitos, kauniisti sanottu ja ajateltu. Voisinpa vielä aidosti tuntea noin. Rakastan perhettäni, lastani ja miestäni. Tämä ahdistus vain on alkanut saamaan näitä eroajatuksia päähäni. En halua tulla loukatuksi ja en myös ole sokea näen miten silmät kääntyilee muiden naisten perään. ap
Alue: Aihe vapaa
http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/30-paljastavaa-merkkia-tasta-tiedat-karsivasi-ikakriisista/4933888