Lue keskustelun säännöt.
Miksi yksilapsisten perheiden arkea vähätellään?
23.02.2015 |
Voi voi, on se nyt niiin rankkaa kun on vain yksi lapsi....jne.....
Vaikka olisikin VAIN yksi lapsi, ei se kerro kaikkea arjen sujuvuudesta. Äitejä on erilaisia, lapsia on erilaisia ja tempperamentteja on erilaisia.
Kyllä sille yhdellekin lapselle tulee ne samat uhmat ja kiukkukaudet yms kuin monilapsistenkin perheiden lapsille. Kyllä niissä on jaksamista kenellä tahansa.
Joten ei kannata aina yleistää, jos luulee tietävänsä, että yksilapsisen perheen elämä olisi ainaista auvoa, niin ei se sitä aina kyllä ole. Lapset on lapsia, oli niitä sitten perheessä yksi tai sitten kymmenen.
Kommentit (41)
Kyllä mun elämä yhden lapsen yksinhuoltajana ainakin on tosipaljon helpompaa kun monen lapsen yksinhuoltajilla. Olen aina ihmetellyt sitä kun ihmiset valittaa kun yksinhuoltajuus on niin rankkaa, ja mielestäni taas ei ole mutta hiljattain tajusin sen johtuvan siitä että "valittajilla" on useampi lapsi. Mulla on vaan yksi, ja kyllä yksi vanhempi riittää yhtä lasta hoitamaan, saati sitten kaksi. Toki, onhan meilläkin nyt uhma (lapsi 2v) ja välillä itsekkin oikeen kihisen kiukusta mutta kyllä mä olen sitä mieltä että yksilapsissa perheissä on helpompaa. Se ei tarkoita ettei olisi koskaan rankkaa tai vaikeaa, mutta ymmärrän hyvin miksei monilapsiset perheet ota tosissaan yksilapsisten valituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja minä taas koin arjen yhden lapsen leskiäitinä paljon rankemmaksi kuin nyt tämän arkemme kolmen lapsen kanssa .
Kun elämä oli järkkynyt, vaikutti se toki jaksamiseen perusarjessa
No sovitaan sitten niin, että yhden kanssa voi olla paaaljon rankempaa kuin neljän kanssa.... Eipä sillä, en minä valita, itse olen osani valinnut :-) .
No...tottakai elämä useamman lapsen kanssa on haasteellisempaa. En silti vähättele yksilapsisia.
Tuntuu että yksilapsiset ottaa itseensä aika herkästi, vaikkei kukaan mitään erikoisempaa (kettuilua) tarkoitakaan. Halutaan ymmärtää väärin.
Minusta yhden lapsen kanssa on rankempaa siksi, että lapsilla ei ole lainkaan seuraa ja mallia toisistaan. Kun tutustuin toiseen yksilapsiseen perheeseen, noin sen äiti usein sanoi, että nää on näitä yksilapsisen perheen ongelmia. (Hän oli itse monilapsisesta perheestä)
Yksi lapsi on jatkuvassa seuran puutteessa. Haluaa epätoivoisesti kaveruseuraa, kun jonkun kanssa on. Jos se toinen on monilapsisesta, niin ei ymmärrä, vaan kokee takertujaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kun niitä lapsia on vain yksi. Yksi nyt on vaan eri asia kuin useampi.
Mulla on (entinen) tuttavapiiri, joilla kaikilla on esikoinen samanikäinen. Me ollaan ainoa perhe, jolla lapsia on kaksi muutakin.
En voi käsittää sitä säätämisen määrää! Jokaikinen asia vatuloidaan kasvatusoppaan kanssa puhki. Milloin ei muka voi mitenkään 10-vuotias vielä olla kypsä nukkumaan siskonpetissä (vanhemmat viereisessä huoneessa). Se on kuulemma turvatonta.
Jokainen ruokalusikallinen vaatii suunnilleen koemaistajan, jokaikinen wilma-inahdus koulusta aiheuttaa aluehallintovirastovalituksen.
Kun ei ole suhteellisuudentajua, mutta on aikaa, niin kyllä se on jumalattoman rasittavaa seurattavaa! Ja se ruikutus: Äitinä on niiiiin rankkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 11:51"]
No...tottakai elämä useamman lapsen kanssa on haasteellisempaa. En silti vähättele yksilapsisia.
Tuntuu että yksilapsiset ottaa itseensä aika herkästi, vaikkei kukaan mitään erikoisempaa (kettuilua) tarkoitakaan. Halutaan ymmärtää väärin.
[/quote]
Mistä alapeukut? Jokainen jolla on useampia lapsia tietää eron millaista on olla 1 vai 3 lapsen kanssa ;D.
En ole morkannut yksilapsisia. Edelleen. Löysätkää ny sitä pipaa :)
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 11:08"]
Voi voi, on se nyt niiin rankkaa kun on vain yksi lapsi....jne..... Vaikka olisikin VAIN yksi lapsi, ei se kerro kaikkea arjen sujuvuudesta. Äitejä on erilaisia, lapsia on erilaisia ja tempperamentteja on erilaisia. Kyllä sille yhdellekin lapselle tulee ne samat uhmat ja kiukkukaudet yms kuin monilapsistenkin perheiden lapsille. Kyllä niissä on jaksamista kenellä tahansa. Joten ei kannata aina yleistää, jos luulee tietävänsä, että yksilapsisen perheen elämä olisi ainaista auvoa, niin ei se sitä aina kyllä ole. Lapset on lapsia, oli niitä sitten perheessä yksi tai sitten kymmenen.
