Miten käyttäydyt kun tulee uusi ihminen kenen kanssa työskentelet jatkossa?
Otatko vastaan avoimin mielin vai oletko ennakkoluuloinen?
Kommentit (17)
Mä ajattelen että god damnit taas pitää perehdyttää.
Avoimin mielin tietysti. Miksi ihmeessä olisin epäluuloinen? No ehkä jos työskentelisin vaikka mafialle, sehän voisi olla soluttautunut poliisi...
Koen rasitteena, yleensä en jaksaisi tutustua uusiin ihmisiin, rasittaa keskustella niitä näitä. Mutta yritän olla näyttämättä ärsytystäni.
Työpaikalla olen avoin ja ystävällinen. Bestis ei tarvitse kenenkään kanssa olla eikä sellaiseksi tulla, mutta toimeen on kaikkien kanssa tultava. Juttelen työjutuista enkä juorua ihmisistä, se on mun tyyli. Katson että meillä on jokaisen kanssa yhteinen tavoite, ja se on tehdä hyvää jälkeä ja tulosta.
Ihmekään, että uuteen paikkaan on vaikea mennä. Tässäkin 4/5 ei ota uutta työkaveriaan avoimin mielin vastaan. Livenä olenkin ihmetellyt, miksi uudessa työpaikassa usein on nuiva vastaanotto.
Itse pyrin olemaan avoin, ystävällinen ja helposti lähestyttävä, kun töihin tulee uusi ihminen.
Ohis
Miten käyttäydyt kun tulee uusi ihminen. Kenen kanssa työskentelet jatkossa?
Lasken housut nilkkoihin ja heijaan persettäni tulokkaan edessä samalla lällätellen. Saman tyyppistä keppostelua on luvassa jatkossakin.
Olen sivusta seurannut, miten uusi työntekijä itse aiheutti nuivan vastaanoton. Hän vaikutti iloiselta ja positiiviselta ja hyvältä työntekijältä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Kuitenkin heti ensimmäisellä viikolla uusi työntekijä rupesi esittämään kritiikkiä ja järjestämään töitä uuteen uskoon. Hän ei pitänyt siitä, että ei päässyt heti tekemään vastuullisia hommia, perehdytys oli tarkoitus tehdä vaihe vaiheelta. Hän opetti paikan ylintä johtajaa tämän työssä (itse suoritustason työntekijä), ja oli aina suuna päänä kaikkialla. Yhteistyö ja sopiminen eivät käyneet, asiat oli tehtävä niin kuin hän halusi. Työpaikassa joustavuus, yhteistyökyky ja toisten huomioiminen on itsestäänselvyys, tälle uudelle työntekijälle vain ei ollut. Kun muiden suhtautuminen häneen muuttui, hän piti sitä työpaikkakiusaamisena.
Ohjeistankin uusia työntekijöitä: katselkaa ja kuunnelkaa ja opetelkaa talon tavat ja ihmiset ja tulkaa osaksi työyhteisöä. Muutosehdotuksensa saa paremmin perille, kun muut eivät koe sinua uhkana.
Myönnetään, tapanani on heti alusta pitäen "kokeilla rajoja" uuden ihmisen kanssa. Olen vähän sähäkämpi ja temperamenttisempi tapaus :D
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 10:48"]
Myönnetään, tapanani on heti alusta pitäen "kokeilla rajoja" uuden ihmisen kanssa. Olen vähän sähäkämpi ja temperamenttisempi tapaus :D
[/quote]
Sä olet epäreilu. Se tilanne on sulle helppo koska olet "kotikentällä" ja vaikea toiselle joka tulee uuteen paikkaan ja joutuu etsimään paikkaansa ja sopeutumaan muihin.
a) ei ole reilu ja tasavertainen peli, b) et saa testattua persoonaa koska hän ei ole sitä vielä, c) en näe järkeä touhussasi,
Kyllä aina haluan ottaa uuden työkaverin vastaan hyvin ja olla hänelle ystävällinen. Ainoastaan yhden kerran tämä tuotti vaikeuksia kun meillä oli osa-aikaisena vähän aikaa niin ylimielinen ja lipevä mies, joka yritti jatkuvasti meidän jäädessä kahden tehdä lipeviä lähentely yrityksiä (taputteli olkapäälle/selkään, kosketteli hiuksiani ja heitti kaksimielisiä tai vihjailevia kommentteja). Ei enää kamalasti huvittanut jutella hänelle mukavia tms yhtään sen enempää kuin oli pakko.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 10:27"]
Miten käyttäydyt kun tulee uusi ihminen. Kenen kanssa työskentelet jatkossa?
[/quote]
Minuakin ärsyttää tuo jonka-sanan korvaaminen virheellisesti kenen-sanalla.
