Rahan takia yhdessä, kohtalotovereita?
Onko muita naisia, jotka joutuvat olosuhteiden pakosta olemaan yhdessä miehensä kanssa? Itselläni tilanne, että ero tarkoittaisi oman talon myymistä, lapsien syntymäkoti menisi alta ja tilalle ikävää vuokrakerrostaloasumista, kummallakaan ei mahdollisuutta saada lainaa täysin yksin nimiinsä. Pikkupaikkakunta, jossa ei edes tarjolla mitään kunnollisia vuokra-asuntoja. Tunnen olevani loukussa ja odotan jotain taloudellista ihmettä, jotta voisin pitää talon. Kohtalotovereita?
Kommentit (12)
Ihan samanlainen tilanne täällä.....mies ei halua ostaa minua ulos talosta. Lähistöllä ei ole vuokra asuntoja eikä minulla ole tällä hetkellä sellaista työtä jotta voisin ostaa oman asunnon.En haluaisi vaihtaa lapsien koulua. Huoraamiseks tätä ei voi sanoa, kun seksiä ei ollut moneen vuoteen.....Tälläinen suhde on varmaan ollut viime vuosi kymmenillä yleistä. Uskoisin näin.
Enkä tarvitse yhtään yh ihmistä arvostelemaan elämäntapaani. Niitä riittää:D
Mutta jos vaakakupissa on se, että lasten elämä muuttuu täysin....3 lapsen kanssa pitäisi muuttaa ja tarjolla on vain vuokrakaksioita.
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 00:24"]Mutta jos vaakakupissa on se, että lasten elämä muuttuu täysin....3 lapsen kanssa pitäisi muuttaa ja tarjolla on vain vuokrakaksioita.
[/quote]
Mieluummin lasten kanssa vuokrakaksiossa, kuin paskan äijän kanssa omakotitalossa.
Ukko ei oo paska, tunteet on vaan kuollut. Ei siis mitään järkevää syytä eroon. Siksi tunnen olevani vankilassa, kun eniten haluan ajatella lasten parasta. Eikö ketään oo kokenut tällaisia tunteita?
AP
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 00:31"]Ukko ei oo paska, tunteet on vaan kuollut. Ei siis mitään järkevää syytä eroon. Siksi tunnen olevani vankilassa, kun eniten haluan ajatella lasten parasta. Eikö ketään oo kokenut tällaisia tunteita?
AP
[/quote] ihan normaalia pitkässä parisuhteessa. Jos miehesi ei ole paska niin kannattaa yrittää vielä. Eri asia jos on riitaa ja ongelmia koko ajan.
Olet siis maksullinen nainen. Kuinka yllättävää, palsta on täynnä miehen lompakolla loisijoita.
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 00:31"]
Ukko ei oo paska, tunteet on vaan kuollut. Ei siis mitään järkevää syytä eroon. Siksi tunnen olevani vankilassa, kun eniten haluan ajatella lasten parasta. Eikö ketään oo kokenut tällaisia tunteita?
AP
[/quote]
Ymmärrän. Vaikea dilemma. Minkä ikäisiä lapsenne ovat? Kärsitkö tilanteesta vai koetko olosi onnelliseksi ja tasapainoiseksi, vaikket rakastakkaan miestäsi? Millainen suhteenne muuten on, tuletteko toimeen keskenänne?
En ole onnellinen, lähinnä ahdistunut koko ajan. Siltikin...inhottaa nykyajan vimma, että laitetaan oma etu ensisijalle, tyyliin kunhan olen vain onnellinen. Olen aivan varma, että lapseni (jotka murrosikää lähestyviä ja vaativat omaa tilaa), eivät olisi onnellisia vuokrakaksiossa ahdettuina samaan huoneeseen.
AP
Life is too short...
Kyllä jokaisella pitää olla sen verran tervettä itsekkyyttä, että onnellisuuden tavoittelu on sallittua. Ja sitäpaitsi ihan tutkittu juttu, lasten hyvinvoinnin merkittävin tekijä on äidin onnellisuus. Onnellinen äiti -> onnelliset lapset.
Asioilla on tapana järjestyä, vaikka aluksi näyttäisikin vaikealta!
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 00:41"]
En ole onnellinen, lähinnä ahdistunut koko ajan. Siltikin...inhottaa nykyajan vimma, että laitetaan oma etu ensisijalle, tyyliin kunhan olen vain onnellinen. Olen aivan varma, että lapseni (jotka murrosikää lähestyviä ja vaativat omaa tilaa), eivät olisi onnellisia vuokrakaksiossa ahdettuina samaan huoneeseen.
AP
[/quote]
Ymmärrän yhä paremmin. Ajattelen melkolailla samoin. Suosittelen ottamaan etäisyyttä tilanteeseen ja tutkailemaan tunteitasi. Uhrautumista en suosittele, sillä onnettomuutesi on lopulta tuhoisaa myös läheisillesi.