Ikäeroparit, häiritseekö eri aikaan eletty nuoruus koskaan?

Ei. En ole koskaan perinteisessä mielessä "elänyt nuoruutta", halunnut mitään menoja ja juhlimista tms. Olen ollut semmoinen vanhana syntynyt, joka jo teininä viihdyin vaan kotona kirjojen parissa ja haaveilin omasta perheestä. Eikä ole nyt 34-vuotiaaseen mennessä tullut mitään menohaluja ainakaan, samanlainen kotihiiri ja kirjatoukka olen kuin jo lapsena ja nuorena. Mieheni on minua 15 vuotta vanhempi.

No ei häiritse vaikka meillä on 12v ikäeroa. Toinen oli teini 80-luvulla ja toinen opiskelija - molemmilla on kuitenkin hyvä käsitys kasarimeiningistä. :) 70- ja 90- luvuilla nyt ei niin ole väliä kummallekaan. 

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 15:43"]

Ei. En ole koskaan perinteisessä mielessä "elänyt nuoruutta", halunnut mitään menoja ja juhlimista tms. Olen ollut semmoinen vanhana syntynyt, joka jo teininä viihdyin vaan kotona kirjojen parissa ja haaveilin omasta perheestä. Eikä ole nyt 34-vuotiaaseen mennessä tullut mitään menohaluja ainakaan, samanlainen kotihiiri ja kirjatoukka olen kuin jo lapsena ja nuorena. Mieheni on minua 15 vuotta vanhempi.

[/quote]

Entä häiritseekö se koskaan miestäsi? Hänhän on ollut aikuinen kun sinä lapsi.

Seurustelin itseäni 13v vanhemman ukon kanssa ja kyllä häiritsi! Ei voinut muistella mitään nuoruuden juttuja. Ei kiitos enää ikinä noin isoa ikäeroa.

Ei. Lähinnä eri lastenohjelmia katottiinja hänelle esim. kasarimusa on nostalgista ja itelleni lähinnä vaan oudompaa. Nykyhetki helpommin häiritsee, kuten millon tehdään lapsia tms.

Niin ja 6 lisää et olen 22 mutta ei kiinnosta baareilut ja miehen kanssa voi matkustaa ja pitää hauskaa.

Entä miltä tuntuu se ettei saanut olla kumppaninsa kanssa kun se oli vielä nuori?

Miksi häiritsisi? Me ollaan luettu samoja kirjoja, nähty samoja elokuvia, kuunneltu samaa musiikkia. Tiedetään samoista tapahtumista ja ajatellaan samalla tavalla asioista, vaikka ikäeroa on 12 vuotta.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 15:54"]

Tiedetään samoista tapahtumista ja ajatellaan samalla tavalla asioista, vaikka ikäeroa on 12 vuotta.

[/quote]

Onko niin että toinen tietää oikein paljon, ja toinen oikein vähän? AV:lla moni kertoo että aluksi oli kiva seurustella vanhemman miehen kanssa mutta sitten kun tuli itselle ikää lisää, paljastui mikä ikikakara se olikin.

häiritsee, koska olisin halunnut elää sen hänen kanssaan.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 15:57"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 15:54"]

Tiedetään samoista tapahtumista ja ajatellaan samalla tavalla asioista, vaikka ikäeroa on 12 vuotta.

[/quote]

Onko niin että toinen tietää oikein paljon, ja toinen oikein vähän? AV:lla moni kertoo että aluksi oli kiva seurustella vanhemman miehen kanssa mutta sitten kun tuli itselle ikää lisää, paljastui mikä ikikakara se olikin.

[/quote]

Ei ole niin. Meistä kumpikin tietää jostain asiasta enemmän kuin toinen, keskimäärin yhtä paljon tai yhtä vähän kaikesta. Ja meillä on mies se nuorempi.

Meillä on ikäeroa 10 vuotta. Mutta kyllä meidän nuoruuteen ja sen musitoihin vaikuttaa muutkin asiat, joten vaikka olisimme samanikäiset kokemuksemme olisivat täysin toiset. Mieheni on asunut isossa länsieurooppalaisessa suurkaupungissa ainoana lapsen, kun itse vartuin maalla ja pikkukaupungissa ison perheen nuorimapana Itä-Suomessa. 

Ei se meillä ainakaan haittaa enkä oikein ymmärrä miten sen edes pitäisi vaikuttaa. Vaikka oltaisiin samanikäisiä, tuskin oltaisi edes tavattu silloin nuorena missään. 

7 vuoden ikäero.... välillä tuntuu että hänellä on kauhean vanhanaikaisia asenteita ja mielipiteitä ja on ennakkoluuloinen kaikkea uutta kohtaan, vaikka nyt somea tai nettipelejä ja muuta tällaista.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 15:52"]

Entä miltä tuntuu se ettei saanut olla kumppaninsa kanssa kun se oli vielä nuori?

[/quote]

Me ainakin ollaan sen verran realisteja, että minkäs sille voi, että ollaan vähän eri ikäisiä. Kun minä olin teini-iässä, mies oli vielä pikkupoika. Saattaa se joskus sanoa, että olisi ollut kiva tuntea mut silloin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)

Nuorempi osapuoli ei ole edes elänyt nuoruutta, jos nuorena menee yhteen vanhemman kanssa.

Ei se häiritse. Mies eli nuoruutensa 80-luvulla, 15v ennen minua, mutta ei haittaa, vaikka se luukuttaa kasaribiisejä, koska tykkään niistä itsekin. Ja sen Kekkosjutut ym on vaan hauskoja.

Ei se mitään häiritse, meillä on samanlainen musiikkimaku ja mies on ollut sellanen rauhallinen tapaus nuorena, minä taas villimpi.

Ikäeroa on 11v mies on nuorempi, meillä on enemmän yhteistä kuin mun exällä ja mulla, vaikka exän kanssa ei ollut ikäeroa kuin 4v

Oon kyllä huomannut että ulkopuolisia haittaa meidän ikäero enemmän kuin meitä. 

Vähän häiritsee, kun mieheni on elänyt glam rockin huippuvuosina ja itse olen taputellut kakkaa hiekkalaatikossa. Minua ärsyttää myös se, että äitini on elänyt 60-luvun kulta-aikaa ja poltellut rintaliivejä ja marssinut eturivissä naisten oikeuksista.

Minulle jäi muumit ja tiktak :(

Meillä on ollut vaan hauska naureskella sille, miten miehen eläessä opiskelijaelämää olen minä viettänyt sitä "opiskelijaelämää" ala-asteella. Mies on minua 14 vuotta vanhemmaksi nuorekas, käyttää esim. somea minua innokkaammin ja on perillä trendeistä. Minä vastaavasti ehkä ainakin osaan omanikäisistäni verrattuna melko konservatiivinen ja vakaa. Mielestämme sovimme oikein hyvin yhteen: pidämme samoista asioista, nauramme samoille asioille, haluamme samoja asioita tulevaisuudelta ja meillä on samanlaiset arvot.