Ovatko vanhempasi tavarahamstereita?

Mun vanhemmat on just tollasia ja vihaan ja vähän häpeenkin sitä :( Molempien kämpät kun siinä himohamstraajat -sarjassa.

Kyllä! Mun äiti varsinkin, isä ei oikeastaan ollenkaan. Asuvat ok-talossa joka on kellarista vinttiin asti täys tavaraa. Astioita ja erilaisia keittiöhärpäkkeitäkin olis varmaan viiden perheen tarpeisiin. Ollessani siellä yökylässä mua alkaa ahdistamaan se tavaramäärä ja se, että joka pöydänpäällinen ja kaappi on tavaraa täynnä. Äitini lempiharrastuksia on kirppareilla kiertely ja joka kerta se kantaa sieltä jotain tavaraa "kun oli niin halpaa". Aaargh! 

Ei ahdista yhtään, vaikka äitini ei heitä roskiin tavaroita. Sen sijaan hänestä on uskomatonta, että nuoret voivat ostaa uuden sohvan joka toinen vuosi ja viskoa entisen kaatopaikalle vain siksi, että sen kangas ei enää miellytä silmää. Ei hän ymmärrä sitäkään, että ostetaan punaiset pienkoneet ja parin vuoden kuluttua viedään ehjät, hyväkuntoiset koneet roskiin ja ostetaan vaihteeksi teräksenväriset.

Harva 60v täyttänyt kerskakuluttaa samalla tavalla kuin 30v ikäiset. Joten miksi tuntea tuskaa siitä, että vanhemmilla on tavaraa? he voivat testamentata kotinsa irtaimiston jollekin muulle kuin lapsilleen.

No kun mäkin yritän saada niitä ymmärtämään kuinka paljon nätimpää ja tilavampaa olis, jos vaan heitettäs tavaraa menemään. Isällä esim. hirveä velvollisuudentunto säilyttää kaikki edesmenneiden vanhempien tavarat, vaikka muistot on ihan muualla:( menee hirmusti energiaa kaiken siivoamiseen ja paikasta toiseen raahaamiseen.

Ei ole mitään erityistä ongelmaa tuossa asiassa. Kaapeissa on kyllä hiukan turhaakin tavaraa, mutta en usko että yhtään sen enempää kuin keskiverto tallaajilla. Siistiä on heillä joka paikassa.

Toinen on. Asuu isossa ok-talossa joka on pullollaan kaikenmaailman tavaraa jota ei missään nimessä saa heittää pois, lisää tulee ovista ja ikkunoista. Huoh. Hänellä on kaksi harrastusta jotka ovat hänelle henki ja elämä ja niiden parissa kuluukin melkein kaikki aika, eläkkeellä kun on. Näitä harrastusvälineitäkin on nurkat väärällään ja ostelee koko ajan lisää. Ko. harrastukset on sellaisia, että niihin riittää yksi "setti" välineitä, että pystyy harrastamaan. Tällä on keskimäärin 746 settiä/harrastus kaikissa eri sateenkaaren väreissä ja malleissa. 

Pyh pah, kyse ei todellakaan ole vastakkainasettelusta säästämisen/tuhlaamisen välillä. Ja sillä roinalla mitä keskiluokka säilyttää ei ole testamenttausarvoa, sori vain. Mulla tulee sellaisista tavaransäilyttäjistä vähän yksinkertainen, tyylitön olo. Niin paljon olisi tehtävissä, jos ei pitäisi säästää ja säästää sitä tavaraa. Moni kuuakybänen käyttää rahansa siihen, että pitää yllä isoja tyhjiä huoneita ja niiden turhia tavaroita, jotka viimeistään lapsenlapset heittää katsomatta menemään. Ei niitä tavaroita saa mukaan ja tärkeimmät säilyttää, ei tarvitse mennä äärilaidasta toiseen. Ihan sellaista elämänhallintaa ja mielenterveyden suojelemista tällä tarkoitetaan, ei "väärän kuosista" sohvaa.

Ei ole ja vanthemmat ovat jo kuolleet. Mietin juuri onko minulla valokuvia ja muutamaa koulupiirustusta lukuunottamatta mitään lapsuudenkodistani. Eipä taida olla. Ja aonhan. Varastosta löytyy virveli, pilkkionki ja puukko. Keittiössä on munanviipaloija. 

Appivanhemmat ovat tällaisia, omat vanhemmat eivät yhtään. Luultavasti miehestä tulee samanlainen. Toisaalta pidän säästämistä ihan järkevänäkin käyttäytymismallina, sillä eihän tavaran "poisheittäminen" mitään varsinaisesti ratkaise, tavaraongelma vain siirtyy eri paikkaan. Ihan hyvä, että ihmiset ottavat vastuun hankkimistaan tavaroista, korkea kynnys poisheittämiseen luultavasti vähentää turhan tavaran haalimista ja turhaa kulutusta.

Isäni asunto on täynnä tavaraa, mutta syyllinen on ennemminkin hänen avovaimonsa, joka tekee käsitöitä ja kaikki täytyy tietenkin olla esillä.

Mutta pahin on ehdottomasti anoppila, joka paikka on täynnä tavaraa. Yksi huone on täynnä matonkuteita, vaikka kangaspuut on jo kauan sitten hävitetty. Kauhulla odotan sitä hetkeä, kun hän ei enää pärjää omakotitalossa ja se joudutaan tyhjentämään.