Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten paha olosi oireilee?
01.03.2015 |
Eli miten sinun psyykkinen paha olosi oireilee?
Itse en kauheasti usko ihmisten ystävällisyyteen. Pohdin että varmasti moni ajattelee minusta samalla tavalla kuin av:lla ilkeilijät, mutta eivät viitsi vain sanoa sitä ääneen.
Viikolla elän todella tiukasti, mutta viikonloppuna ahmin kaikkea hyvää. Tästä seuraa usein todella paha olo.
En kauheasti jaksa nähdä/pitää yhteyttä ystäviin.
En intoile lähestyvää synnytystä, koska uskon että joku menee varmasti pieleen.
Haaveilen muutosta paikkakunnalle, josta en tunne ketään eikä tarvitse luoda ihmissuhteita <3
Kommentit (12)
Mulla sama kuin ap:lla. Haaveilen, ettei tarvitsisi pitää yhteyttä kehenkään ja epäilen ihmisten tarkoitusperiä. Suutun usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nukun huonosti. Olen väsynyt. Syön liikaa makeaa. Inhoan itseäni ja kadehdin muita. :(
En enää siivoa, en avaa postia, en soita mihinkään, ellei ole ihan pakko, teen kaiken viimetipassa.
Vihaan ihmisiä, vihaan itseäni. Bussiin nousevat ihmiset vituttaa mua. Suhtaudun (päässäni) asioihin negatiivisesti, minulla on agressiivisia ajatuksia työkavereista. Vihaan ja halveksin heitä. Elämällä ei ole merkitystä, toivon että ihmiskunta tuhoutuu pian.
Mutta normaalisti olen ihan ystävällinen ja avulias ihminen, luottamusta herättävä, ihmiset avautuvat minulle helposti. Harrastan vapaaehtoistyötä ja leipomista. Työssä asiantuntija, palkka 4500€.
Sain älyttömät kilarit ja paskamyrskyilen palstoilla koska PKN voitti euroviistut :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunteet herkässä, sekä raivostuin että itkin herkästi kun jotain meni pieleen. Nyt on enemmän sellainen tyhjä olo jo, työssä tapahtuvat asiat meni niin farssiksi että olen tunteeton. Vastustuskyky on alhaalla ja tuli toinen flunssa nopeasti edellisen perään.
Ennen olin kova lohtusyömään, mikä ei ollut kovin terveellistä vaikkei ylipainoa siitä juuri kertynytkään. Nyt pyrin välttämään herkkujen ostamista, ettei ole sitten naposteltavaa kun alkaa tehdä mieli.
Vastaan:
- Olen pahalla päällä, leimahdan helposti ja otan kaiken vittuiluna, hermot menee sekunnissa
- En pysty nukkumaan
- Voimaton raivo/epäreiluuden tunne asioita kohtaan joille en itse ole voinut mitään (mm. mt-ongelmaiset alkkisvanhemmat joiden perseilyjä maksan itsessäni, psyykeessäni)
- Ihan rehellinen masennus
- Jos puhelin soi tai tulee viesti fb, ärsyynnyn ja ensimmäinen ajatus on "Ei v*u en jaksa!" ja ehkä vastaan puhelimeen epäystävällisesti (ja myöhemmin sit hävettää). Viesteihin vastaaminen saattaa kestää mulla. (Lähipiirissäni on myös paljon ongelmakimppuja, enkä yksinkertaisesti nyt jaksa kenenkään ongelmia ja/tai sitä että minun pitäisi ottaa niihin kantaa ja jaksaa välittää ko. ihmisestä. En jaksa, ajan heidät pois koska he vievät energiani. Olen monesti ollut olkapään roolissa mutta moni ei tiedä että mulla itselläni menee nyt huonosti, ja moni on myös käyttänyt kiltteyttäni hyväksi ja olen vasta nyt alkanut heräämään siihen, en halua lähelleni ketään koska pelkään että en osaa sanoa ei jollekin energialoiselle)
- Haluan siis ajaa ihmiset pois ja pelkään että joku takertuu, ja ryssin orastavia ihmissuhteita olemalla mulkku jos on vähänkin liian innokas kaveri (tai oikeammin pelkään taas etten itse osaa pitää rajojani ja tilaani koska niitä on loukattu niin monesti)
- Olen negatiivinen, ajattelen negatiivisesti
- En jaksa mitään turhaa lässytystä esim kaupan kassalla tai smalltalkata kenenkään kanssa, käytöstapani supistuvat siis puoleen. Koska en jaksa.
- Ja en jaksa mitään muutakaan, esim siivota. Makaan sohvalla aaveilemassa ja hoidan pakolliset korkeintaan rimaa hipoen. Passivoidun.
Tässä on nyt menossa pikku murrosvaihe, myönnetään. Onneksi kohta tulee kesä ja pääsee pitkille pyöräretkille.
