Epäasiallisia toisten elämään puuttujia

Ihmettelen että nytkö minulta oltas kieltämässä myös ystävät? ihme tuomitsijoita sairasta ihmistä kohtaan täällä. teillä on siloteltu kuva sairaista ja poikkeavista ihmisistä, että ne olis kuin kiiltokuvissa ja aina mallikelpopisesti käyttäytysvät esim hoitotahoa kohtaan. ettekö ymmärrä että on olemassa sairaita, vammaisia, vanhuksia yms jotka kiintyy hoitavaan tahoon ja jotkut saattaa liikaa innostua esim ottamaan yhyeyttä vaikka ei pitäs yms mutta se on potilaan ja hoitotahon ja tarvittaessa muitten viranomaisten esim sossu, poliisi, yms välinen asia. sillehän nauraa harakatkin jos otetaan ruotimisen ja räävimisen kohteeksi potilas joka ei ole kiltti hoitavaa tahoa kohtaan ja aletaan tuomita että oot semmonen ja tämmönet etkä ansaitse sitä taikka tätä! Pedofiileihin ja murhaajiin kohdistuvan ajojahdin ymmärrän kyllä hyvin mutta että potulaita kohtaan tuolleen niin ootte julmia sikoja kyllä!!!! moititteko esim niitä mielisairaitakin että olit joskus eristyksessä kun riehuit sairaalassa, et ansaitse ystäviä? tai moititteko esim vakavasti autistisia joilla on käytösongelmia jonka vuoksi tarttee varotoimenpiteitä ja ehkä kypärän? Jos ette niitä moiti niin älkää minuakaan! Nimittäin en ole ollu ikinä vankilassa ja miksi minut on ymmärretty niinkuin on ymmärretty eli väärin, on johtunut siitä, että diagnoosina tosiaan ollut pelkkä asperger eikä sillä diagnoosilla juurikaan ymmärrystä heru, mutta olen koettnut vaatia ja pyydän tarvittaessa myös omaisetkin vaatimaan sitä, että selvitellään onko minulla aspergerin ohella esim joku selkeä psykoosisairaus tai joku muu vamma tai sairaus johon saa tukitoimia jo pelkällä diagnoosilla ja joka mahdollistas sen, että minua ymmärrettäs paremmin ja kohdeltas rakentavammin ja asiallisemmin eikä tuomittas aina pahaksi. Kun paha ihminen en ole enäkä pahaa tarkoita, en vaan aina hallitse voimakkaita tunteitani riittävästi enkä myöskään riittävästi ymmärrä muitten ihmisten tapaa toimia ja joskus saatan luulla asioita mitkä ei pidä paikkaansa ja koen olevani vainottu. se että kiinnin hoitaviin tahoihin ei tarkoita että vainoaisin yms vaan minä kiinnyn mutta en aina tajua esim vastavuoroisuuden puutetta tai sen rajaa mikä on sopivaa. Noihinkin kaikkiin olisi olemassa varmasti apu ja se kun olen päättäny nuo lopettaa, ei tarkoita sitä että olisin pettäny lupsukseni vaan että en pysty lopettamaan ilman asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta. Hoitoa saadakseen on oltava muukin diagnoosi kuin asperger. Sitä juuri koetan hankkia että voisin saada tarvitsemani avun ja että pääsisin vaikka johonkin hoitopaikkaan jossa osataan rakentavalla tavalla suhtautua eli ei hyväksytä asiaronta käytöstä mutta ei kuitenkaan tuomita pahaksi vaan ohjataan ja opastetaan parempiin tapoihin toimia. Tämä on kamalaa kun netissä joittenkin mielestä mulla ei saa olla ystäviä. Yritetään nekin minulta kieltää vaikka ne on just minulle tärkeä voimavara elämässä. minua ei ole koskaan auttanu eikä auta pahaksi tuomitseminen eikä se että sanotaan että oon mukamas tehnyt jotakin niin pahaa että mahdollisuus normaaliin elämään on iäksi poissa. jos olisib tappanu ihmisen tai tehny seksuaalista pahaa niin sillon noin olisikin mut sanojen tasolla oon kiukutellu rajusti mikä on autisteille ja kehitysvammasille ihan tavallista, samoin niille joilla paha mielenterveysongelma tai vaikea adhd. tuota ongelmaa ei paranna kunnianloukkauksesta tai vainoamisesta syyttely. se on nähty että ei paranna kun samat virheet toistuu aina. nyt tarvitaan ihan tutkimuksia, diagnoosia ja hoitoa. apua koetan etsiä ja otan vastaan kaiken sen avun mikä saatavilla on. Teilläkin on varmaan kenellä vaan joskus kiukkuisia ajatuksia. minä uhkasin suutuspäissäni yhesti erästä ihmistä talon polttamisella mut kaduin sitä jälkeenpäin enkä minä oikeesti polttas taloa, olin vaan niin ahtaalle ajettu että malttini menetin. itse en hallitse aina kielenkäyttöäni mutta mitä sille pitää tehdä niin oikeanlainen kuntoutus ja apu. ikävää että on ihmisiä ketkä eivät ymmärrä sairauksia. En sano nyt että minulla olisi oikeus haukkua ihmisiä tai uhata yms. Olen yrittänyt lopettaa mutta huomannut sen että en kykene lopettamaan ilman apua ja vaikeaa on saada apua tähän. onneksi nyt olen varannut aikaa mielenterveystoimistoon ja mietin jos tästä alkas jotakin tukitoimia mullekin. Vika ei ole vain minussa vaan yhteiskunnassa kun jos diagnoosina on pelkkä asperher, niin jää väliinputoojaksi ja ilman apua mitä tarvitsee. silloin kun mulla oikeasti on tukiverkosto ja mahdollisesti myös lääkitys niin silloin minulla on pitkiä hyviä ja tasaisia vaiheita jolloin ongelmia ei ole kielenkäytön knssa eikä myöskään mitään ihmisiin takertumisia yms ilmene jos hoitokuviot on kohdillaan edes jotenkin. Olen kiitollinen sille ihmiselle joka minusta akuuttityöryhmään yhyeyttä otti, kun tajusi tilanteen että minä en ole paha enkä ilkeä enkä tarkoita pahaa, mutta asioitten ja elämän hyvin sujumiseen tarvitaan tukea ja hoitoa. Kun on ollu se lääkitys ja kun on ollu niitä tukitoimia esim hoitosuhde ja mahdollisesti myös vapaa-ajan tukihenkilö ja asumisen tukitoimia niin silloin on sujunut todella hyvin minulla elämä, en ole häiriköinyt ketään enkä kiintynyt liikaa kehenkään ja kielenkäyttö on pysynyt kurissa ja ajatukset realistisiba, en ole esim luullut kenenkään vainoavan minua tai järjestävän ketään johonkin minun häiriöksi yms. Se että mulla on ystäviä niin sekin tukee minun vointia sen verran että oon tässä näinkin järkeviä asioita kirjottamassa enkä esim tekemässä itselleni jotakin huonoa. Koettakaa hyvät ihmiset nyt ymmärtää ennen ku alatte syytellä!!!! Kiitos!!!