Lue keskustelun säännöt.
Henkisesti sairas ihminen veti maton jalkojen alta
02.03.2015 |
En lähde selittämään alusta loppuun tätä, mutta vannon Teille, etten kutsu henkisesti sairaaksi sellaista ihmistä, joka vähän suuttuu joskus ja päästää sammakoita suustaan. Tämä oli jotain aivan hirveää. Tämä henkilö nostatti minulle ilon tunteen, ei säästellyt kauniita sanoja ja oli oikein huomaavainen.
...kunnes tuli riitaa ja törkytekstiä lenteli puolin ja toisin, mutta täysin vilpittönästi voin sanoa, että ERITTÄIN paljon enemmän ja pahempaa häneltä kuin minulta. saatoimme jutella hyvässä hengessä puhelimessa, kunnes minä mainitsin asian, josta hän ei sattunut ilahtumaan. En aluksi edes tajunnut, kuinka hirveä show siitä voisi syntyäkään. Hirveää tekstiä. Sitten sovimme, ja kaikki ihana jatkui taas.
Sitten tuli viimeinen riita. Aivan käsittämättömän kylmää kohtelua pienestä, niin pienestä asiasta. Ja se riita jäikin viimeiseksi.
Järjen tasolla TIEDÄN, että olen onnekas kun pääsin eroon siitä jo nyt.
Silti itken "menetystä." Miksikö? Koska, suoraan sanottuna... ehdin jäädä koukkuun siihen kauheaan draamaan. Siihen, että ensin huudettiin ja haukuttiin, seuraavaksi puhuttiin kauniisti ja ikävöitiin. Ja naurettiin myös.
En tiedä, miksi ihminen voi jäädä koukkuun tuollaiseen? Huomasin myös aina odottavani hänen anteeksipyyntöviestiään. Ja sitten kun se tuli, minua ei hirveästi kiinnostanut enää. Tai kiinnosti, mutta se oli sellainen "näinhän se aina menee :-)" -juttu. Sitä osasi odottaa.
Ja tuo lopullinen välien katkaiseminen, niin järjettömän pienestä asiasta... tuntuu aivan epätodelliselta. Hirveä shokki.
Vaikka minun pitäisi olla vain onnellinen...
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhteen aikana mietin monta kertaa: miksi mä siedän, miksi mä katson tuota ihmistä, miksi mä vaan olla möllötän tässä vaikka melkein koko kroppa huutaa että en halua, ei kiinnosta. Se viestittely oli se juttu. Kun ei tarvinnut nähdä toisen olemusta, ei tarvinnut kuunnella toisen ääntä eikä katsella naamaa. Ensimmäiset hetket olivat aina mukavia. Sitten alkoi kyllästyttää se toisen jatkuva läsnäolo.
Ehkä kamalinta tässä on se, että haihattelen yhteenpaluuta. Mitä?!? Minä, joka INHOSIN sitä ihmistä sydämeni pohjasta.
Totuus on se, että voisin katsella häntä paremman puutteessa. Mutta se tuskin enää koskaan tapahtuu...
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 00:45"]Olipas sekavaa..
[/quote]
Asiat täytyy kertoa vähän suurpiirteisemmin netissä. Ymmärrän, että sisältö muuttuu vaikeammin tajuttavaksi, mutta en halua paljastaa liikaa ja liian tarkkoja tietoja. Mutta kaiken energian tämä on minusta vienyt :( Tämä draamailu ja lopulta kylmä välien katkaiseminen. Niin pienestä!
Olen ollut samanlaisessa suhteessa. Kun aika kuluu, ymmärrät, miten kuluttavaa tuollainen oikeasti on. Parempi on ilman.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 00:51"]Olen ollut samanlaisessa suhteessa. Kun aika kuluu, ymmärrät, miten kuluttavaa tuollainen oikeasti on. Parempi on ilman.
