Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten pääsen takaisin kiinni elämään eron jälkeen?
25.03.2015 |
Erosta on vasta pari viikkoa aikaa ja se tuli suunnilleen puun takaa. Vaikka suhde ei ollut kestänyt vuottakaan, olen nyt ihan romuna.
Itkettää aina kun asia tulee mieleen. Nukun huonosti ja ruokahalu on kadonnut ja näiden takia energia on ihan lopussa, enkä pysty käymään harrastuksessani. Pelkään että romahdan kesken treenien kun keho on kuiva (vettäkään ei kiinnosta juoda) ja ei saa 'polttoainetta'.
Työni pystyn sentään hoitamaan kunnialla (kaiken ns. pakollisen, en yhtään enempää) ja töissä jaksan näyttää iloista naamaa. Oikeestaan tuntuu että elämässä ei ole tällä hetkellä mitään muuta mikä tuottaisi iloa kuin työ.
Kotikin on saastainen.
Miten tässä pääsis takasin elävien kirjoihin?
Kommentit (11)
Kannattaa käydä juttelemassa jonkun kanssa, ei ole normaalia jäädä noin pitkäksi aikaa vellomaan erosuruun. Olet todennäköisesti masentunut. Hyvä silti, että olet onnistunut pitämään työstä ja rutiineista kiinni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 15:38"]
Kannattaa käydä juttelemassa jonkun kanssa, ei ole normaalia jäädä noin pitkäksi aikaa vellomaan erosuruun. Olet todennäköisesti masentunut. Hyvä silti, että olet onnistunut pitämään työstä ja rutiineista kiinni!
[/quote]
Mitä ihmettä? Kaksi viikkoa pitkä aika surra eroa?! Kuule, eiköhän apllä ole oikeus käyttää surutyöhönsä juuri niin kauan kuin hänestä itsestä siltä tuntuu. Kaksi viikkoa surua eron jälkeen EI ole masennusta. Voi luoja...
AP, tilanteeseesi ei valitettavasti taida auttaa muu kuin asian purkaminen (puhu ystäville/ammattilaiselle), liikunta, töiden tekeminen ja ennen kaikkea aika. Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 15:24"]
Ekaksi: älä vaan jätä työtäsi, vaan sinnittele siellä ja ole siellä ihmisten ilmoilla, niin et jää kokoaikaisesti miettimään ja suremaan ja luhistu siten vielä enemmän ja erakoidu mökkihöperöksi. Vie jonkun aikaa, mutta pikku hiljaa alat huomata, että sähän selviät! Sit eikun takaisin harrastamaan. Kesä tulee ja kaikkea ihanaa on edessäpäin! Usko pois! Jos petyit yhteen mieheen, seuraava voi olla se oikea, ja silloin olikin ihan hyvä, ettei edellinen suhde kestänyt tuon pitempään! Siitäkin olet vielä hyvilläsi!
[/quote]
Sori, vahinkoalapeukku! Fiksu teksti!
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 15:24"]
Ekaksi: älä vaan jätä työtäsi, vaan sinnittele siellä ja ole siellä ihmisten ilmoilla, niin et jää kokoaikaisesti miettimään ja suremaan ja luhistu siten vielä enemmän ja erakoidu mökkihöperöksi. Vie jonkun aikaa, mutta pikku hiljaa alat huomata, että sähän selviät! Sit eikun takaisin harrastamaan. Kesä tulee ja kaikkea ihanaa on edessäpäin! Usko pois! Jos petyit yhteen mieheen, seuraava voi olla se oikea, ja silloin olikin ihan hyvä, ettei edellinen suhde kestänyt tuon pitempään! Siitäkin olet vielä hyvilläsi!
[/quote]
Sori, vahinkoalapeukku! Fiksu teksti!
Usko pois, kyllä se hetki vielä tulee, kun tajuat pärjääväsi ihan hyvin ilman exääsi!
Ero sattuu aina ja saakin sattua. Paha olo on vain valitettavasti elettävä. Koita keskittyä muuhun; harrasta, näe ystäviä, liiku, lähde vaikka reissuun. Kirjoita exällesi kirje ja jätä se postittamatta.
Kyllä se siitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna sen kodin ja treenien olla.
Käy kampaajalla, osta uudet kengät.
Hanki laastarisuhde (mutta älä tuo sitä luoksesi!)
Ole vähän aikaa hunningolla, mutta hoida työsi. Kyllä se siitä.