Mutta vastauksena ap:n kysymykseen: neutraalisti, tietysti. Miksi ihmeessä pitäisi suhtautua epäluuloisesti vieraaseen ihmiseen?
Eli toivotan hänet tervetulleeksi, esittelen paikkoja ja työpaikan käytäntöjä, kerron itsestäni ja kysyn häneltä perustietoja siltä osin, kun hän niistä haluaa puhua - enkä nyt tarkoita mitään kolmannen asteen kuulustelua, vaan työhön liittyvä historia ja esim. onko hänellä perhettä.
Alan saman tien opettaa talon tavoille. Normaali ihminen oppii nopeasti, jos opettaa kunnolla. Näillä, joilla on ongelmia saada neuvottua, on yleensä kyse haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä opettaa asiat kunnolla, yleensä molemmista on kyse. Olinkin vuonna miekka ja kirves mikrotukihenkilönä ja sain usein sellaista palautetta, että kerrankin joku opettaa niin että tyhmäkin ymmärtää. Vakituiset, pitempään olleet, ottivat siitä nokkiinsa.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 10:48"]
Myönnetään, tapanani on heti alusta pitäen "kokeilla rajoja" uuden ihmisen kanssa. Olen vähän sähäkämpi ja temperamenttisempi tapaus :D
[/quote]
Meillä oli tällainen töissä, uskoi olevansa pidetty työkaveri juuri temperamenttinsa vuoksi. Kun taas kiusasi yhtä uutta työntekijää, me muut liittouduime yhteen ja menimme puhumaan pomolle. Tämä temperamenttinen sai lähtöpassit.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 11:05"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 10:27"]
Miten käyttäydyt kun tulee uusi ihminen. Kenen kanssa työskentelet jatkossa?
[/quote]
Minuakin ärsyttää tuo jonka-sanan korvaaminen virheellisesti kenen-sanalla.
Mutta vastauksena ap:n kysymykseen: neutraalisti, tietysti. Miksi ihmeessä pitäisi suhtautua epäluuloisesti vieraaseen ihmiseen?
Eli toivotan hänet tervetulleeksi, esittelen paikkoja ja työpaikan käytäntöjä, kerron itsestäni ja kysyn häneltä perustietoja siltä osin, kun hän niistä haluaa puhua - enkä nyt tarkoita mitään kolmannen asteen kuulustelua, vaan työhön liittyvä historia ja esim. onko hänellä perhettä.
[/quote]
Tuo perheestä kysyminen on mielestäni liian tungettelevaa.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 10:42"]
Olen sivusta seurannut, miten uusi työntekijä itse aiheutti nuivan vastaanoton. Hän vaikutti iloiselta ja positiiviselta ja hyvältä työntekijältä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Kuitenkin heti ensimmäisellä viikolla uusi työntekijä rupesi esittämään kritiikkiä ja järjestämään töitä uuteen uskoon. Hän ei pitänyt siitä, että ei päässyt heti tekemään vastuullisia hommia, perehdytys oli tarkoitus tehdä vaihe vaiheelta. Hän opetti paikan ylintä johtajaa tämän työssä (itse suoritustason työntekijä), ja oli aina suuna päänä kaikkialla. Yhteistyö ja sopiminen eivät käyneet, asiat oli tehtävä niin kuin hän halusi. Työpaikassa joustavuus, yhteistyökyky ja toisten huomioiminen on itsestäänselvyys, tälle uudelle työntekijälle vain ei ollut. Kun muiden suhtautuminen häneen muuttui, hän piti sitä työpaikkakiusaamisena.
Ohjeistankin uusia työntekijöitä: katselkaa ja kuunnelkaa ja opetelkaa talon tavat ja ihmiset ja tulkaa osaksi työyhteisöä. Muutosehdotuksensa saa paremmin perille, kun muut eivät koe sinua uhkana.
[/quote]
Meillä sama juttu! Anita sai vakipaikan oltuaan 2 vuotta pätkätöissä projekteissa (5 eri projektia) ja hän pystyi välittömästi neuvomaan meitä pitkään töissä olleita siitä, miten tulee toimia. Hänellä oli kokemusta kaikesta ja hän osasi kaiken, koska hänellä oli tuorein tutkinto (ei itse asiassa ollut, mutta hän luuli niin ja teki sen selväksi). Lisäksi hän oli ollut töissä niin monessa paikassa, että hänen osaamisensa oli aivan huippua.
Olen nyt 2 vuotta paikannut Anitan tekemisiä, koska hän ei yksinkertaisesti suostu noudattamaan ohjeita tai lakia vaan oikoo siellä, missä hyvältä tuntuu. Me vanhemmat työntekijät sitten saamme korjata jäljet, koska Anita jaksaa uudestaan ja uudestaan syyttää meitä siitä, että työpaikkakiusaamme kun huomautamme, että asiakas kärsii siitä, että hän keksii omia sääntöjään.