yliopistonlehtori vs. yliopistotutkija, kumpi on ylempi?
Kommentit (17)
Samalla tasolla ovat, sama koulutus.
Eri tehtävissä. Tutkijat yleensä myös opettavat ja opettajalla voi olla oma tutkimus työn alla. Mutta lehtorilla on virka, tutkija pn yleensä määräaikainen.
NO hei kaikilla yliopistossa on sama koulutus. Silti professori on ylempänä kuin yliopistonlehtori, ja yliopistonlehtori on ylempänä kuin yliopistonopettaja. Kaikki ovat tohtoreita.
Mutta onko tutkimusvirat kuitenkin ylemänä vai alempana kuin samantasoinen opetusvirka?
Periaatteessa... sanoisin kyllä, että lehtori. Tutkijaksi pääsee heti perusopintojen jälkeen.... proffan virkoja edeltää lehtorin virka, johon on tunkua.... Lisäksi tutkijat ovat erilaisilla apurahoilla, jos heillä ei ole tutkijakoulupaikkaa... lehtoreilla on virka.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 13:05"]
NO hei kaikilla yliopistossa on sama koulutus. Silti professori on ylempänä kuin yliopistonlehtori, ja yliopistonlehtori on ylempänä kuin yliopistonopettaja. Kaikki ovat tohtoreita.
Mutta onko tutkimusvirat kuitenkin ylemänä vai alempana kuin samantasoinen opetusvirka?
[/quote]
No hei, tuossa kysyttiin, että kumpi on ylempi ja koska lehtorit ja tutkijat on organisaatiossa samalla tasolla, ei kumpikaan ole ylempi.
Meillä muuten vahtimestarit ei ole tohtoreita, eikä toimistohenkilökunta. Kaikilla on varmaan sama koulutus?
Eikä lehtorit tai tutkijat ole tohtoreita. Voi olla, mutta ei välttämättä. Lisensiaatti riittä lehtorin virkaan. Eikö mun mielestä tutkijat ole välttämättä tohtori vaan maisteritaso riittää,,,voi toki olla..
Siis yliopistossa on lehtoreita ja yliopistonlehtoreita ja ne on eri asia. Lehtori on hierarkian alaprtaiden häntäpäässä, yliopistonlehtori on kokenut dosenttitasoinen henkilö.
Sitten on tutkijakoulutettavia, tutkijatohtoreita ja yliopistotutkijoita ja nekin ovat kaikki eri asia ("tutkijoita" ei enää yliopistoissa ole, niitä on vai nsektoritutkimuslaitoksissa ja siellä ne tosiaan voivat olla maistereita. Yliopistossa maisterit ovat tutkijakoulutettavia).
aapeen kysymykseen on teoriassa vastattu alussa ihan oikein: Teoreettisesti yliopistotutkija ja yliopistolehtori ovat samalla tasolla, toinen vain on opetuspainotteinen ja toinen tutkimuspainotteinen tehtävä. Molemmat voivat olla pysyviä tai määräaikaisia virkoja. Käytännössä eroa voi olla ja se saattaa riippua tieteenaloista. Meilläpäin opetusvirat ovat "käytännössä prestiigisempiä" mutta tutkimusvirat mukavampia.
Suomessa ei ole "yliopistotutkijan" työtä/virkaa, joten se siitä. Yliopistonlehtori on, ja se vastaa aiempaa apulaisprofessorin tointa.
Yliopistonlehtori tietysti. Hänkin tekee tutkimusta, mutta vastaa myös vaativista opetustehtävistä ja opetuksen kehittämisestä omassa oppiaineessaan. Tutkijakin saattaa toki opettaa, mutta vain yksittäisiä kursseja. Yliopistotutkijan käytäntö on olla pätkittäinen apurahatutkija, ehkä jossain tutkimusryhmässä, ei mikään vakituinen toimi. Lehtorikin voi tietysti olla määräaikainen, mutta ainakaan hän ei ole jatkuvien apuraha-hakemusten kurimuksessa. Tutkijahan mm. maksaa työhuoneestaan ja hankkii rahoituksensa itse.
Ohis, mutta pakko sanoa vielä, että virkojahan yliopistoissa ei enää ole ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Eri tehtävissä. Tutkijat yleensä myös opettavat ja opettajalla voi olla oma tutkimus työn alla. Mutta lehtorilla on virka, tutkija pn yleensä määräaikainen.
Ei ole virkoja enää. Ainakaan meidän yliopistossa kenelläkään.
Vierailija kirjoitti:
Eikä lehtorit tai tutkijat ole tohtoreita. Voi olla, mutta ei välttämättä. Lisensiaatti riittä lehtorin virkaan. Eikö mun mielestä tutkijat ole välttämättä tohtori vaan maisteritaso riittää,,,voi toki olla..
No pääsääntöisesti meillä ei ainakaan riitä. Myös hallinnossa korkeammat paikat niillä, joilla on tohtorin tutkinto VAIKKEI se ole ollenkaan tehtävän vaatimuskuvauksessa vaadittuna asiana. Lisurilla pääsee meillä ehkä asiantuntijaksi jonnekin. Edes assariksi ei pääse ennen kuin on väitellyt.
Mitäköhän se ylempi tai alempi tässä tarkoittaa? Yliopisto on tasavertainen laitos käytännössä, mutta periaatteessa valtion antama byrokraattinen työpaikkamalli on hierarkkinen, josta ihmiset yleensä viis veisaavat.
Yliopistotutkija on siis jo väitellyt eli post-doc. Tohtorikoulutettava vasta tekee väitöskirjaa. Molemmat usein osallistuvat laitoksen opetustehtävien hoitoon. Yliopistonlehtorit ovat käytännössä aiemmin olleet tohtorikoulutettavia ja osa tehnyt myös tutkijan tehtäviä ennen opetustoimeen pääsyään (yl. vakituinen tehtävä). Yliopistossa tutkijan pesti on erittäin harvoin ns. pysyvä.
Yliopistonlehtori oli ennen opetusvirka, enää ei ole virkoja, mutta käytännössä tuosta positiosta on vaikea joutua irtisanotuksi (tai no, nyt leikkausten aikana sitäkin tapahtuu, mutta käytännössä se on ollut eläke"virka").
"Yliopistotutkija" voi tarkoittaa montaa asiaa. Joissakin yliopistoissa oli ennen tuolla nimikkeellä toimia, mutta käsittääkseni missään ei enää. Jos on tutkijana yliopistolla niin voi olla väitöskirjan tekijä, post-doc tutkija tai vanhempi tutkija. Silloin on yleensä määräaikaisesti palkattuna joko itse hankkimallaan rahoituksella tai jonkun toisen projektirahoituksella.
Olen itse Helsingin yliopiston "yliopistotutkija". Työsopimuksessa siis tämä sana. On portaalla 3 eli palkkaluokat samoja kuin yliopistonlehtoreilla, mutta toisin kuin he, me olemme yleensä hankkeiden palkkamia eli määräaikaisissa työsuhteissa. Porras 1: tohtorikoulutettava, 2: tutkijatohtori, 3: yliopistonlehtori, yliopistotutkija ym., 4: professori ym.
Meillä lehtoreina on myös ihan maisterinpulliaisia.
Ei kumpikaan. Samantasoisia tehtäviä.