Jos nyt ihan maalaisjärjellä ajattelee niin jos ei syö ja juo 2 viikkoon paljon mitään niin voisikos kamala olo johtua ihan siitäkin eikä vain erosurusta? Eli teet itse itsellesi vielä pahemman olon ruumiillisesti ja henkisesti!
Pidä itsestäsi parempaa huolta ja yritä ymmärtää ettei koko elämä voi rakentua toisen ihmisen varaan.
Olet kuitenkin nähtävästi aikuinen ihminen kun töissäkin käyt niin ei ole normaalia vuoden seurustelun jälkeen romahtaa totaalisesti eli hae keskusteluapua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 15:57"]
Anna sen kodin ja treenien olla.
Käy kampaajalla, osta uudet kengät.
Hanki laastarisuhde (mutta älä tuo sitä luoksesi!)
Ole vähän aikaa hunningolla, mutta hoida työsi. Kyllä se siitä.
[/quote]
Muuten ok, mutta ohje laastarisuhteesta ei ole hyvä. Sehän toisin sanoen tarkoittaa, että hyväksikäytä surutta toista omaan tilanteeseesi täysin syytöntä ihmistä omien tarpeidesi tyydyttämiseen ja heitä se jonkun ajan kuluttua pois elämästäsi.
Ei noin. Suruja ei paikata toisten kustannuksella.
Kuuntele itseäsi. Jotkut toipuvat parissa viikossa, toisilla menee useampi vuosi. Kuuntele itseäsi, ja pidä huolta omasta voinnistasi ja jaksamisestasi. Muille ihmisille olisi toki kivempi, että iloisena vain juhlisit ravintoloissa, jos vaikka seuraava puoliso tulisi juuri ensi perjantaina vastaan, mutta muista että sinulla on oikeus tuntea ja kokea juuri niin kuin sinusta itsestäsi tuntuu.
Minusta ainakin eron jälkeen tuntui siltä, etten olisi saanut surra, vaan kaikki vaativat että olisin "elänyt täysillä" yms paskaa, ja ihmiset oikein sättivät minua siitä, etten bilettänyt ja pörrännyt baareissa, vaan suunnittelin elämääni eteenpäin vähän eri suunnalta kuin seuraavan miehen etsintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle ainakin pitkästä suhteesta eroamisen jälkeen uudet suhdeyritykset pahensi tilannetta. Suhde oli ollut riitaisa ja läheisyttä vähän. Yhtä äkkiä oli Tinderi kännykässä ja muilta miehiltä huomiota pukkasi...Jutut kesti parista tapaamisesta pariin kuukauteen, mutta kun miehestä ei kuulunut tai joku meni pieleen, oli se rotko, mihin putosi helvetin hyinen ja syvä. Se kelpaamattomuuden ja huonommuuden tunne oli niin totaalinen. Sanoisin, että hyväksy tilanne ja pidä exässä roikkuminen ja kaikenlainen stalkaaminen todella minimissä. Käännä katse itseesi. Käy kampaajalla, ota tekoripset ja osta vaatteita. Syö terveellisesti ja yritä urheila. Laittaudu kun lähdet ovesta ulos. Hemmottele itseäsi. Huomaat, että se on aika terapeuttista. Kerro töissä, mikä tilanne on. Ihmiset on yleensä tosi myötätuntoisia ja varsinkin ne, joilla on elämänkokemusta, eivät todellakaan vähättele särkynyttä sydäntä. Jos kirjoitit tämän nyt maaliskuussa niin päätä, että syksyllä kaikki on paremmin. Usko siihen ja kohta huomaat, että tässä sitä vaan porkutetaan eteenpäin kaikesta huolimatta. Tiedät kyllä sitten, kun on aika taas etsiä uutta suhdettakin.
Alue: Aihe vapaa
Ekaksi: älä vaan jätä työtäsi, vaan sinnittele siellä ja ole siellä ihmisten ilmoilla, niin et jää kokoaikaisesti miettimään ja suremaan ja luhistu siten vielä enemmän ja erakoidu mökkihöperöksi. Vie jonkun aikaa, mutta pikku hiljaa alat huomata, että sähän selviät! Sit eikun takaisin harrastamaan. Kesä tulee ja kaikkea ihanaa on edessäpäin! Usko pois! Jos petyit yhteen mieheen, seuraava voi olla se oikea, ja silloin olikin ihan hyvä, ettei edellinen suhde kestänyt tuon pitempään! Siitäkin olet vielä hyvilläsi!