[/quote]
Jos sulla on vain se yksi lapsi, niin miten sä voit tietää mitä se on, kun niitä on kymmenen?
Muutenkin, jos sulla on vain se yksi lapsi, ja senkin kanssa on jo vaikeaa, mieti kun niitä olisi vaikka kolme...
Että ihan siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 11:38"]No sovitaan sitten niin, että yhden kanssa voi olla paaaljon rankempaa kuin neljän kanssa.... Eipä sillä, en minä valita, itse olen osani valinnut :-) .
[/quote]
Yksi erityislapsi joka ei kykene mihinkään itsenäiseen toimintaan?
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 12:08"]
Mulla on (entinen) tuttavapiiri, joilla kaikilla on esikoinen samanikäinen. Me ollaan ainoa perhe, jolla lapsia on kaksi muutakin.
En voi käsittää sitä säätämisen määrää! Jokaikinen asia vatuloidaan kasvatusoppaan kanssa puhki. Milloin ei muka voi mitenkään 10-vuotias vielä olla kypsä nukkumaan siskonpetissä (vanhemmat viereisessä huoneessa). Se on kuulemma turvatonta.
Jokainen ruokalusikallinen vaatii suunnilleen koemaistajan, jokaikinen wilma-inahdus koulusta aiheuttaa aluehallintovirastovalituksen.
Kun ei ole suhteellisuudentajua, mutta on aikaa, niin kyllä se on jumalattoman rasittavaa seurattavaa! Ja se ruikutus: Äitinä on niiiiin rankkaa.
[/quote]
Sulla on vaan omituinen (entinen) tuttavapiiri.
-yhden lapsen äiti, joka ei ylläolevasta tunnistanut itseään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meillä ei ole kuin kaksi lasta, mutta väitän että se on helpompaa, kuin jos olisi yksi. Onneksemme lapset tulevat erittäin hyvin toimeen keskenään ja leikkävät paljon yhdessä. Näin ollen heille ei tarvitse erikseen keksiä tekemistä ja viihdykettä. Toki vauva-aika oli rankempaa, kun oli kaksi pientä yhtäaikaa hoidettavana, mutta sen jälkeen elämä on kyllä ollut helppoa. Siis lastenhoidon kannalta.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 12:15"][quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 12:08"]
Mulla on (entinen) tuttavapiiri, joilla kaikilla on esikoinen samanikäinen. Me ollaan ainoa perhe, jolla lapsia on kaksi muutakin.
En voi käsittää sitä säätämisen määrää! Jokaikinen asia vatuloidaan kasvatusoppaan kanssa puhki. Milloin ei muka voi mitenkään 10-vuotias vielä olla kypsä nukkumaan siskonpetissä (vanhemmat viereisessä huoneessa). Se on kuulemma turvatonta.
Jokainen ruokalusikallinen vaatii suunnilleen koemaistajan, jokaikinen wilma-inahdus koulusta aiheuttaa aluehallintovirastovalituksen.
Kun ei ole suhteellisuudentajua, mutta on aikaa, niin kyllä se on jumalattoman rasittavaa seurattavaa! Ja se ruikutus: Äitinä on niiiiin rankkaa.
[/quote]
Sulla on vaan omituinen (entinen) tuttavapiiri.
-yhden lapsen äiti, joka ei ylläolevasta tunnistanut itseään
[/quote] en minäkään. Paras oppi on maalaisjärki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ne monilapsiset perheet (monikkoperheitä lukuunottamatta) ovat olleet aiemmmin yksilapsisia, joten pystyvät suhteuttamaan lapsiin menevän vaivan eron yksi- ja monilapsisisssa perheissä. Sinä yksilapsinen et.
Mitenköhän naiset pärjäsivät ennen ison lapsikartaan ja maatilatöiden kanssa? Kaikki taloustyötkin olivat kovia. Nykynaisella on niin helppoa ja siltin ette tunnu pärjäävän.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 12:17"]Kaikki ne monilapsiset perheet (monikkoperheitä lukuunottamatta) ovat olleet aiemmmin yksilapsisia, joten pystyvät suhteuttamaan lapsiin menevän vaivan eron yksi- ja monilapsisisssa perheissä. Sinä yksilapsinen et.
[/quote] eihän se lapsilukumäärä yksin määritä ihmisen jaksamista.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 12:19"]Mitenköhän naiset pärjäsivät ennen ison lapsikartaan ja maatilatöiden kanssa? Kaikki taloustyötkin olivat kovia. Nykynaisella on niin helppoa ja siltin ette tunnu pärjäävän.
[/quote] Heitä ei jätetty yksin. Nykyään on tässä maassa synti jos ei hoida yksin töitä, lapsia, kotia, harrastuskuskauksia jne
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 12:19"]
Mitenköhän naiset pärjäsivät ennen ison lapsikartaan ja maatilatöiden kanssa? Kaikki taloustyötkin olivat kovia. Nykynaisella on niin helppoa ja siltin ette tunnu pärjäävän.
[/quote]
Niin meinaat että emäntä ne työt yksin teki? Ei missään tapauksessa voinut olla piikoja, sukulaisia, isompia lapsia apuna, kausityöntekijöistä puhumattakaan? :D Vanhemmuuden kriteeritkin oli tunnetusti tuolloin aivan samat kuin nykyään, kehityspsykologia oli hallussa ja niin edelleen... eiku.
Jos on niin heikko nainen, ettei yhden lapsen kanssa jaksa, niin olisiko syytä sijoittaa lapsi uuteen perheeseen?
No ne on niitä "minun elämäntapa oikea elämäntapa" tyyppejä ja jotka mankuu kuinka itsellä on kaikki raskaampaa ja miksi valitat.