Ja onneksi välillä on hyviäkin päiviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 13:40"]
Vastaan:
- Olen pahalla päällä, leimahdan helposti ja otan kaiken vittuiluna, hermot menee sekunnissa
- En pysty nukkumaan
- Voimaton raivo/epäreiluuden tunne asioita kohtaan joille en itse ole voinut mitään (mm. mt-ongelmaiset alkkisvanhemmat joiden perseilyjä maksan itsessäni, psyykeessäni)
- Ihan rehellinen masennus
- Jos puhelin soi tai tulee viesti fb, ärsyynnyn ja ensimmäinen ajatus on "Ei v*u en jaksa!" ja ehkä vastaan puhelimeen epäystävällisesti (ja myöhemmin sit hävettää). Viesteihin vastaaminen saattaa kestää mulla. (Lähipiirissäni on myös paljon ongelmakimppuja, enkä yksinkertaisesti nyt jaksa kenenkään ongelmia ja/tai sitä että minun pitäisi ottaa niihin kantaa ja jaksaa välittää ko. ihmisestä. En jaksa, ajan heidät pois koska he vievät energiani. Olen monesti ollut olkapään roolissa mutta moni ei tiedä että mulla itselläni menee nyt huonosti, ja moni on myös käyttänyt kiltteyttäni hyväksi ja olen vasta nyt alkanut heräämään siihen, en halua lähelleni ketään koska pelkään että en osaa sanoa ei jollekin energialoiselle)
- Haluan siis ajaa ihmiset pois ja pelkään että joku takertuu, ja ryssin orastavia ihmissuhteita olemalla mulkku jos on vähänkin liian innokas kaveri (tai oikeammin pelkään taas etten itse osaa pitää rajojani ja tilaani koska niitä on loukattu niin monesti)
- Olen negatiivinen, ajattelen negatiivisesti
- En jaksa mitään turhaa lässytystä esim kaupan kassalla tai smalltalkata kenenkään kanssa, käytöstapani supistuvat siis puoleen. Koska en jaksa.
- Ja en jaksa mitään muutakaan, esim siivota. Makaan sohvalla aaveilemassa ja hoidan pakolliset korkeintaan rimaa hipoen. Passivoidun.
Tässä on nyt menossa pikku murrosvaihe, myönnetään. Onneksi kohta tulee kesä ja pääsee pitkille pyöräretkille.
Ja onneksi välillä on hyviäkin päiviä.
[/quote]
+ lohtusyön! Liikunkin, mutta silti syön.
Mulla se ilmenee tosi ristiriitaisena neuroottisuutena.
Mitä enemmän ahdistaa, sitä enemmän mä siivoan ja sitä enemmän näen sotkua joka paikassa. Olen syömättä päiväkausia, koska tuntuu niin pirun hyvältä hallita edes jotain. Olen vittuuntunut ja väsynyt, ei huvita edes hengittää, mutta silti mä ylisuoritan elämääni.
Olen siivonnut tänään aamukahdeksasta asti melkein koko ajan ja ollut syömättä kohta kolme päivää, ahdistaa niin paljon että päässä humisee.
Olen muuten tietoinen, että tämä syömättömyys vaan pahentaa oloa, mutta kai tämä alkaa jo olla jotain sairaalloista. Varmaan vastaava, kun niillä jotka syö pahaan oloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 13:46"]Mulla se ilmenee tosi ristiriitaisena neuroottisuutena.
Mitä enemmän ahdistaa, sitä enemmän mä siivoan ja sitä enemmän näen sotkua joka paikassa. Olen syömättä päiväkausia, koska tuntuu niin pirun hyvältä hallita edes jotain. Olen vittuuntunut ja väsynyt, ei huvita edes hengittää, mutta silti mä ylisuoritan elämääni.
Olen siivonnut tänään aamukahdeksasta asti melkein koko ajan ja ollut syömättä kohta kolme päivää, ahdistaa niin paljon että päässä humisee.
Olen muuten tietoinen, että tämä syömättömyys vaan pahentaa oloa, mutta kai tämä alkaa jo olla jotain sairaalloista. Varmaan vastaava, kun niillä jotka syö pahaan oloon.
[/quote]
Tuohan on paljo parempi kun se että makaa sohvalla syömässä, luulis ettei ahista jos on hoikka ja siistissä ympäristössä!
Ahdistaa kehollisestikin. Tosi huono olo. Tänään on ollut tämmöstä.
Nyt kuvottaa.
Vihan tunne ystävää kohtaan jolle ei voi puhua.
Jos olis joku tukena kun on huono olo, se varmaan purkautuis ulos.
Nyt menen kivinaamana ulos.
Alue: Aihe vapaa
Maha menee sekaisin, hengitys ei kulje, väsyttää, mutta on levoton ja ahdistunut olo, vähän kuin jatkuva krapula ois päällä.