[/quote]
Tiedän sen täysin :( Minä olen nyt rehellinen: koko suhteen ajan... kyllä minä välitin hänestä aina.. mutta enemmän... välitin hänen kauniista sanoistaan. Jäin koukkuun niihin. Ja kun ne loppuivat... niin pienen asian takia.... minuun iski suorastaan viha. "Miten kehtaat?" Kai se on yhtä suurta suunnitelmaa... Aluksi viedään toisen mieliala mahdollisimman korkealle, jotta se sitten rysähtää alas ja sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sä ymmärrät että tässä tarinassa sä olet henkisesti sairas?
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 01:01"]Kai sä ymmärrät että tässä tarinassa sä olet henkisesti sairas?
[/quote]
Kai sinä ymmärrät, ettet todellakaan tiedä mistä puhut?
Tämä henkilö oli aivan kamala minua kohtaan. Minä en koskaan leikkinyt hänellä. En koskaan. Mutta kaiken sen ilkeyden jälkeen aloin pitää eniten hänen kauniista sanoistaan.
Me saatoimme jutella puhelimessa iloisesti, kunnes minä mainitsin vaikkapa puolihuumorilla asian, josta hän ei pitänyt. Hän lopetti puhelun, vastaili hämmentyneisiin viesteihini töykeästi, ja lopulta sitten haukkui minut hirvein sanavalinnoin. Tyhmä olin, ja annoin anteeksi. Kunpa en olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulin, että homma toimii molemmin päin. Että minäkin saan sitten anteeksi omat mokani. Luulin erittäin pahasti väärin.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 01:07"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 01:01"]Kai sä ymmärrät että tässä tarinassa sä olet henkisesti sairas? [/quote] Kai sinä ymmärrät, ettet todellakaan tiedä mistä puhut? Tämä henkilö oli aivan kamala minua kohtaan. Minä en koskaan leikkinyt hänellä. En koskaan. Mutta kaiken sen ilkeyden jälkeen aloin pitää eniten hänen kauniista sanoistaan. Me saatoimme jutella puhelimessa iloisesti, kunnes minä mainitsin vaikkapa puolihuumorilla asian, josta hän ei pitänyt. Hän lopetti puhelun, vastaili hämmentyneisiin viesteihini töykeästi, ja lopulta sitten haukkui minut hirvein sanavalinnoin. Tyhmä olin, ja annoin anteeksi. Kunpa en olisi.
[/quote]
Huoh. Sä annoit itseäsi kohdella noin ja oikein halusit paskaa kohtelua. Voit toki väittää itsellesi että se ei tee susta mitenkään viallista mutta varaudu sitten että 'joudut' jatkossakín tuollaisiin suhteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 01:11"][quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 01:07"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 01:01"]Kai sä ymmärrät että tässä tarinassa sä olet henkisesti sairas? [/quote] Kai sinä ymmärrät, ettet todellakaan tiedä mistä puhut? Tämä henkilö oli aivan kamala minua kohtaan. Minä en koskaan leikkinyt hänellä. En koskaan. Mutta kaiken sen ilkeyden jälkeen aloin pitää eniten hänen kauniista sanoistaan. Me saatoimme jutella puhelimessa iloisesti, kunnes minä mainitsin vaikkapa puolihuumorilla asian, josta hän ei pitänyt. Hän lopetti puhelun, vastaili hämmentyneisiin viesteihini töykeästi, ja lopulta sitten haukkui minut hirvein sanavalinnoin. Tyhmä olin, ja annoin anteeksi. Kunpa en olisi.
[/quote]
Huoh. Sä annoit itseäsi kohdella noin ja oikein halusit paskaa kohtelua. Voit toki väittää itsellesi että se ei tee susta mitenkään viallista mutta varaudu sitten että 'joudut' jatkossakín tuollaisiin suhteisiin.
[/quote]
Niin. Sitä vain haluaa uskoa ihmisen sydämellisyyteen. En halunnut lempata ja tajuta myöhemmin, että kaikki _olisi voinut_ muuttua. Tuntui, että ei tämä voi mennä näin, enkä hyväksynyt sitä, että niin kauniita asioita puhuva ihminen voi samaan aikaan olla erittäin julma.
Vilpittömästi*